Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Biljardipöytiä, aamupainia, pöytätennistä, limsa-automaatteja ja värikkäitä lepotuoleja. Kyseessä ei ole hotellin leikkipaikka, vaan osa iloista arkipäivää IT-yrityksen yhteisissä työtiloissa. Tällaiset tilat nähdään usein pelkkänä pinnallisena tapana houkutella arvokkaita koodareita taloon. Mutta olisiko näissä aikuisten leikkipaikoissa kuitenkin jotain muutakin ideaa, kuin pelkkä mukavan fiiliksen luominen? Voisiko leikkiin kannustava ympäristö tehdä meistä luovempia ja innovatiivisempia?

Lapsena kaikesta sai tehtyä leikin. Kaupan jonossa seisomisesta, automatkasta tai muusta passiivista odottamista vaativasta hetkestä saattoi hetkessä tehdä jännittävän seikkailun. Ei ollut älykännykkää, johon tarttua heti tylsän hetken tullen ja täyttää aikansa pelaamisella tai videoiden katsomisella. Mitä leikille ja luovuudelle sitten tapahtui? Missä vaiheessa elämästä tuli vakavaa suorittamista? Havahduin itse tähän saunoessani äskettäin eka- ja tokaluokkalaisten lasteni kanssa. Tähän asti saunatuokiot olivat täyttyneet vesileikeistä ja muusta mielikuvituksen täyteisestä ilottelusta. Nyt leikit olivat kuitenkin loppuneet ja lapset ennemminkin istuivat ja juttelivat.

Lasten luovuudesta on tehty useita tutkimuksia maailmalla. Professori George Land seurasi 1 600 lapsen ryhmää useissa eri vaiheissa ja sai selville, lasten luovuus laskee merkittävästi mitä vanhemmiksi he kasvavat. Landin mukaan 3 – 5-vuotiaista 98 prosenttia oli divergentisti eli uusia, erilaisia ideoita keksiviä, luovia ja omaperäisesti ajattelevia neroja. 8 – 10-vuotiaiden keskuudessa luovien nerojen määrä oli laskenut kymmeneen prosenttiin. Keskimäärin 31-vuotiaissa aikuisten joukossa neroja oli enää kaksi prosenttia. Landin mukaan koulutusjärjestelmä opettaa meidät pois luovuudesta.

Kiire tappaa luovuuden

Nykypäivän työelämässä oletetaan, että olisimme aina luovia ja tehokkaita. Tulevaisuuden työelämätaitoina luovuus ja ongelmanratkaisukyky korostuvat sosiaalisten taitojen ja tunneälyn rinnalla. Työelämän ja arjen hektisyys, suorituskeskeisyys ja jatkuva viriketulva ovat kuitenkin omiaan murentamaan luovuutemme. Aivomme tarvitsevat tyhjäkäyntiä voidakseen luoda uutta. Innovaatiot eivät synny paineessa ja kiireessä.

Onkin tärkeää järjestää itselleen kiireetöntä aikaa joutenololle ja tyhjyydelle. Se vaatii opettelua. Helposti ajattelemme, että joutilaisuus tai leikki on turhaa ja lapsellista. Saatamme myös kokea syyllisyyttä siitä, ettemme tee mitään. Olemme tottuneet siihen, että meidän tulee olla koko ajan tehokkaita ja aikaansaavia. Kannattaakin lähteä liikkeelle omien ajatusmallien tarkastelusta. Mitä ajatuksia ja tunteita minussa herättää se, etten tee mitään?

Milloin viimeksi olet ylipäätään ollut tekemättä mitään? Milloin maltoit vain olla paikallasi, ilman että luit lehteä, räpläsit älypuhelinta tai kuuntelit radiota? Voisitko järjestää itsellesi hiljaisen hetken vaikka kerran päivässä? Sopisiko päivittäinen meditaatiohetki sinulle vai tykkäisitkö mieluummin vain istua hetken hiljaa vaikkapa veden äärellä? Entä missä tilanteessa saat parhaat ideasi? Yksin kävelylenkillä? Suihkussa? Kokatessa vai käsitöitä tehdessäsi?

Professori Landin mukaan luovuutta voi kehittää myös siten, että uusia asioita ideoitaessa unohdetaan kaikki kritiikki, pohdinta sekä arvostelu ja annetaan mielikuvituksen virrata vapaasti ilman rajoituksia. Vasta sen jälkeen istutaan alas ja aletaan arvioida ja pohtia “järkevästi”, mitkä ideat toimisivat parhaiten.

Mieti, miten voisit lisätä leikkisyyttä päivääsi. Mistä saat iloa nyt aikuisena ja mikä innosti sinua lapsena? Voisitko löytää jonkin pelillisen harrastuksesi uudelleen tai pomppia vaikka lasten trampoliinilla? Ilo on luovuuden lähde!

“Mielikuvitus on tietoa tärkeämpää.”
Albert Einstein

Lisää aiheesta löydät professori Georg Landin TEDx-videosta, jossa hän puhuu lasten luovuudesta https://www.ideatovalue.com/crea/nickskillicorn/2016/08/evidence-children-become-less-creative-time-fix/

Miia Huitti on kirjailija, puhuja ja stressivalmentaja, jonka intohimona on auttaa oivaltamaan stressin syitä ja opettaa tehokkaita työkaluja stressinhallintaan. Huitin nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.miiahuitti.fi/. Twitter: @huittimiia. Facebook: Stressivalmentaja Miia Huitti. Linkedin Miia Huitti

Lue myös Huitin edellinen kolumnit Miten säädellä energiaa ja välttää loppuun palaminen? ja Näin pääse eroon työpaikan ärsyttävästä tyypistä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.