Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Olen mielenkiinnolla seuraillut verkossa, valtakunnan medioissa ja politiikassa vellovaa keskustelua työajasta. Asiaa on puitu pääsääntöisesti jokaisen kommentoijan tai eturyhmän edustajan omista lähtökohdista ja aika harvassa ovat olleet ne, jotka ovat malttaneet tarkastella asiaa vähän isommassa kuvassa.

On ilmiselvää, että työajan merkitys tuottavuuden näkökulmasta ON vielä ilmeinen tietyillä aloilla. Otetaan asian selkeyttämiseksi yksinkertainen esimerkki. Jos rekkakuskin työaikaa lyhennettäisiin kahdeksasta kuuteen tuntiin, hänen kuljettamansa lasti liikkuisi (keskinopeudella 80 kilometriä tunnissa) tasan 160 kilometriä vähemmän yhden päivän aikana. Näitä esimerkkejä löytyy aika monelta alalta.

Toisaalta esimerkiksi tietotyöläisen/asiantuntijatyötä tekevän kohdalla työajalla – ja usein paikallakin – on hyvin kyseenalainen merkitys. Tuottavuus mitataan ajatusten ja ideoiden tuottamilla tuloksilla. Niitä on sangen vaikea raamittaa aikaan. Työ tapahtuu siellä ja silloin, kun mieli on keskittynyt työhön. Se voi tapahtua lenkkipolulla, suihkussa, sohvalla makoillessa tai ihan missä ja milloin vain. Asiantuntijatyössä on usein lähes mahdotonta olla aidosti tuottava edes kuutta tuntia päivässä.

Tämän ryhmän kohdalla sen sijaan tuottavuuden lisääminen ei ole tunneista vaan enemmänkin ajatustyötä tukevista ja suotuisista olosuhteista riippuvainen. Ajatus harvoin kulkee paremmin, jos pakotetaan katselemaan näytönsäästäjää jonkun tietyn ajan päivässä, koska tietty aikamäärä pitää saada täyteen.

Moni nostaa ensimmäisen ryhmän kohdalla esille sen tärkeän seikan, että tehostamalla voitaisiin kuudessa tunnissa saada kahdeksan tunnin tulokset. Totta ja toki. Tämä ei kuitenkaan päde kaikilla aloilla (kuten rekkakuskien kohdalla).

Optimituntimäärä haasteellinen

Tällä hetkellä ja tuottavuuden näkökulmasta keskustelussa on siis todella moniääninen kuoro, jossa jokainen on oman näkökulmansa solisti.

On todella vaikeaa löytää sellaista ”kaikille samanpituista tuntimäärää”, joka olisi optimi tuottavuuden näkökulmasta ja samalla myös oikeudenmukainen kaikkien työntekijöiden kannalta.

Ja on syytä huomata, että työn kuormittavuus ja työhyvinvointi vastaan työaika on ihan eri keskustelun aihe. Se on ISO ja merkittävä asia, johon tulen vielä palaamaan myöhemmissä kirjoituksissani.

Tulevaisuudessa on todennäköistä, että automatisaatio, robotisaatio ja koneäly tulevat entistä enemmän ottamaan haltuunsa nämä ajassa tuottavat työtehtävät ja meille ihmisille siirtyvät entistä enemmän ne työt, joiden tuottavuutta on vaikeaa mitata vanhoilla mittareilla.

Siksi on kuitenkin tärkeää, että asiasta keskustellaan, sillä suuri osa tulevaisuuden kannalta keskeisistä työelämän taidoista on todennäköisesti entistä vaikeammin aikaan kahlittavissa. Siis tuottavuudenkin näkökulmasta.

Niin tässä kuin monessa muussakin työelämää koskettavassa keskustelussa olisi mielestäni tärkeää säilyttää tolkku ja laajempi perspektiivi. Pelkästään omasta kaukoputkesta katselu ei edistä kenenkään asiaa.

Jyri Kansikas on paremman työelämän rakentaja ja työhyvinvoinnin edistäjä, joka työskentelee toimitusjohtajana Work goes happy Oy:ssä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.