Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Malina Pursiainen on kahvila- ja ravintola-alan konsultti ja kouluttaja, jolle yrittäjyys on tullut verenperintönä. Aiemmin kahvila-ravintolayrittäjänä toiminut ja palkkatyössäkin yritysneuvojana viihtynyt Pursiainen päätti pari vuotta sitten hyödyntää kaiken osaamisensa ja aloitti oman konsulttibisneksen itselleen rakkaalla alalla.

Ravintola-ala on ollut aina Malina Pursiaisen sydäntä lähellä. Yrittäjäperheeseen syntynyt Pursiainen teki jo 13-vuotiaana töitä perheen yrityksissä ja tykkäsi työstään.

– Perheellämme oli yhteensä kymmenen eri toimipaikkaa, muun muassa Helsingin ensimmäinen Kebab-paikka Vanhassa kauppahallissa. Isäni toimi myös ravintolakoulun lehtorina, Pursiainen kertoo.

Veri veti ravintola-alalle ja lukion jälkeen Pursiainen halusi päästä Suomen parhaimpaan alan oppilaitokseen ja meni opiskelemaan silloiseen Haaga-Instituuttiin (nykyinen Haaga-Helia) restonomiksi.

– Opiskelujeni ohessa tein töitä ja toimin muun muassa tarjoilijana Casino Rayllä ja yhden kesän Espanjassa argentiinalaisessa a la carte -ravintolassa, sillä halusin työskennellä muuallakin kuin perheemme yrityksissä.

Palo oman yrityksen perustamiseen oli kuitenkin kova ja kun Pursiainen oli suorittanut kaikki opintoihin kuuluvat kurssit opinnäytetyötä lukuun ottamatta, hän avasi oman kahvila-ravintolan Otahalliin Otaniemeen.

– Olin 24-vuotias ja sain 100 000 markan naisyrittäjälainan, jonka turvin perustin ensimmäisen kahvilani Ota Cafen. Se oli iso riski, mutta toteutin unelmani, mikä oli tosi kova juttu minulle, Pursiainen muistelee.

Ensimmäisen kahvilan perustettuaan Pursiainen avasi vielä lisää kahviloita, joita oli kaiken kaikkiaan viisi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työn ohessa hän teki opinnäytetyönsä valmiiksi.

– Parhaimmillaan pyöritin kolmea kahvilaa yhtä aikaa, mutta lopulta minulla oli enää Cafe Koskelo Koskelan sairaalassa. Jouduin kuitenkin lopettamaan kahvilayrittäjänä vuoden 2009 lopussa, kun Helsingin kaupunki ei organisaatiomuutoksensa seurauksena enää jatkanut tilan vuokrasopimusta.

Hengähdystauko palkkatyöläisenä

Kahvilan lopettaminen oli Pursiaisen työidentiteetille kova kolaus, sillä hän oli mieltänyt itsensä aina päätoimiseksi yrittäjäksi. Lopettaminen tuli kuitenkin hyvään saumaan, sillä työ oli raskasta ja Pursiainen oli jo alkanut kärsiä työuupumuksesta.

– Olin tehnyt vuosia töitä aamusta iltaan ja olin stressaantunut. Söin huonosti, olin koko ajan menossa, eikä minulla ollut juuri omaa aikaa. Muutos oli jälkeenpäin ajateltuna tervetullut.

Pursiainen meni ensin palkkatöihin Palmialle ruokapalveluesimieheksi, jossa työskenteli puolitoista vuotta. Sen jälkeen hän siirtyi vuonna 2011 YritysHelsinkiin (nykyinen NewCo Helsinki), joka on Helsingin kaupungin ja Helsingin Uusyrityskeskus ry:n luotsaama yrittäjyyden edistämiskeskus.

