Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kiire tuntuu olevan ikuinen seuralaisemme työelämässä. Jatkuvasta suorittamisesta on vaikea irrottautua, kun pitäisi oppia tai luoda uutta. Tarvitsemmekin keinoja arjesta irrottautumiseen ja siihen taide on oiva työkalu.

Usein tuntuu siltä, että vastahan sitä aloitti työpäivän, vaikka kello näyttää jo kahtatoista. Mihin aika oikein juoksee? Tehtävälista on loputon, viikkopalaveriinkin pitäisi ehtiä ja ajatukset ovat solmussa. Jatkuva kiire ja stressi syövät meitä ja tekevät meistä tehottomia työntekijöitä. Suorituskeskeisessä työelämässä on vaikea löytää aikaa uuden omaksumiselle, oppimiselle, ideoinnille. Ilman uudistumista meillä ei ole kohta työelämääkään, joten ongelma on akuutti. Juhlapuheissa arvostamme luovuutta ja ikuista oppimista, mutta harvoin puhuja ottaa kantaa siihen, miten pääsisimme luovaan tilaan.

Taide mukaan työelämään

Taide vetoaa tunteisiimme, energisoi, avaa muistoja ja voi viedä meidät hetkessä muihin maailmoihin. Kun näemme kuvan, päähämme pulpahtaa sekunnin murto-osassa merkityksiä ja tulkintoja siitä. Kuva on pikakaista mieleemme ja ajatuksiimme.

Saatamme puhua kuvasta, vaikka todellisuudessa puhummekin itsestämme. Kuvan kautta voimme tunnistaa erilaisia tarpeita, asettaa tavoitteita ja oppia ymmärtämään paremmin esimerkiksi organisaatiotamme. Ymmärrys luo luottamusta. Taiteella on valtava voima pysäyttää ja liikuttaa meitä. Altistuminen taiteelle tekee meistä parempia ihmisiä ja työkavereita.

Menestyvän työyhteisön viisi ällää

Menestyäkseen työyhteisö tarvitsee viisi peruspilaria, joita ovat luottamus, luovuus, leikkimieli, liike ja lepo. Organisaation johdon tulisikin varmistaa, että nämä ällät huomioidaan myös kaiken suorittamisen rinnalla. Taiteelliset menetelmät ovat oivallisia luottamuksen, luovuuden ja leikkimielen herättämiseen. Mitä muuta taide onkaan kuin leikkiä ja liikettä!

Taiteen ja liike-elämän yhdistäminen ei ole enää tavatonta, vaikkakin vielä harvinaista. Yrityksissä taiteen käytön voi jakaa neljään kategoriaan. Ensinnäkin taidetta käytetään sisustuksessa eli yrityksen tiloissa on esillä taidetta. Toisekseen taidetta voidaan käyttää viihteenä jakamalla esimerkiksi teatterilippuja tai kutsumalla esiintyvä taiteilija yrityksen tilaisuuteen. Kolmanneksi taidetta voidaan käyttää kehittämisen välineenä johtamis- ja vuorovaikutuskoulutuksessa, innovaatioprosesseissa ja ongelmanratkaisutilanteissa. Neljännessä tavassa yritys integroi taiteen strategiseen muutosprosessiin, jossa mukana on henkilökohtainen kehittyminen, johtajuus, yrityskulttuuri ja identiteetti, luovuus ja innovatiivisuus samoin kuin asiakassuhteet ja markkinointi. Taiteen avulla voi siis käsitellä mitä tahansa liike-elämän osa-aluetta. Mutta sen käyttö yrityksissä on kuitenkin vielä lapsenkengissä, suurilta osin sen takia, ettei taidetta edes osata ajatella osana kehitystyötä.

Selkeä tavoite taiteelliseen tekemiseen

Ottaakseen taiteen potentiaaliin käyttöönsä yritys tarvitsee ulkopuolista apua. Sitä tarjoavat taitelijat ja taiteen hyödyntämisen omaksuneet fasilitaattorit, joilla on avaimet taiteen ja yritysmaailman menestyksekkääseen yhdistämiseen. Taiteilija pystyy organisaation ulkopuolisena havainnointiin, joka ei olisi sisältäpäin mahdollista. Havainnot voivat olla piirroksia, maalauksia tai mediataidetta – ikimuistoisia teoksia. Mutta ilman ratkaisuehdotuksia taidekaan ei kasva ala-aulan taulukokoelmaa suuremmaksi. Kannattaakin laatia selkeät askelmerkit, mitä taiteilijan tai fasilitaattorin avulla tavoitellaan.

Kehitystyöllä, myös taidelähtöisellä, tulee olla aina selkeät tavoitteet. Taideammattilaisen on ymmärrettävä käsiteltävä aihe ja tavoitteet sekä osattava ohjata kehitysprosessia. Organisaation kehittämiseen tähtäävän prosessin voi jakaa viiteen askeleeseen:

1. Prosessin tavoitteen määrittely
2. Työskentelyn haasteiden kartoittaminen
3. Osallistujien kutsuminen
4. Fasilitoitu työskentely
5. Lopputulos ja jatkotoimenpiteistä päättäminen

Taiteellisin menetelmin on ratkottu muun muassa merenkulkualan tulevaisuuden haasteita ja digitalisaation tuomia muutoksia, uudistettu strategioita ja vahvistettu tiimejä. Osaava fasilitaattori pystyy kutomaan taiteen avulla kiehtovan ja osallistavan kokonaisuuden organisaatioiden avuksi. Taiteen kautta kehitysprosessista saa kiinnostavan ja jopa hauskan. Kannattaisiko siis seuraavaksi kokeilla vähän luovempaa otetta?

Riitta Supperi on valokuvaaja ja Neemo method brand developer. Neemo-metodi on ainutlaatuinen fasilitointityökalu, jossa valokuvataiteella ja valokuvaamalla luodaan parempaa työelämää.

Lue lisää: https://www.neemomethod.com  ja https://www.riittasupperi.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.