UUSILLE URILLE

Mainos
TEKSTI JA KUVA MARITA PAAJASTE | 20.3.2019 | KOLLEGA.FI
Kaikki ei aina suju kuin Strömsössä

Kun katselen omaa työuraani taaksepäin, voin todeta, että kaikki ei aina ole mennyt suunnitelmien mukaan. Työvuosiini mahtuu hienoja hetkiä ja hyvää arkea, mutta myös muutoksia, jotka eivät olleet haluttuja tai odotettuja. Näissä hetkissä on mitattu asennetta, huumorintajua ja joustavuutta. Eteenpäinmeno on edellyttänyt kykyä nähdä tilanteissa uusia polkuja ja mahdollisuuksia. Aina niitä ei ole kyennyt itse näkemään, vaan on tarvittu kuuntelevaa korvaa ja kannustajia. Tuntuuko tutulta?

Marita Paajaste toimii henkilöstöjohtajana Barona Osakeyhtiössä.

Kun arjen haasteet tyrmäävät tai vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, resilienssitaidot auttavat meitä nousemaan ja menemään eteenpäin. Resilienssi tarkoittaa muutosjoustavuutta, kykyä toimia ja pärjätä vastoinkäymisistä huolimatta. Resilientti ihminen pystyy ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa säilyttämään sel­viytymis- ja mukautumiskykynsä sekä tarvittaessa vaihtamaan suuntaa.

Resilientit ovat niitä ihmisiä, jotka aina putoavat jaloilleen eivätkä lannistu vaikeuksista. Resilienttikin ihminen reagoi vastoinkäymisiin, mutta ei jää niihin vellomaan ja palautuu niistä. Resilientti taipuu, mutta ei taitu. Tai jos taittuu, hän yleensä toipuu nopeasti, kun tilanne korjaantuu.

Resilienteillä ihmisillä on tiettyjä yhteisiä piirteitä. He uskaltavat kohdata vaikeuksia ja mennä päin ikäviäkin asioita. Resilientit ovat yleensä luonteeltaan rohkeita, mutta se ei yksistään selitä kykyä muutosjoustavuuteen. Luonteenpiirteensä lisäksi näillä ihmisillä on toivoa, asennetta, sinnikkyyttä ja itseluottamusta. He eivät ole omasta mielestään vain virran vietävänä, vaan kokevat, että heillä on mahdollisuudet tavalla tai toisella vaikuttaa tilanteeseen.

Resilienssiin liittyy myös optimistinen maailmankäsitys. Se ei tarkoita asioiden lakaisemista maton alle, vaan kykyä kohdata vaikeita tunteita ja arjen realiteetteja, ja niistä huolimatta nähdä mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden taito, jota tarvitaan nyt

Resilienssi on moniulotteinen käsite, jota on tutkittu jo pitkään, mutta joka on noussut esille etenkin viime vuosikymmenten aikana. Nopeasti muuttuva maailma, työelämän ennakoimattomuus ja yllätyksellisyys ovat lisänneet kiinnostusta resilienssiin. Taidosta on viime vuosina puhuttu entistä enemmän, koska työelämä edellyttää jatkuvaa muutoksensietokykyä ja toimintakyvyn säilymistä, vaikka ympäristö muuttuu koko ajan. Resilienssistä puhutaan tulevaisuuden työelämätaitona. Tosiasiassa se on taito, jota tarvitsemme juuri nyt.

Me ihmiset olemme erilaisia ja reagoimme vastoinkäymisiin ja yllättäviin muutoksiin hyvin eri tavoin. Toiset heittävät hanskat tiskiin herkästi ja toisilla taas on selviytymiskykyä luonnostaan enemmän. Mutta siitä tutkijat ovat yhtä mieltä, että resilienssi on taito, jota jokainen meistä voi kehittää.

Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen sekä kyky pyytää ja ottaa vastaan apua. Osa näistä asioista liittyy per­soo­nal­li­suu­spiir­tei­siin ja osa on opit­tu­ja toi­min­ta­tyy­le­jä. Elämänkokemuksen myötä resilienssi lisääntyy yleensä kaikilla, mutta jokainen, niin halutessaan, voi milloin tahansa kasvattaa muutosjoustavuustaitoaan. On hyvä muistaa, että taitojen oppiminen ei onnistu pelkästään teoriaan tutustumalla, vaan taitojen omaksuminen vaatii aina aikaa ja harjoittelua.

Resilienssikunto koostuu monesta asiasta

Vastoinkäymisissä ja muutoksissa toimintakykyä ja sopeutumista tukevat esimerkiksi tunteiden hallinta, ongelmanratkaisutaidot, optimismi, joustavuus, hyvä fyysinen kunto sekä ihmissuhteet.

Tietoisuustaidot eli mindfulness on yksi tapa harjoittaa resilienssitaitoja. Tietoisuustaidot kehittävät muun muassa itsehavainnointia, omien tunteiden tunnistamista ja itsesäätelyä sekä auttavat kohtaamaan ja sietämään vaikeita tunteita. Kun pystymme kohtaamaan vaikeita tunteita, tunnemyrskymme laantuu ja ongelmaratkaisukykymme kasvaa merkittävästi.

Kokemuksia aiemmista selviytymisistä kannattaa muistella aktiivisesti, koska se lisää uskoa, kyvykkyyttä ja optimismia selviytymiseen. Myös huumorintajua ja ihmissuhteita kannattaa vaalia, koska molemmat kasvattavat muutoskyvykkyyttä.

Nykymaailmassa ihmisiltä vaaditaan muuntautumiskykyä ja jous­tavuutta, ja muutokset vievät voimavaroja.  Resilienssi on yksi tärkeimmistä työkykyä ylläpitävä tekijöistä työelämässä, koska varmaa on, että kaikki ei aina suju kuin Strömsössä.

Marita Paajaste työskentelee Baronan henkilöstöjohtajana ja hänen tavoitteenaan on uudistaa työelämää inhimillisellä tavalla ja tehdä työtä paremman työelämän eteen. Lue Paajasteen aiemmin julkaistut kolumnit Mitä rekrytoija haluaa tietää sinusta ja Vallankumous tulee – katoaako työ?.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Kaipaatko tukea itsesi tai muiden johtamiseen, esihenkilö tai projektipäällikkö?

Kaipaatko uusia näkökulmia? Tökkiikö tiimisi toiminta? Tahdotko vahvistaa valmentavan johtamisen taitojasi?

Osallistu esihenkilöille ja projektipäälliköille tarkoitettuihin etäcoachausryhmiin, jossa saat yksilöcoachausta ryhmässä.

Ryhmässä (jossa max 6 henkilöä)

  • saat coachausta omissa tavoitteissasi
  • pääset sparraamaan muita
  • kehityt valmentavan johtamisen taidoissa.

Lähde mukaan innostavalle kehittymismatkalle! Ryhmiä myös uusille esihenkilöille ja projektipäälliköille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.laurasundell.fi/ryhmat/

Laura Sundell, sertifoitu business coach, DI

laura@laurasundell.fi  +358 45 657 9608

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)