Oletko lykännyt jonkun tehtävän aloittamista viimeisen viikon aikana? 90 prosenttia valmennuksiin osallistuneista vastaa tähän kyllä. Loput eivät kuule kysymystä tai eivät kehtaa tunnustaa. Totuus on, että harrastamme asioiden lykkäämistä säännöllisesti.

Syyt tekemisen lykkäämiseen ovat moninaiset, mutta todellisuudessa niiden taustalta löytyy vain yksi syy. Mieli toimii niin kuin kehokin, se pyrkii säästämään energiaa. Vielä kivikaudella oli fiksua käyttää energiaa ekonomisesti ja kerätä rasvakerrosta, sillä seuraavasta ateriasta ei aina ollut tietoa.
Aivojen ponnistelu vie myös energiaa, ja siksi koitamme välttää sitä. Nykyihmisellä ruuan puute ei yleensä kestä kauaa, joten energian säästäminen on turhaa. Mielessämme kuitenkin vaikuttavat edelleen nuo ikiaikaiset mekanismit, jotka pyrkivät välttämään ponnistelua. Energiaa kuluu sekä kehon, että mielen ponnisteluihin, joita aivot pyrkivät välttämään.
Työn välttely on aivoille niin houkuttelevaa, että on suoranainen ihme, että saamme tehdyksi yhtään mitään. Aloittamisen vaikeuksiin onkin kehitetty kaikenlaisia apukeinoja. Kokeile ensi kerralla vaikka lähtölaskentaa: Valitse tehtävä, ja laske ääneen 5, 4, 3, 2, 1. Aloittaminen on helpompaa, kun olet vaimentanut keksimäsi tekosyyt laskemisella.
Kyytiä tekosyille
Mielemme on taitava keksimään erilaisia tekosyitä sille, ettemme edes aloita tekemistä. Opettele kumoamaan ne, sillä nimensä mukaisesti ne ovat tekosyitä. Valitse näistä suosikkisi, tai lisää listaan omasi.
1. Mielentilani ei ole sopiva. Huomenna, ensi viikolla tai vaikka puolen tunnin päästä on varmaan parempi.
– Parempia aikoja ei ole tulossa, voit tarttua tehtävään yhtä hyvin nyt.
2. En osaa kuitenkaan.
– Et varmaan osaakaan, ennen kuin edes aloitat. Ihminen ei ole kovin hyvä arvioimaan kykyjään ennen kuin yrittää.
3. Välineet puuttuvat. Juoksutakki on pesukorissa, lenkkarit ovat liian vanhat.
– Keksit varmasti jonkin ratkaisun ongelmaasi. Juokse vaikka niin kovaa, ettet tarvitse takkia.
4. Kaikki ei ole täydellistä. Vihersmoothien aineksista puuttuu avokado.
– Tyydy 80 prosenttiseen tulokseen, se on 100 prosenttia parempi kuin ei mitään.
5. Joku käski tehdä jotain muuta. Äiti on sanonut, että vaatekaapin on oltava siisti. Puoliso käski imuroimaan.
– Itsesi johtajana vastaat omista tekemisistäsi. Käskyjen ja normien noudattaminen on toissijaista. Tiedät kyllä oikeasti, mikä on nyt tärkeintä.
6. Pitäähän minun syödäkin. Edellisestä ateriasta on jo kolme tuntia. Voisin googlettaa reseptejä, vilkaista yhtä ruokablogia tai oikeastaan lähteä käymään kaupassa.
– Nykyihminen harvemmin kuolee ruuan puutteeseen – todennäköisemmin kohtaloksi koituu liika syöminen. Hanki eväät, syö ne rauhassa ja ryhdy hommiin.
7. Väsyttää, taidan ottaa päiväunet – ne tehostavat työskentelyäni.
– Mitä jos ensin käyttäisit viisi minuuttia sen hankalan homman luonnosteluun ja suunnitteluun? Mielesi työstää projektia nukkuessasi – jos sinua nyt enää edes nukuttaa, kun pääset tekemisen vauhtiin.
8. Joku on minua parempi tässä – turha tehdä mitään, voin yhtä hyvin luovuttaa.
– Jos nyt vaan keskittyisit omaan tekemiseen.
9. Sekin sanoi, ettei minusta koskaan tule mitään – turha edes yrittää.
– Näin oli sanottu myös Albert Einsteinille, joten turha kuunnella muiden sanomisia.
10. Näitä on jo tehty niin paljon, ettei niille ole enää kysyntää, turha siis ryhtyä tekemään.
– Mitä jos suosikkikirjailijasi olisi ajatellut näin? Irrota ajatukset lopputuloksesta ja keskity tekemiseen.
11. Bonussyy: Ei tässä ole mitään järkeä.
– Mitään asioita ei kannata tehdä pelkästään järjellä. Mitään suurta ei koskaan ole saatu aikaan vain järkiajattelulla. Kuuntele mieluummin intuitiotasi.
Mikä tahansa projektisi onkin, itse tekeminen on aina helpompaa kuin aloittaminen. Sen sijaan, että kampitat itseäsi tekosyillä, kannusta mieluummin aloittamaan nyt! Aloittamisen vaikeuteen on kehitetty monenlaisia apukeinoja, jotka kuuluvat itsensä johtamisen taitoihin. Tärkeintä on kuitenkin se päivittäinen keskustelu, jota käyt mielessäsi, itsesi kanssa.

Satu Pihlaja on erikoispsykologi ja tietokirjailija, joka on toiminut psykologina, psykoterapeuttina ja kouluttajana. Pihlaja on valmentanut yksilöitä, ryhmiä ja organisaatioita toimimaan tavoitteellisesti sekä tehnyt kehittämistyötä verkkopalveluiden parissa. Pihlaja on julkaissut kirjan Aikaansaamisen taika, joka käsittelee aikaansaamisen taitoja. Lue myös Pihlajan aiemmin julkaistut kolumnit Johda ajatuksia ja tunteita työssä ja Annanko itselleni luvan?. Lisätietoja Pihlajasta löydät osoitteesta https://www.satupihlaja.com/.
Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.
Oliko artikkeli kiinnostava?
Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun
- haluat erottua joukosta,
- saavuttaa uutta yleisöä ja
- saada asiasi helposti perille.
Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.
Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/