AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT M KASANEN ISTOCK | 3.4.2019 | KOLLEGA.FI
Onnellisuus johtaa menestykseen

Moni meistä ajattelee, että menestys on avain onnellisuuteen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että onnellisuus, joka tuo esiin parhaan potentiaalimme ja tekee meistä tuotteliaita, johtaa menestykseen.

Tunteilla ja mielentilallamme on merkittävä vaikutus kaikkiin tekemisiimme. Kun olemme onnellisia, rentoutuneita ja kiitollisia, saamme paljon aikaan. Sen sijaan tuntiessamme itsemme stressaantuneeksi tai vihaiseksi, emme kovinkaan hyvin pysty keskittymään työhömme.

– Onnellisuudella on positiivinen vaikutus sekä työhön että elämään. Onnellisuus lisää sosiaalista ja emotionaalista älykkyyttämme, parantaa yhteyttämme työkavereihimme ja tehostaa tuotteliaisuuttamme, onnellisuustutkija, psykologian tohtori Emma Seppälä sanoo.

Seppälä toimii tieteellisenä johtajana Stanfordin yliopiston myötätunnon ja altruismin tutkimus- ja koulutuskeskuksessa ja hän vieraili maaliskuussa Helsingissä Work goes happy -tapahtuman puhujana.

– Tutkimusten mukaan negatiiviset tunteet, kuten ahdistuneisuus ja masennus tekevät meistä itsekeskeisempiä. Sen sijaan positiiviset tunteet auttavat meitä näkemään asiat muiden näkökulmasta, parantavat kykyämme solmia ihmis- ja ystävyyssuhteita sekä tuntea vahvempaa yhteyttä muihin ihmisiin, Seppälä kertoo.

Onnellisuutta ei hevin yhdistetä menestykseen ja menestyksestä onkin vallalla paljon vääriä myyttejä, joita Seppälä on onnellisuustutkimuksissaan lähtenyt kumoamaan.

– Meille opetetaan nuoresta pitäen, että eteenpäin pääseminen vaatii suorittamista, stressiä, rautaista itsekuria ja keskittymistä. Voimme kuitenkin olla sekä onnellisia että menestyviä. Ja tutkimustulokset osoittavat, että onnellisuus on nopein reitti menestykseen.

Läsnäolon voima

Tutkimuksen mukaan vietämme vain 50 prosenttia ajasta nykyhetkessä. Usein mielemme on joko tulevaisuuden tehtävissä tai menneisyyden märehtimisessä. Lisäksi työssä vallitsee yleensä tiukat aikataulut ja teemme helposti montaa asiaa yhtä aikaa.

Emma Seppälä on arvostettu onnellisuustutkija, joka työskentelee tieteellisenä johtajana Stanfordin yliopistossa. Seppälä asuu Yhdysvalloissa, mutta on isoisänsä puolelta suomalaista sukujuurta.

– Tehdessämme useaa asiaa samanaikaisesti emme pysty prosessoimaan syvällisesi materiaalia, jota parhaillaan työstämme. Tutkimusten mukaan myös keskittymistaitomme heikkenevät sillä menetämme kyvyn suodattaa tarpeetonta tietoa ja siksi ajattelemme jatkuvasti muita asioita, Seppälä toteaa.

Kun hidastamme tahtia ja keskitymme täysin asioihin, joita olemme tekemässä tai ihmisiin, joiden kanssa olemme, elämä muuttuu iloisemmaksi.

– Ilo tekee meistä tuotteliaampia, saa meidät suoriutumaan paremmin tehtävistämme ja solmimaan parempia ihmissuhteita.

Pystyäksemme olemaan paremmin läsnä tehtävissämme kannattaa ympäriltä poistaa kaikki turha häly, kuten sähköpostin tai käynnykän hälytysäänet, ja tehdä näin keskittymisestä helpompaa.

– Nykyhetkeen voi ankkuroitua monin eri tavoin. Yksinkertaisia keinoja ovat esimerkiksi tietoisen läsnäolon harjoittelu, meditointi tai omaan hengitykseen keskittyminen.

Oma energia haltuun

Työkulttuurissamme stressiä ja menestystä pidetään yhteenkuuluvana asiana. Stressistä on tullut eräänlainen statussymboli. Jos työpaikalla ei ole kiireinen, ei ole myöskään tärkeä.

– Tiede osoittaa, että ylikierrokset ja stressi -menestysteoria kostautuu pitkällä tähtäimellä. Stressi pieninä annoksina tai spurtteina auttaa meitä tekemään parhaamme lyhyellä tähtäimellä, mutta krooninen stressi kuluttaa meidät loppuun.

Hengitysharjoitus

Hengitä sisään laskien neljään. Pidätä hetken hengitystäsi ja puhalla sitten ulos kuuten laskien. Pidätä jälleen hengitystä ja aloita alusta.