– Työskentelin NewCo Helsingissä yritysneuvojana ja tykkäsin kovasti työstäni. Yrittämisen jälkeen osasin arvostaa sitä, että minulla oli säännöllinen työ, hyvä palkka, pitkät lomat, mukava pomo ja ihanat kollegat. Pääsin kehittämään kokonaan uusia palveluita ja vuonna 2015 minut valittiin vuoden yritysneuvojaksi, Pursiainen kertoo.

Pursiaisen työhön kuului neuvoa pääasiallisesti alkavia yrittäjiä, mutta myös jo toimivia yrittäjiä kaikilta mahdollisilta toimialoilta. Työskenneltyään päivittäin yrittäjien kanssa hän alkoi pikkuhiljaa haikailla oman yrityksen perään.

– Vaikka rakastin työtäni, halusin jälleen ryhtyä yrittäjäksi. Kävin puolitoista vuotta kädenvääntöä itseni kanssa, että uskallanko lähteä ja lopulta kuuden vuoden yritysneuvojan työrupeaman jälkeen irtisanouduin.

Pursiainen halusi keskittyä jälleen omaan alaansa kahviloihin ja ravintoloihin, jossa tunsi olevansa parhaimmillaan ja hän uskoi myös, että hänellä oli alalle annettavaa.

– Kaivoin pöytälaatikosta firmani Malifood Oy:n, joka sopi nimensä puolesta mainiosti myös konsultointibisnekseen ja elokuussa 2017 aloitin päätoimisena yrittäjänä ja kahvila- ja ravintola-alan konsulttina ja kouluttajana.

Hetkessä elävä rokkistara

Omassa yrityksessään Pursiainen konsultoi kahvila- ja ravintolayrittäjäasiakkaita ja käy kouluttamassa ja luennoimassa niin isoissa organisaatioissa, yhdistyksissä ja yrityksissä kuin oppilaitoksissa.

– Toimialueenani on koko Suomi. Parhaiten tunnen pääkaupunkiseudun ja asuinkaupunkini Porvoon kilpailu- ja markkinatilanteen. Minulla on toimisto Espoossa, mutta useimmiten olen asiakkaan luona.

Oman työnsä lisäksi Pursiainen tekee jonkin verran töitä alihankintana myös Helsingin Uusyrityskeskus ry:lle, joka tilaa häneltä ajoittain konsultointia omille asiakkailleen.

Yrittäjänä Pursiaisella on vapaus järjestää työt oman aikataulunsa mukaan, ja hän on päättänyt, ettei hänellä ole koskaan kiire.

– Periaatteenani on, että teen mahdollisimman vähän töitä, sillä en halua enää olla oravanpyörässä. Teen työni hyvin intensiivisesti, mikä mahdollistaa sen, että saatan selvitä työpäivästäni jopa kahdessa tunnissa.

Pursiainen myöntää, että aina omaa kalenteriaan ei voi hallita, mutta silloinkin hän sanoo hoitavansa asiat hyvällä fiiliksellä ja elävänsä hetkessä, eikä mieti seuraavaa tehtävää.

– Koulutuksia pitäessäni olen kuin rokkistara, joka kerää kaiken energian, valmistautuu ja latautuu ja antaa sitten kaikkensa. Koulutustilaisuuden jälkeen olenkin yleensä ihan puhki. Sen jälkeen menen aikaisin nukkumaan ja olen seuraavana aamuna taas kuin uusi ihminen.

Sijaispalvelua ja lasten joogaa

Henkilökohtaisen konsultoinnin ja koulutuksen lisäksi Pursiainen on tehnyt kursseja ja e-oppaita verkkoon. Pursiaisen tarkoituksena on panostaa verkkoon entistä enemmän.

– Verkkokoulutukset ovat tätä päivää, varsinkin kun asiakkaani ovat ympäri Suomea. Olen tehnyt esimerkiksi Ravintolan ja kahvilan perustajan verkkokurssin. Tällaisia kursseja aion tehdä enemmän.

