TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI KRISTIINA LAMPELA KUVA KULMAKUVAAMO | 6.3.2019 | KOLLEGA.FI
Kohti parempaa keskittymistä

Työn luonne ja tekemisen tavat sekä käytänteet ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana radikaalisti. Erilaiset muutokset, kiire, keskeytykset ja multitaskaus ovat tulleet keskeiseksi osaksi työarkeamme. Keskittynyt ja fokusoitunut tekeminen on käynyt entistä haastavammaksi.

Kristiina Lampela on työyhteisöjen kehittäjä, psykologi työnohjaaja ja valmentaja, joka nauttii siitä, että voi tehdä työtään erilaisissa rooleissa.

Aivotutkijat ovat esittäneet huolensa siitä, kuinka jatkuva taistele-pakene -moodissa eläminen käy pidemmän päälle raskaaksi niin aivoillemme kuin myös kokonaisterveydellemme. Joudumme yksilöinä entistä tietoisemmin pohtimaan, miten voimme johtaa itseämme siten, että pysymme työkykyisinä ja jaksavina myös tulevaisuudessa. Aivojen huoltaminen ja riittävästä palautumisesta huolehtiminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Työpaikoilla onkin tärkeää pohtia, minkälaiseen tekemiseen uskomme ja minkälaista tekemistä tavoittelemme; mistä rakentuu tehokas, sujuva, luovuutta ja työyhteisön hyvinvointia tukeva tekeminen ja minkälaisia työkäytänteitä haluamme tämän tueksi luoda. Pysähtymiset, joutenolo ja vapaat keskusteluhetket on työelämästämme valitettavasti tehostettu lähes kokonaan pois. Onneksi orastavia merkkejä myös uudenlaisen ymmärryksen lisääntymisestä alkaa olla nähtävissä.

Hallinnantunne hakusessa

Työssäni psykologina ja coachina kohtaan vaativaa asiantuntija- tai esimiestyötä tekeviä henkilöitä, jotka ovat huolissaan siitä, kuinka ajatteluun ja keskittymistä vaativaan tekemiseen ei ole kunnolla aikaa eikä mahdollisuuksia. Työpäivät saattavat mennä kuin sumussa ja päivän päättyessä olotila voi olla riittämätön, kun ei taaskaan saanut tehtyä suunnittelemaansa. Muisti saattaa myös pätkiä, hallinnantunne olla hakusessa ja työpäivistä ja -viikoista voi jäädä pirstaloitunut ja sumea kuva.

Keskittymiskykyämme voi haastaa niin ulkoa ympäristöstämme tulevat erilaiset keskeytykset ja häiriötekijät, mutta yhtä lailla osa keskeytyksistä voi syntyä oman mielemme ja huomiomme levottoman sinkoilun seurauksena.

Tutkijat ovat havainneet, että mielemme harhailee lähes puolet valveillaoloajastamme. Vaikka mielen harhailu on sinänsä aivan normaalia ja mielen luonteeseen kuuluvaa, on aivotutkijoiden huoli harhailun määrän kasvusta ja työelämässä yleisesti kärsittävästä tarkkaavaisuusvajeesta aiheellinen. Valitettavasti jatkuvasti harhaileva mieli on usein myös onneton mieli. Kehittämällä itsetuntemustamme ja tietoisuuttamme oman mielemme toiminnasta, voisimme samalla kehittää onnellisuuteemme ja kokonaishyvinvointiimme suuresti vaikuttavia asioita elämässämme.

Tue omaa hyvinvointiasi

Oletko kiinnittänyt huomiota, kuinka usein päivän aikana työsi keskeytyy ja mikä näitä keskeytyksiä aiheuttaa? Entä miten tyytyväinen olet tällä hetkellä kykyysi keskittyä ja fokusoida ajatteluasi ja toimintaasi kulloinkin tarkoituksenmukaisesti? Mihin asemoisit itsesi tämän asian suhteen janalla 0 – 10, kun 0 edustaa heikointa mahdollista keskittymiskyvyn tasoa ja 10 täydellistä asian tolaa. Mistä antamasi numerosi kertoo? Mihin olet tyytyväinen? Mitä toivoisit voivasi kehittää ja mihin kiinnittää jatkossa enemmän huomiota? Mitä voisit laittaa oman hyvinvointisi ja keskittymiskykysi tukemiseksi itämään? Miltä lopputulos voisi kohdallasi näyttää? Miten se käytännössä näkyisi ja miltä se tuntuisi?

