COACHING

Mainos
TEKSTI NIKO LEPPÄNEN KUVA ANITA GRØSLAND | 2.5.2019 | KOLLEGA.FI
Lopeta vastustus ja vapaudu stressistä

Luin hiljattain artikkelin, jossa mainittiin, että suomalaisten kokeman työperäisen stressin ja ahdistuksen määrä on kasvanut viime vuosina. Syyksi tälle mainittiin muun muassa työmäärän kasvu, lisääntynyt kiire, jatkuvat organisaatiolliset muutokset sekä alituinen epävarmuus työn jatkumisesta. Itselleni silmiin pistävää kyseisessä artikkelissa oli se, että kaikkien stressiä ja ahdistusta aiheuttavien syiden nähtiin olevan ulkoisiin olosuhteisiin liittyviä.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, joka on pohtinut paljon itseluottamusta ja kirjoittanut aiheesta kirjan yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa.

Artikkeli kuvastaakin mielestäni hyvin sitä vallallaan olevaa ja yleisistä hyväksyttyä näkemystä, jonka mukaan stressi on seurausta ulkoisista olosuhteista eli niin kutsutuista ”stressitekijöistä”. Yksilön tehtäväksi jää parhaimpansa mukaan pyrkiä välttämään stressille altistumista tai vähintäänkin löytää keinoja, joilla lieventää sen vaikutusta omaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Tässä kirjoituksessa tarkastelenkin stressiä ja sen syitä toisesta näkökulmasta. Tarkemmin sanottuna haluan näyttää, miksi stressi ei ole suoraa seurausta ulkoisista olosuhteista, vaan ennemminkin sisäsyntyinen ilmiö. Haluan myös osoittaa, kuinka yksinkertaista stressistä vapautuminen on ja sen myötä luoda toivoa stressittömästä työelämästä ilman tarvetta vaihtaa työtä tai ryhtyä meditoimaan.

Stressi syntyy sisällämme

Stressin ja ulkoisten olosuhteiden välinen yhteys on epälooginen yksinkertaisesti siksi, että tunnekokemuksemme vaihtelevat paljon nopeammin kuin olosuhteet. Voimme yhtenä hetkeä tuntea äärimmäistä stressiä työpöytämme ääressä. Hetki myöhemmin olemme kuitenkin täysin uppoutuneita työntekoon ja tunnemme olomme lähinnä motivoituneeksi saman työpöydän ääressä.

Jos stressi olisi vain seurausta ulkoisista olosuhteista, täytyisi meidän kokea sitä tasaisesti samalla tasolla koko ajan, kun olemme altistuneita kyseisille olosuhteille. Näinhän asia ei tietenkään ole, vaan tunnekokemuksemme näyttää vaihtelevan hetki hetkeltä olosuhteiden pysyessä samana. Stressin tunne näyttääkin olevan yhteydessä ennemminkin siihen, missä sisäisesti menemme, kuin siihen, mitä ulkopuolellamme tapahtuu.

Stressi on hälytysjärjestelmä

Stressi syntyy tämän hetken olosuhteiden vastustuksen seurauksena. Vastustus tapahtuu ajattelun kautta. Tämän vastustuksen tunnusmerkkeinä ovat seuraavanlaiset ajatukset, kuten ”minulla ei pitäisi olla näin paljon tehtävää” tai ”on epäreilua, että joudun tekemään näin paljon töitä”. Tällaiset ajatukset ovat usein myös tulevaisuusorientoituneita tyyliin ”sitten, kun kaikki nämä hommat on tehty, niin voin huokaista ja rentoutua” tai ”voi kunpa olisi loma, niin voisin vain nauttia elämästä”.

Kaikki nämä ajatukset vastustavat nykyhetkeä luomalla sen päälle kuvitelman vaihtoehtoisesta paremmasta hetkestä, jossa voimme kokea mielenrauhaa ja stressittömyyttä. Tässä mielessä stressi on ikäänkuin hälytysjärjestelmä, jonka tehtävänä on havahduttaa meitä siihen, että vastustamme nykyhetkeä toivomalla olosuhteiden olevan eri tavalla. Hälytys on päällä niin kauan kun vastustamme ja se hellittää heti, kun lopetamme vastustamisen ja hyväksymme nykyhetken ja siihen kuuluvat olosuhteet. Vastustelemattomuuden tilassa ei ole tarvetta hälytykselle ja siten se on stressivapaa olotila.

Uusi suhde stressiin

Mikäli haluamme kokea vähemmän stressiä, meidän pitää ensinnäkin lopettaa ulkoisten olosuhteiden syyttäminen. Niiden syyttäminen kokemastamme stressistä on vähän sama asia kuin paloautojen syyttäminen tulipalosta. Vaikka paloautoja ja tulipaloja esiintyy usein samaan aikaan samassa paikassa, paloautot eivät ole syy tulipaloon. Stressi ja tietyt olosuhteet voivat toki esiintyä samaan aikaan, mutta tämä kertoo vain siitä, että olemme tottuneet vastustamaan kokemustamme enemmän työympäristössä kuin kotioloissa ja siksi koemme stressihälytyksiä enemmän työssä.

Stressin ymmärtäminen hälytyksenä vastustamisesta luo automaattisesti uuden suhteen sen kokemiselle ja vapauttaa kroonisesta, alati uudelleen aktivoituvasta stressistä. Siitä tulee ennemminkin akuutti herättäjä, jota voimme hyödyntää merkkinä siitä, milloin vastustamme todellisuutta eli sitä, mitä juuri nyt on.

Sen sijaan, että kysyisimme itseltämme ”miten voin muuttaa olosuhteita päästäkseni eroon stressistä”, meidän kannattaa suuntautua sisäänpäin ja kysyä ”mitä olosuhdetta tai kokemusta vastustan juuri nyt”. Suuntautuminen sisäänpäin on jo itsessään ensimmäinen askel vastustelemisen lopettamiseen ja kokemuksen hyväksymiseen.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiemmat kolumnit Miten vapautua riittämättömyyden tunteesta ja Unohda itsesi ja voi paremmin. Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät https://www.itseluottamus.com/-sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)