Uutena toimintamuotona Pursiainen on aloittamassa kahvila- ja ravintolayrittäjän sijaispalvelun. Sen tarkoituksena on sijaistaa yrittäjää, jotta tämä voisi pitää loman. Pursiaisella on vielä tuoreessa muistissa oma ura kahvilayrittäjänä, jolloin hän ei juuri ehtinyt lomailla.

– Sijaistaminen toisi vaihtelua työhöni ja saisin välillä itsekin upottaa käteni saveen. Voisin nauttia työstä täysin siemauksin, sillä tunnen alan läpikotaisin ja osaan selvittää eteentulevat ongelmat itsenäisesti. Moni yrittäjä on jo ilmaissut kiinnostuksensa sijaispalvelua kohtaan.

Tämän lisäksi Pursiainen on suunnitellut ensi syksyksi täysin omasta alastaan poikkeavaa toimintaa. Pursiainen suorittaa paraikaa kokonaisvaltaista lasten joogaohjaajan koulutusta ja on rekisteröimässä yritykselleen aputoiminimeä joogapalveluille- ja tuotteille.

– Joogaan itse ja olen ollut kuusivuotiaan poikani kanssa joogaretriiteissä ja huomannut kuinka hän on ollut innoissaan päästessään osallistumaan ohjatuille lasten joogatunneille. Koska meillä Porvoossa ei ole liiemmin tarjolla lasten joogaa, koin sen kutsumuksekseni ja alan pitää lasten joogatunteja.

Uusi aluevaltaus on vastapainoa työlle eikä Pursiainen odota siitä mitään rahasampoa. Sen sijaan hän haluaa elämänfilosofiansa mukaisesti laittaa hyvää kiertoon ja tarjota tulevaisuudessa lasten joogaopetusta maksutta esimerkiksi lastenkodeissa ja sairaaloissa.

Metsän keskellä

Terveelliset elämäntavat ovat Pursiaiselle hyvin tärkeitä. Hyvinvointiaan Pursiainen ylläpitää etenkin meditoinnin ja astangajoogan avulla, joita hän on harrastanut jo pitkään.

– Astanga on minulle elämäntapa ja joogaan neljästä kuuteen kertaa viikossa. Jooga ja meditointi ovat tuoneet elämääni tasapainoa ja pitävät niin mieleni kuin kehoni kunnossa.

Pursiainen pitää ruokavaliostaan tarkkaa huolta ja valitsee mieluiten lähiruokaa ja luomua sekä välttää lisäaineita ja valkoista sokeria. Kokkailua rakastavalla Pursiaisella on myös oma kasvimaa.

– Asumme metsän keskellä ja haen mielelläni metsästä villivihanneksia. Koko perheen voimin myös marjastamme ja sienestämme ja lisäksi mieheni kalastaa ja metsästää. Haaveenamme on hankkia kesäkanoja.

Pursiainen pitää muutenkin luonnossa liikkumisesta ja kesäisin hän lenkkeilee metsäpoluilla.

Kaikkein tärkeimpänä asiana elämässään Pursiainen kuitenkin pitää perhettään ja ajan viettoa poikansa kanssa.

– Elämäntapaamme kuuluu myös se, että lähdemme talvisin pimeimpään aikaan pariksi  kuukaudeksi Kaakkois-Aasian lämpöön. Olemme mieheni kanssa molemmat yrittäjiä, mikä mahdollistaa aikataulujen järjestämisen ja ulkomailla ollessamme pidämme pojalle kotikoulua.

Varsinaisia tulevaisuudensuunnitelmia Pursiaisella ei ole, sillä hän on oppinut elämän olevan yllätyksiä täynnä ja huomannut, että viiden vuoden urasuunnitelmat harvoin toteutuvat. Sen sijaan Pursiainen manifestoi elämäänsä myönteisiä asioita.

– Olen avoin tulevaisuudelle. Yritän elää hetkessä ja olla positiivinen sekä kiitollinen kaikesta. Usein tilaisuuksia tuleekin eteen ja silloin tartun niihin. Ja olen oppinut, että kun itse antaa, niin saa aina takaisin moninkertaisesti.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.