Omia työkäytänteitä ja tapoja on mahdollista muuttaa ja kehittää siten, että ne tukevat keskittymiskykyä, palautumista, läsnäolokykyä ja mielen levollisuutta. Mutta se edellyttää tietoisuutta ja ymmärrystä muutostarpeesta sekä suunnasta, johon haluamme aidosti pyrkiä. Aivomme muovautuvat sen mukaan, minkälaisia päätöksiä teemme, mitä teemme ja millä täytämme hetkiämme. Elämä tarjoilee meille päivittäin erilaisia mahdollisuuksia pysähtymiseen ja tietoiseen läsnäoloon – kun vain tunnistamme nämä hetket ja hoksaamme hyödyntää niitä arjessa.

 

Vinkkejä keskittymiskyvyn parantamiseen

  • Pysähdy tietoisesti päivittäin kysymään itseltäsi: Mitä minulle juuri tällä hetkellä kuuluu? Mitä kehoni minulle viestii, entä mieleni?
  • Kiinnitä huomiota siihen, missä määrin siedät joutilaisuutta, mitään tekemättömyyttä, vain olemista.
  • Havainnoi minkälaisissa tilanteissa helposti lähdet ”joutilaisuuspakoon” – turvaudut esimerkiksi kännykkään ja nettisurffailuun. Voisitko mahdollisesti hyödyntää tilanteita jatkossa siten, että antaisit itsellesi yksinkertaisesti mahdollisuuden olemiseen ja samalla aistiärsytyksen vähentämiseen.
  • Oletko kokeillut tietoista keskittymistä levolliseen hengittämiseen? Entä tietoista kävelemistä kun siirryt paikasta toiseen? Tai kuinka tietoisesti syöt lounaasi ja nautit päiväkahvisi? Onnistutko halutessasi keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan?
  • Pyri huolehtimaan riittävistä tauoista työpäiviesi aikana sekä siitä, että tauot olisivat palauttavia ja elvyttäviä. Muista myös säännöllinen ruokailu, veden juominen ja aineenvaihduntaasi tukeva jaloittelu työpäivien aikana.
  • Pysähdy työpäivän lopulla käymään mielessäsi pääkohdittain läpi, mitä työpäivän aikana tapahtui, missä onnistuit, mihin olit tyytyväinen. Mieti myös, mitä tehtäviä jätät huomiselle tai siirrät seuraaville päiville. Tämä tukee ajatteluasi, jättää paremmin muistikuvia ja tukee myös mahdollisuutta irrottautua työpäivän päättyessä työasioista.
  • Kuuntele tietoisesti kehoasi ja sen viestejä sinulle. Miten kehosi kertoo sinulle esimerkiksi stressitilastasi tai palautumisestasi?
  • Tunnistaessasi huonon stressin ja kuormituksen merkkejä, tee muutoksia stressitasosi vähentämiseksi ja omien voimavaratekijöidesi vahvistamiseksi. Harrasta säännöllisesti palautumistasi tukevaa liikuntaa, vaali antoisia ihmissuhteita ja laadukasta yöunta.
  • Joko olet kokeillut työnohjausta tai coachingia säännöllisenä pysähtymisen, ajattelun ja reflektoinnin paikkana?
  • Pyri suhtautumaan itseesi myötätuntoisesti – kuin parhaaseen ystävääsi, jonka kanssa haluat elää sopuisasti ja onnellisesti elämäsi loppuun asti. Voisitko säätää sisäistä puhettasi itseäsi kohtaan tietoisesti myönteisempään ja armollisempaan suuntaan? Mitä hyvää voisit sanoa itsellesi useammin?

Kristiina Lampela on psykologi, työyhteisöjen kehittäjä, työnohjaaja ja kouluttaja, joka toimii omassa yrityksessään Candeo Consulting Oy:ssä. Lue myös Lampelan edelliset kolumnit Mitä työ sinulle merkitsee ja Olisikohan tauon paikka sekä hänestä tehty henkilöjuttu Antaumuksellinen työhyvinvoinnin edistäjä. Lisätietoja Lampelasta löydät osoitteesta www.candeo.fi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Päivi kommentoi 7.3.2019 klo 09.52
    Moi Näin yli 40 vuotta työelämässä olleena ja vieläpä alati muuttuvassa Sote-alalla allekirjoitan edellä olevan. Vielä pitäisi jatkaa minunkin työuraa noin 7-10 vuotta... Olen tehnyt myös esimiestyötä, ihmisten johtamista, asiantuntijoita jossa on oma persoona työväline. Haastavaa on, lukuisia kollegoja siirtynyt pois loppuun ajettuina ja sairaanakin. Osa keikkuu mukana, vajaakuntoisia on lukuisia. Kaikkensa ovat antaneet työlle😇. Yritän säästää itseäni, Mietin kuumeisesti miten jaksaa loppuun saakka....välillä paremmin, välillä huonommin.Jaksamista sinne nykyiseen työelämän pyörremyrskyyn😎

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)