Harjoitus auttaa kiinnittämään huomiota nykyhetkeen ja pysymään siinä.

Kuitenkin myös positiiviset, korkean intensiivisyyden tunteet voivat olla fyysisesti rasittavia. Vaikka innostus on hauskaa, se saa sympaattisen pakene tai taistele -hermostomme aktivoitumaan.

– Korkean intensiivisyyden tunteet ovat uuvuttavia myös henkisesti. Emme pysty keskittymään, jos olemme fyysisesti kiihdyksissä. Johtuvatpa korkean intensiivisyyden tunteet sitten negatiivisesta tai positiivisesta mielentilasta, ne vaativat aina keholta veronsa, Seppälä sanoo.

Avain energianhallintaan onkin rauhallisuudessa. Usein rauhallisuutta pidetään passiivisuutena, laiskuutena ja saamattomuudesta, vaikka se päinvastoin tekee meistä tuotteliaita.

– Rauhallisena saamme työmme valmiiksi normaalia vähemmällä energialla. Rauhallisuus on myös matalan intensiivisyyden tunne eikä se kuormita kehoamme.

Vaikka rauhallisuus onkin meille hyväksi, ei se Seppälän mukaan tarkoita sitä, ettemmekö koskaan saisi tuntea jännitystä tai muita korkean intensiivisyyden myönteisiä tunteita.

– On kuitenkin hyvä ymmärtää korkean intensiivisyyden tunteiden fysiologiset vaikutukset. Käyttäessämme korkean intensiivisyyden tunteita valikoivasti ja pysyessämme muun aikaa rauhallisena, säästämme energiaa.

Hauskuutta elämään

Työelämässä kiire ottaa helposti vallan, sillä töitä on aina enemmän kuin ehdimme tehdä. Tarvitsemme kuitenkin keskittymisen ja levon tasapainoa, sillä jos mielemme prosessoi jatkuvasti tietoa ja aikataulut painavat päälle, emme koskaan saa mahdollisuutta antaa ajatustemme vaellella ja mielikuvituksemme lentää.

      Leiki enemmän!

  • Muistele, mikä saa sinut nauramaan.
  • Valitse itsellesi sopiva, hauska liikintamuoto tai liity harrastusryhmään.
  • Pelaa pelejä, kuten kortti- tai lautapelejä, Mölkkyä, tikanheittoa tai mitä tahansa, mistä pidät.
  • Etsi pelikaveri. Lapset ja lemmikkieläimet ovat aina valmiita leikkimään.

– Joutilaisuus ja leikkimielisyys ovat tärkeitä luovuudellemme. Kun olemme hukkua velvollisuuksiin, maailmantapahtumien vakavuuteen ja alati pitenevään tehtävälistaamme, unohdamme kepeyden ja ajattelemme, ettei leikkiminen ole enää soveliasta.

Aikuisina pidämme leikkimistä lapsellisena ja typeränä ajanhaaskuuna. Leikillä voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus luovuuteemme, kekseliäisyyteemme ja hyvinvointiimme.

– Leikillä on myönteinen vaikutus luovuuteen, sillä se stimuloi positiivisia tunteita, ja tutkimusten mukaan ne johtavat parempaan asioiden ymmärtämiseen ja ongelmanratkaisutaitoihin.

Lisäksi myönteiset tunteet lisäävät kognitiivisia voimavarojamme laajentamalla visuaalista huomiokenttäämme. Pystymme havaitsemaan kokemuksiamme paljon laaja-alaisemmin ja hahmotamme helpommin kokonaiskuvan, kun meillä on hyvä olo.

– Jos tunnemme olevamme jumissa emmekä löydä ratkaisua johonkin ongelmaan, leikki voi olla hyvä keino päästä liikkeelle ja keksiä uusia, innovatiivisia ideoita. Ja mitä luovemmaksi tulemme, sitä enemmän iloa kutsumme elämäämme.

Itsemyötätuntoa peliin

Itsekritiikki on tuttua varsin monelle meistä. Olemme itsemme pahimpia kriitikoita ja meillä on helposti taipumus sättiä itseämme. Uskomme myös virheellisesti, että itsekritiikki ajaa meitä parempiin suorituksiin.

– Tutkimukset osoittavat, että ollessamme liian itsekriittisiä vahingoitamme sekä henkistä hyvinvointiamme että mahdollisuuksiamme menestyä. Pelkäämme epäonnistumista ja mietimme, mikä meissä on vikana.

Aivoissamme on negatiivisuusvääristymä, joka painottaa näkökulmaamme negatiiviseen suuntaan. Itsekriittisyytemme vain vahvistaa sitä ja vääristää kuvaa itsestämme. Paras lääke tähän on asenteen muutos itseään kohtaan.

