Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kevätauringon paistaessa moni meistä intoutuu siivoamaan. Valon lisääntyessä voi tulla myös tarve keventää ruokavaliotaan talven jäljiltä. Keväällä onkin perinteisesti vietetty paastonaikaa. Olo kohenee, kun syö kevyemmin ja liikkuu enemmän.

Kehon puhdistamiseen talven pölyistä on monia tapoja. Jollekin sopii muutaman päivän paasto, toiselle taas kevennetty ruokavalio. Kummatkin ovat hyviä tapoja. Myös yksi paastonkaltainen päivä viikossa tai pätkäpaasto toimii hyvin.

Kannattaa kuunnella kehoaan ja kuulostella, mitä se tarvitsee. Joskus vähemmän on enemmän. Erityisesti jos on kiireinen tai stressi painaa, ei elimistöä kannata stressata lisää radikaaleilla ruokavaliomuutoksilla. Keho saattaa myös kaivata enemmän liikuntaa. Taukojumpat töissä ja kävelyt valoisissa kevätilloissa tuovat kaivattua lisäliikuntaa ja vetreyttä sillekin, joka kuntoilee.

Karista nuhjaantunut olo

Jos olo tuntuu väsähtäneeltä talven jäljiltä, voi ruokavalion muokkaus auttaa. Samalla saattaa karista muutama kilokin. Aluksi kannattaa karsia kaikki sokerit ja valkoisista jauhoista tehdyt ruoka-aineet. Näin verensokeri alkaa tasoittua ja sen myötä energiataso paranee. Jo tällä toimenpiteellä voi olla ratkaiseva vaikutus olotilaan. On myös hyvä tarkistaa oma ruokarytmi. Jatkuva puputus ei ole hyväksi, mutta säännöllinen syöminen ehkäisee makeanhimoa ja liiallista iltasyömistä.

Seuraava keino keventää ruokavaliota on karsia liharuuat joksikin aikaa. Niitä voi korvata kalalla, palkokasveilla ja kasvisruuilla. Esimerkiksi linssikeitto on täyttävää syötävää ja kasvisten kanssa voi kokeilla esimerkiksi hyvin maustettua tofua. Viljan liiallinen syöminen on monen arkipahe – leipää kuluu niin aamiaisella kuin illallakin. Hyvä keino vähentää turvottavaa viljaa on tehdä illalla leipäaterian tai välipalojen sijaan oikeaa, kasvispitoista ruokaa.

Eikä pidä unohtaa rasvoja! Tarvitsemme niitä joka päivä kehon rakennusaineiksi, muun muassa hormonien lähtöaineiksi. Laadukkaita, kylmäpuristettuja rasvoja kannattaa keventäessäkin käyttää. Ne eivät nosta verensokeria, vaan sen sijaan pitävät nälkää, jolloin ruokahalu tasoittuu.

Tälläisella ruokailumallilla olo virkistyy, turvotukset vähenevät ja vatsa kiittää.

Paastosta energiaa

Paasto, joko vain parin päivän pituinen tai viikon kestävä, on hyvä keino virkistyä. Paastoajat kehuvat energiatasonsa nousevan, kunhan pari ensimmäistä päivää on ohi. Paaston tarkoitus on antaa ruuansulatuselimistölle vapaata, jolloin keho voi keskittyä tehokkaammin haitallisten aineiden poistamiseen kehosta.

Vesipaasto on perinteisin tapa paastota. Se on kuitenkin todella raskas toteuttaa, sillä kehon reaktiot ovat voimakkaat. Mehupaasto sopii nykyihmiselle paremmin jo senkin vuoksi, että tarvitsemme kaikki mahdolliset ravintoaineet maksamme toiminnan tukemiseen joka päivä, eikä vesipaasto tarjoa niitä. Nykyisin moni on myös töissä samaan aikaan. Paasto kannattaa toteuttaa silloin, kun ehtii levätä ja ulkoilla, sillä se on oleellinen osa paaston ajatusta. Kun paaston toteuttaa sopivana ajanjaksona, siitä voi olla paljon hyötyä, mutta stressaantuneena ja kiireisenä se vain rasittaa kehoa lisää.

Pätkäpaasto eli se, että vuorokaudessa syödään 8 tunnin aikana se mitä syödään, on turvallinen keino keventää ja mahdollisesti pudottaa muutama kilo. Koska syöminen ajoitetaan kahdeksan tunnin ikkunaan, jäävät loput 16 tuntia paastolle. Jos syömisen kanssa on ongelmia, voi tämä johtaa ahmimiseen kahdeksan tunnin aikana, eikä sitä siinä tapauksessa suositella. Yleensä ruokahalu kuitenkin pysyy aivan normaalina, eikä kahdeksan tunnin aikana tarvitse tankata sen enempää kuin ennenkään. Lyhytaikainen paasto tekee hyvää ruuansulatukselle, suoliston toiminalle ja suolistobakteeristolle. Ne lopulta myös vastaavat pitkälti ihmisen mieliteoista ja painosta, joten ne onkin syytä pitää tyytyväisinä.

Oikealla ruokavaliolla energisyyttä

Ruokavalioon voi lisätä kevään kunniaksi entistäkin enemmän keventäviä ja ravintoarvoa kasvattavia kasviksia ja marjoja. Marjat ovat erityisen terveellisiä runsaan polyfenolipitoisuutensa vuoksi. Tummanvihreitä kasviksia, persiljaa ja vesikrassia on hyvä käyttää salaatteihin, jotta saadaan runsaasti vitamiineja ja uudistavaa lehtivihreää sekä rikkipitoisia aineita maksan toiminnan tueksi. Probioottisia ruokia, kuten hapankaalia, kimchiä ja kombucha-juomaa, kannattaa nauttia säännöllisesti. Niiden sisältämät probioottibakteerit parantavat suoliston bakteerikantaa ja mielialaa.

Ravinnolla on suuri merkitys jaksamiseen ravintoaineiden kautta, mutta kuten viimeaikainen tutkimus on vahvistanut, virkeyden ja energisyyden juuret ovat suolistossa, miljardien suolistobakteereiden käsissä. Kun syömme enemmän kasviksia ja vähennämme sokerin ja liharuokien nauttimista, bakteerit tuottavat meille terveyttä, energisyyttä ja hyvää mieltä.

FLT ravintovalmentaja Annika Havaste on valmentanut ryhmiä ja yksityishenkilöitä ravintomuutoksiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän on erikoistunut terveyden ja suoliston hoitoon luonnollisin keinoin. Havaste on myös julkaissut kirjan Virtaa ravinnosta (Basam Books 2015). Lisätietoja Havasteesta löydät osoitteessa http://www.annikahavaste.fi/. Lue myös Havasteen edellinen juttu Vuoden tärkein ruokavaliolupaus ja Vahvista vastustuskykyäsi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.