Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Pidin jokin aika sitten asiantuntijoille työpajan, jossa pohdimme kiireen syvintä olemusta ja siihen vaikuttamista. Loimme osallistujien kanssa lattialle kuvitteellisen kiirejanan. Sen toisessa ääripäässä oli täysin kiireetön tunne ja toisessa päässä totaalinen hulina. Osallistujat asettuivat omaa kiirettään kuvaavaan kohtaan ja tunnustelivat oloaan siellä. Oli mielenkiintoista nähdä, miten erilainen kokemus kiireestä eri ihmisillä oli. Kiireen kokemus onkin aina henkilökohtainen.

Kun jokainen oli saanut kokemuksen senhetkisestä kiireen tunteestaan, lähdimme kävelemään janalla. Kun kovimmasta kiireestä kärsivät astelivat kohti janan kiireetöntä päätä, heidän olonsa helpottui ja kireät ilmeet rentoutuivat. Ja tämä tapahtui, vaikka kiireelle tai sen aiheuttajille ei ollut tehty mitään. Näin voimme kaikki vaikuttaa kiireen tunteeseen oman mielemme avulla.

Vaikuta mieleen

Aikatauluihin ei aina pysty vaikuttamaan, mutta omaan mieleensä voi. Olen käyttänyt omassa työssäni yksinkertaista kiireen kesytyksen kaavaa: Mietin jokaiselle päivälle yhden ison tehtävän, jonka haluan saada valmiiksi – tai ainakin eteenpäin niin paljon kuin sillä hetkellä on mahdollista. Toiseksi määritän myös jonkin pienemmän asian tehtäväksi. Kolmanneksi sisällytän päivääni jotain, joka ylläpitää hyvinvointiani ja jaksamistani, esimerkiksi virkistäydyn keskellä päivää kävelyllä tai pyöräilemällä.

Näin toimimalla tekeminen fokusoituu sillä hetkellä tärkeisiin ja merkityksellisiin asioihin. Työskentelyyn tulee tehokkuutta, mieleen rauhaa ja keholle mahdollisuus palautumiseen. Tehdyistä asioita saan aikaansaamisen ja hallinnan tunteen, joka palkitsee ja motivoi. Samalla pidän huolta omista voimavaroistani ja harjoittelen itseni johtamista.

Työelämän kehittämisen yhteydessä puhuttiin 2010-luvun alussa työn huokoistamisesta. Se tarkoittaa työnteon riittävää tauottamista, joka auttaa työntekijää jaksamaan työssään. Työpäivää voi huokoistaa tauoilla, työvuotta lomajaksoilla ja työuraa vuorotteluvapaalla. Myös mielen toimintaa voi huokoistaa tuomalla ajatteluun taukoja, työnteon konkreettisen tauotuksen lisäksi. Suosittelen tauottamiseen myös pomodoro-tekniikkaa, jossa työhön keskitytään 25 minuutin jakson ajaksi ja pidetään sitten viiden minuutin tauko.

Miltä kiire näyttää?

Olemme itse luoneet mieleemme kuvan kiireestä. Siksi voimme siihen myös itse vaikuttaa. Kokeile seuraavaa harjoitusta: Rakenna mielikuva ensi viikostasi ja mieti, mitä tehtäviä ja tekemistä viikkosi sisältää –  työ, vapaa-aika, perhe ja harrastukset. Miten näet ne – janalla, kalenterinäkymässä, joukkona? Aseta asiat mielessäsi ensi viikon mielikuvaan. Millainen tunne siitä tulee? Kokeile sitten kaventaa tai laajentaa näkymää. Miten tunne muuttuu?

Mieli kannattaa aina rauhoittaa, koska silloin huomio keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja aivojen keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet vahvistuvat. Multitaskaaminen eli monen asian tekeminen samanaikaisesti ei ole oikeasti mahdollista. Ihminen pystyy pitämään mielessään keskimäärin neljä asiaa yhtä aikaa, mutta aivot voivat käsitellä kunnolla vain yhtä asiaa kerrallaan. Muun ajan mieli siirtyy asiasta ja tehtävästä toiseen eikä tuota kunnolla toivottua tulosta. Sen sijaan antaessamme täyden huomion niin ihmiselle kuin asialle, syntyy tietämistä ja viisautta.

Kehomieli tasapainoon

Kun kysyn ihmisiltä, missä kiire tuntuu, vastaajat viittaavat eri kehon osiin, kuten päähän, hartioihin ja vatsaan. Kiire aiheuttaa tunnetusti stressiä, kuormittaa hermostoa ja on vaikuttava tekijä monissa sairauksissa. Liiallinen stressi on negatiivinen kehomielen kokemus. Kehomieli on muinaisista idän filosofioista peräisin oleva käsite, jossa kehoa ja mieltä (eli ruumista ja sielua) ei eroteta toisistaan, vaan ihminen nähdään kokonaisuutena. Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa ja niiden tasapaino tuottaa hyvinvointia.

Toisaalta positiivinen kehomielen kokemus voi vähentää stressiä ja parantaa stressiperäisiä somaattisia vaivoja. Omalla kohdallani pilates, jota olen harrastanut jo kahdenkymmenen vuoden ajan, vaikuttaa näin. Rytminen liike – erityisesti vuorotahtinen kuten kävely, pyöräily, tanssi – auttaa aivoja ja hermostoa tasapainottumaan. Keho on viisas ja kertoo kyllä meille tarpeellisia viestejä voinnistamme, jos vain maltamme kuunnella sitä.

Hidas, joskus tavoitteeton ja välillä tylsäkin toiminta on paikallaan kehomielen tasapainon palauttamiseksi. Kannattaakin hankkia lisää tylsyyttä elämään. Keinahtelua kiikkutuolissa, rentoutumista riippumatossa, tuijottelua tyhjyyteen. Tai silmien pitämistä suljettuina ja katseen kääntämistä sisäänpäin. Hiljaisuuden kuuntelua ja ajatusten hiljentymistä – hälynkin keskellä, hyväksyen sen olemassaolon sellaisenaan. Olemalla läsnä tässä ja nyt. Sillä tylsyyden hetket tuovat tyyneyttä mieleen.

Lue lisää kehomielestä: Aarva-Kortejärvi-Sarvela, Inhimillisyyden vallankumous 2018

Heli Tuulenmäki on osaamisen muotoilija, Kiireenkesytys-valmentaja, KTM, NLP Coach ja mentor, jonka missiona on auttaa ihmisiä onnistumaan. Hän yhdistää työssään liiketoiminnan ja mielen toiminnan menestykseksi.

Lisätietoja Tuulenmäestä löydät osoitteista
https://www.competencedesign.fi/ ja heli@competencedesign.fi
https://www.facebook.com/competencedesignoy

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.