TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI JAAKKO SAHIMAA KUVA JUSSI REKIARO | 11.9.2019 | KOLLEGA.FI
Inhimillinen tehokkuus ei synny ruuvia kiristämällä

Millä keinoin ylläpitää tehokkuutta ja tuottavuutta? Miten ihmisistä saadaan paras teho irti ja samalla kohdellaan heitä inhimillisesti? Mikä oikeastaan on tuottavuuden ja hyvinvoinnin suhde yhteiskunnassamme?

Jaakko Sahimaa on organisaatiopsykologi ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtaja

Tuottavuus ja ihmisten hyvinvointi – kaksi teemaa, jotka tuntuvat tiukasti pysyvän niin median otsikoissa kuin työntekijöiden ja päättäjienkin keskustelunaiheina. Nämä kaksi teemaa kietoutuvat myös mielenkiintoisella tavalla toisiinsa ja siksi ne saavat paljon palstatilaa työelämäkeskustelussa milloin milläkin tulokulmalla.

Tehokkuuden ja hyvinvoinnin välinen paradoksi

Riippuen katsontakannasta, tuottavuus ja ihmisten hyvinvointi on nähtävissä joko vastakohtina tai välttämättömänä vastinparina toisilleen. Taloudellinen tehokkuus on määritelmällisesti sitä, että ”tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin resurssein”. Jos ihmiset nähdään työelämässä ainoastaan resursseina, on luontevaa pyrkiä minimoimaan näitä resursseja ja ottamaan niistä kaikki irti mahdollisimman tehokkaasti. Liian suoraviivaisesti ymmärrettynä tällainen tehokkuuden optimointi ei kuitenkaan johda ihmisten hyvinvointiin.

Toisaalta materiaalinen hyvinvointimme on seurausta kapitalistisesta talouskoneistosta ja tehokkaasti toimivasta elinkeinoelämästä, joka tuottaa talouskasvua ja edellytyksiä hyvinvoinnille. Tätä tosiasiaa meidän on turha kiistää. Hyvinvointimme on riippuvaista kansallisen taloutemme toimivuudesta.

Kuitenkin talouden ja hyvinvoinnin suhde on monivivahteinen. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ainakin meillä Suomessa ihmisten hyvinvoinnin ja talouskasvun välinen yhteys on irronnut: olemme saavuttaneet materiaalisen vaurauden osalta jo kyllästymispisteen. Lisääntyvä materiaalinen varallisuus ei enää tuotakaan ihmisille lisääntyvää hyvinvointia. Elämme Suomessa vauraampaa elämää kuin koskaan aiemmin ja samaan aikaan esimerkiksi henkiseen hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat meillä ajankohtaisempia kuin koskaan aiemmin.

Uudenlaisia tavoitteita tarvitaan

Vaikuttaa siltä, että talouskasvun lisääminen ei enää olekaan (ainoa) oikea tapa lisätä edellytyksiä hyvään elämään yhteiskunnassamme. Tarkoittaako tämä kenties sitä, että meidän on määriteltävä uudelleen talouselämämme ja työelämäkoneistomme tavoitteita ja päämääriä? Pitäisikö meidän löytää uusia tavoitteita, joita kohden suunnata yhteiskuntana? Eikö kuitenkin talouden rattaiden perimmäinen tarkoitus ole palvella ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointia eikä toisin päin?

Kiristyvän globaalin kilpailun keskellä jatkuvan kasvun aikaansaaminen on entistä vaikeampaa. Tästä johtuen työelämän tahti kiihtyy ja työelämä muuttuu intensiivisemmäksi. Ihmiset väsyvät ja uupuvat markkinoiden saneleman tahdin kiihtyessä kenenkään sitä säätelemättä. Ja samaan aikaan planeettamme oirehtii ylikierroksilla käyvästä riistokapitalistisesta voitontavoittelusta.

Kenties tarvitsemme tulevaisuudessa uudenlaisia mittareita työelämän ja talouskoneistomme toimivuuden arvioimiseen pelkkien kasvukäyrien rinnalle. Yksi tällainen bruttokansantuotteen rinnalle kehitetty mittari on esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksi, joka kuvaa kuinka hyvän elämänlaadun eri maat pystyvät tarjoamaan asukkailleen. Kenties taloudellisen vastuullisuuden lisäksi on syytä antaa painoarvoa entistä enemmän myös sosiaaliselle ja ekologiselle vastuullisuudelle.

Tietotyö ja tehokkuuden matematiikka

Jos puhutaan operatiivisesta tehokkuudesta teollisen yhteiskunnan aikana tai yhä edelleen aloilla, joissa työn tekevät pääosin koneet, on tehokkuuden matematiikka yksinkertaista: mitä pidempään kone jauhaa täydellä teholla, mitä useampi kiky-minuutti saadaan lisättyä koneen toiminta-aikaan ja mitä kireämmälle ruuvia kiristetään, sen tehokkaampaa ja tuottavampaa työ on.

Mutta maailma on mennyt eteenpäin teollisesta ajasta. Työ on muuttunut entistä enemmän asiantuntijavetoiseksi tietotyöksi, jossa keskeinen työkalu työn tavoitteiden saavuttamiseen onkin ihminen itse ja hänen osaamisensa, luovuutensa ja ongelmanratkaisukykynsä.

Tietointensiivisessä yhteiskunnassamme ja tietotyössä tehokkuuden matematiikka onkin täysin erilaista. Ihminen ei ole kone, josta on jatkuvasti revittävissä 110 prosentin tehot irti. Inhimillisen tehokkuuden matematiikka ei toimi niin, että ihmisistä saataisiin paras teho irti ”ruuvia kiristämällä”.

Motivaatio lisää tuottavuutta

Onneksi monet edelläkävijäyritykset ovat ymmärtäneet oman moraalisen velvollisuutensa ja myös havainneet saavuttamansa hyödyn siitä, että ovat alkaneet satsata inhimilliseen tehokkuuteen. Siihen liittyy vahvasti ajatus tehojen irti saamisesta parhaalla mahdollisella tavalla pitkässä juoksussa – ei niin, että käsittelisimme ihmisiä kuin kertakäyttötavaraa.

Ihmisistä saadaan paras teho irti, kun ruokitaan heidän sisäistä motivaatiotaan, vaalitaan heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää omaa osaamistaan riittävän autonomisesti osana yhteisöä, jonka kanssa he jakavat samat arvot, tavoitteet ja päämäärät. Inhimillistä tehokkuutta syntyy, kun päämäärät ovat selvät, johtaminen ja prosessit tukevat työntekoa ja ihmiset kokevat oman työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi.

Joidenkin tutkimusten mukaan työstään innostunut ja sisäisesti motivoitunut työntekijä on 16 prosenttia tuottavampi kuin motivoitumaton työntekijä. Tällaisen kannattavuusloikan rinnalla kiky-minuuttienkin aikaansaama lisätuottavuus kalpenee.

Jaakko Sahimaan missiona on tehdä suomalaisesta työelämästä entistä merkityksellisempää yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. Sahimaa työskentelee Terveystalolla organisaatiopsykologina ja on Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtaja. Lisätietoja Sahimaasta osoitteessa https://www.jaakkosahimaa.fi/ ja https://meaningfulwork.fi/.

Lue myös Sahimaan aiemmin julkaistut kolumnit Mikä sinua motivoi työntekoon ja Kohti merkityksellisempää työelämää.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)