HYVINVOINTI

Mainos
TEKSTI ERJA JÄRVELÄ KUVA ATTE MAKKONEN | 28.8.2019 | KOLLEGA.FI
Kengistä ja rooleista

Menin kenkäkauppaan ja päätin ostaa paksupohjaiset valkoiset lenkkarit, koska jalkani on ollut kovin kipeä viimeisen vuoden. Halusin varmistaa, että se ei ainakaan kenkien takia kipeydy.

Erja Järvelä on hyvinvointivalmentaja, joka rakastaa asioiden syvällistä pohtimista.

Siinä kenkiä mallatessani myyjä tuli viereeni ihastelemaan jalassani olevia lenkkareita ja alkoi jutella siitä, kuinka ei ollut kehdannut edes sovittaa niitä, vaikka kovasti teki mieli, kun hän oli ajatellut niiden olevan vain nuorisolle tarkoitettu. Myyjä ihasteli lenkkareita yhä enemmän ja lopulta haki itselleen hyllystä vastaavat sovitettavaksi. Ja totesi saman tien, kuinka hyvän näköiset ne olivat, vaikka hän ei ihan nuorisoa edustanutkaan. (Huomautukseksi, että myös teinini osti myöhemmin samanlaiset.)

Jäin miettimään tapausta jälkeenpäin, koska siihen liittyy monta aspektia. Kuka määrääkään millaisia saamme missäkin kohtaa elämäämme olla tai millä tavalla meidän kuuluu pukeutua tai käyttäytyä. Mielestäni on entistä tärkeämpää olla fakkiutumatta tietynlaiseen käyttäytymismalliin, kun olemme tietyn ikäisiä. Meidät on saatettu kasvattaa siten, että meidän kuuluu olla järkeviä, vastuuntuntoisia aikuisia ja varomme ylilyöntejä, vahinkoja ja epäonnistumisia. Varmistelemme, että elämä kulkee tasaisesti ollessamme riittävän vanhoja – eihän sitä sovi enää tässä iässä hullutella! Mutta onko siinä mitään mieltä?

Omasta puolestani uskon, että meidän kannattaa hakeutua sellaisia asioita kohti, jotka tuottavat iloa. Riippumatta iästä tai toisten odotuksista ja ajatuksista. Meillä on täällä vain yksi elämä elettävänä. Mitä siitä saamme mukaan tuonpuoleiseen? Emme mitään. On todettu että kuolinvuoteella ihminen miettii enimmäkseen niitä hulluja juttuja, joita ei tullut kokeiltua kuin sitä, että on varmasti elänyt normillisesti, muiden antamien määritysten mukaan oikein. Itseilmaisu ja innostus elämään ovat mielestäni äärimmäisen tärkeitä asioita, joita ei voi riittävästi painottaa.

Itse olen käynyt läpi suuren transformaation superujosta tytöstä naiseksi, joka ei juuri enää välitä mitä muut hänestä sanovat tai ajattelevat – tosin ei ole juuri ollut tarvettakaan sitä enää miettiä. Nuorena en uskaltanut ilmaista itseäni ja tuntui, että pidin kynttilää piilossa vakan alla. Niistä ajoista olen muuttunut täysin. Ilon kautta on mottoni ja pilvistä löytyy kultareunus kun oikein hakee ja ainakin joskus myöhemmin ellei heti. Käytän tennareita ja minihameita sekä kuluneita farkkuja, jos minua huvittaa olla nuorekas. Vetäisen iltapuvun tai jakkupuvun päälle silloin, kun on sopiva hetki, mutta mielestäni mitään ei ole pakko tehdä, ellei itse halua. Ystäväni kutsui minua äskettäin hönöksi. Olen tosi mielelläni hönö ja myös paljon, paljon muuta, mitä yritän parhaani mukaan elämässäni ilmentää!

Mikä sinulle tuo iloa? Ethän anna kenenkään muun tai minkään estää luontaista, pulppuavaa iloasi ja innostustasi!

Erja Järvelä on hyvinvointivalmentaja, joka on viime vuonna valmistunut luonto- ja ympäristöneuvojaksi. Lisätietoja Järvelästä löydät osoitteesta http://mixingnuts.fi/. Lue myös Järvelän aikasemmat jutut Oodi suomalaiselle luonnolle ja Kohdatuksi tulemisen tarve.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa.

  1. Erja kommentoi 6.9.2019 klo 20.30
    Kiitos ja hienoa Arja kuulla elämänfilosofiastasi. Juuri näin mielestäni, ketään loukkaamatta saan olla juuri sellainen kuin olen. Eri asia on jos joku siitä loukkaantuu, joka tietenkin on henkilön omaa varjoa, mutta objektiivisesti loukkaamatta! Muutoinkin vanhat mallit ja roolitukset ovat murtumassa esimerkiksi työurien muuttumisen myötä ja sitä myötä, että ihmiset esimerkiksi opiskelevat jatkuvasti uusia aloja ja uusia ammatteja. Ei ole enää normiopiskelijaa, tietyn ikäistä ja näköistä. Ihanaa että maailmassa saa tehdä omia polkuja ja innostua koko ajan uudestaan ! <3
  2. Arja kommentoi 29.8.2019 klo 08.07
    Kiitos Erja että avasit upeasti vaiettuakin asiaa Olen Erjan kanssa tāysin samoilla kannoilla. On vaatinut voimaa ja vaatii edelleen olla kapea-alaisuuden ja normien sävyttämässä ahkiossa.kun muiden odotuksista päästää irti niin ei odota muitakaan mitään. Se on viisauden alku...Rohkeus vai pelko? Uskon että oikeasti ihminen loikkii suveneeristi eri ikäkauden välillä. Ikää eikä aikaa ole olemassa. Olen juuri sellainen kuin olen.Haluan tuntea itseni. Kannanhan tätä kokonaisuutta mukanani aina. Sillä lailla olen yhteisön puolella että pyrin kohtelemaan ihmisiä hyvin ja tuntemalla myötätuntoa kanssa kulkijoita kohtaan. Mutta se miten muita loukkaamatta oman elämäni elän, ei kuulu kenellekkään.. Olkoon maljani täynnä uusien aamujen ja nyt hetkien Heurekaa.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)