– Itsemyötätunto on yksi menestyksen keskeisimmistä tekijöistä. Itsemyötätuntoon kuuluu, että kohtelemme itseämme kuin kollegaa tai ystävää. Jos tämä epäonnistuu, emme suinkaan moiti häntä, vaan sen sijaan kuuntelemme ja kannustamme häntä.

Itsemyötätunto on useille meistä vaikeaa. Meidät on myös kasvatettu välttämään itsekehua ja opetettu olemaan muille ystävällisiä. Itsemyötätunto tekee meille kuitenkin hyvää.

– Kannattaa huomioida tarkkaan, miten itselleen puhuu. Sen sijaan, että moittii itseään idiootiksi virheen tehdessään, voi sanoa itselleen vaikkapa, että ”Näin olisi voinut tapahtua kenelle tahansa, maailma ei tähän kaadu”. Joka kerta kun joutuu haasteen eteen, on hyvä suitsia itsekritiikki ja korvata se itsemyötätunnolla.

Itseä suurempi asia

Onnellisuus ei kumpua niistä asioista, joita haluamme vain itsellemme. Tällaista onnellisuutta kutsutaan hedonistiseksi ja siihen liittyy muun muassa valta, raha ja seksi. Vaikka monet ihmiset haluavat sitä, se ei ole kestävää onnellisuutta. Sen sijaan toisten auttaminen saa meidät tekemään itseämme suurempia asioita.

Kuva millann/iStock

– Myötätunto toisia kohtaan johtaa täyttymykseen. Vaikka meillä olisi ollut huono päivä vastoinkäymisineen, niin saadessamme soiton läheiseltämme, joka tarvitsee epätoivoisesti apuamme, keskitymme täysillä hänen auttamiseensa. Silloin päivämmekin muuttuu paremmaksi ja olemme energisiä ja elossa, Seppälä sanoo.

Kun emme keskity itseemme, vaan huolehdimme toisesta, alakulomme muuttuu energiaksi ja positiivisuudeksi. Myötätunnon kautta löydämme itsellemme tarkoituksen.

– Myötätuntoisen toiminnan vaikutuksia  on tutkittu myös työpaikoilla. Niitä ovat muun muassa työkavereista välittäminen, heidän tukemisensa, myötätunnon osoittaminen, ystävällisyys, virheiden antaminen anteeksi ja toisten kohteleminen kunnioittavasti.

Tällaisissa organisaatioissa tuotteliaisuus on parantunut ratkaisevasti. Lisäksi tutkimusten mukaan onnellisemmat työtekijät parantavat yhteishenkeä ja ilmapiiriä työpaikalla.

– Oman edun ajaminen on myytti, joka todellisuudessa haittaa menestymistämme ja hyvinvointiamme. Kun elämme aidosti ja toisista välittäen, luomme ympärillemme luottamusta ja inspiroimme ihmisiä. Tämä on todellista menestystä, joka lisää hyvinvointiamme.

Kuusi avainta onnellisuuteen

1. Elä hetkessä
Keskity käsillä olevaan tehtävään sen sijaan, että miettisit jo seuraavia asioita listallasi. Keskittyminen tekee sinusta tuotteliaamman.

2. Ammenna lannistumattomuudestasi
Harjoita hermostoasi palautumaan takaiskuista ylikierroksilla käymisen sijaan. Näin opit luonnollisesti vähentämään stressiä ja pärjäät paremmin hankaluuksia kohdatessasi.

3. Ylläpidä energiaasi
Opettele ylläpitämään sietokykyäsi pysymällä tyynenä ja keskittyneenä sen sijaan, että antaisit vallan uuvuttaville ajatuksille ja tunteille. Näin pystyt säästämään energiaa niihin tehtäviin, joissa sitä eniten tarvitset.

4. Älä tee mitään
Järjestä aikaa laiskottelulle, hauskanpidolle ja merkityksettömille, mutta sinua kiinnostaville asioille sen sijaan, että käyttäisit kaiken aikasi keskittyen vain omaan alaasi. Näin sinusta tulee luovempi ja innovatiivisempi.

5. Ole hyvä itsellesi
Osoita myötätuntoa itsellesi itsekriittisyyden sijaan ja ymmärrä, että aivosi on rakennettu uusien asioiden oppimista varten. Itsemyötätunto parantaa kykyäsi loistaa haasteiden edessä ja oppia virheistäsi.

6. Osoita myötätuntoa muille
Osoita kiinnostusta ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan sen sijaan, että jatkuvasti keskittyisit vain itseesi. Tue työyhteisösi jäseniä. Tämä lisää ihmisten lojaaliutta ja sitoutumista sekä parantaa myös tuottavuutta.

Jutun lähteinä käytetty Emma Seppälän luentoa Work goes happy -tapahtumassa sekä Seppälän kirjoittamaa Elä onnellisemmin -kirjaa (Harper Collins Nordic, 2016).

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)