Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Lapsena uskomme joulupukkiin ja hammaskeijuihin. Vaikka ympäristö horjuttaa uskoamme, pidämme näitä satuolentoja totena, koska haluamme niin kovasti uskoa niihin. Uskomme myös itseemme, omiin taitoihimme ja mahdollisuuksiimme. Mieleemme ei mahdu epäilys siitä, etteikö meistä voisi tulla trikoissa viilettävää supersankaria tai kaikkia ihmisiä kuuntelevaa presidenttiä.

Uskomme pystyvämme mihin tahansa, kunnes ympäristö onnistuu vähitellen horjuttamaan uskoamme. Ympäristön lisäksi alamme myös itse etsiä todistusaineistoa kaikelle sille, mikä meille ei ole mahdollista.

Uskomus peittää todellisuuden

Elämäämme vaikuttavat suhtautumistavat alkavat muodostua jo lapsuudessa ja ne rakentuvat pala palalta sellaiseksi kuin ne tänä päivänä näyttäytyvät. Havaitsemme asioita, joihin uskomme ja joita haluamme havaita ja toisaalta havaitsemme asioita, joita yritämme välttää.

Kuljemme aina kohti sitä uskomusta, joka mielessämme on vahvempana ja samalla jätämme huomaamatta kaiken sen, mikä on ristiriidassa sen kanssa, mihin haluamme uskoa. Näin luomme vähitellen oman uskomusjärjestelmän asioiden syistä ja seurauksista, siitä millaisia olemme ja mihin kykenemme.

Peilaamme uskomuksiemme kautta myös ympäristöämme, sitä millaisia muut ihmiset ja maailma ympärillämme on. Pahimmillaan pidämme omaa tapaamme tarkastella asioita ainoana ja oikeana. Emme kykene kyseenalaistamaan omia näkemyksiämme, emmekä pysty kuuntelemaan ja keskustelemaan asioista rakentavassa hengessä vaan ajaudumme vuorovaikutustilanteissa toistuvasti konflikteihin. Samalla, kun supersankarin viitta yltämme vähitellen katoaa, meiltä alkaa mennä muitakin mahdollisia asioita ohi.

Laajat vaikutukset ympäristöön

Se, mihin uskomme, ei ole vain oma asiamme. Uskomuksemme heijastuvat vahvasti myös ympäristöömme. Ne vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiimme ja tapaamme tehdä työtä. Tuomme jokainen mukanamme työyhteisöön koko joukon omia uskomuksiamme, jotka alkavat vähitellen muokata kollektiivista uskomusjärjestelmää. Se, mihin yhdessä uskotaan, vaikuttaa siihen, miten koko tiimi motivoituu ja suoriutuu tehtävistään, miten se ratkoo ongelmia, millaisia päätöksiä se tekee ja millaista sen keskinäinen vuorovaikutus on. Onkin hyvä huomata, millainen suhtautuminen työpaikalla vallitsee, ovatko asiat aina vaikeita vai onko asenne se, että mikään ei ole mahdotonta.

Olisikin tärkeää pystyä pitämään mielensä mahdollisimman joustavana, uteliaana ja optimistisena. Henkinen joustavuus on kykyä katsoa asioita erilaisista näkökulmista. Se on myös luottamusta siihen, että useimpiin asioihin on olemassa monia hyviä ratkaisuja. Kun pystymme tarkastelemaan tilanteita uudella tavalla, muististamme avautuu uutta informaatiota, joka vaikuttaa havaintoihimme ja toimintaamme. Erilaisten näkemysten tarkastelu yhdessä rakentavasti on hyvä pohja laajentaa yhteistä ymmärrystä ja kasvattaa luottamusta.

Parhaimmillaan joustavuus näyttäytyykin taitona ja uskalluksena havainnoida ja suhtautua uteliaasti vallitseviin ajattelu- ja toimintatapoihin. Usein halu muuttaa omia ja koko yhteisön kielteisiä uskomuksia kasvaa, kun ymmärrämme niiden meitä rajoittavan ja uuvuttavan voiman.

Usko omiin kykyihisi

Mitä voimakkaammin ihminen uskoo omaan kykyynsä vaikuttaa asioihin omilla teoillaan ja valinnoillaan ulkoisista tapahtumista riippumatta, sitä paremmin hän selviää haastavista tilanteista. Sama pätee myös työyhteisöjen kohdalla. Uskomuksemme kyvyistämme ja ominaisuuksistamme lisäävät tai vähentävät mahdollisuuksiamme. Olisikin tärkeää saada tarpeeksi kokemuksia siitä, että pärjää yllättävissäkin tilanteissa. Välillä tarvitsemme toisten apua siihen, että näemme myönteiset poikkeamat, jotka sotivat vallalla olevia kielteisiä uskomuksia vastaan.

Ehkäpä osa faktoina pitämistämme asioita onkin vain uskomuksia, joihin liian moni on alkanut uskoa. Meillä on onneksi mahdollisuus kyseenalaistaa ajatteluamme. Esimerkiksi jo pienten onnistumisten ja edistysaskelien, vahvuuksien ja selviytymistarinoiden jakaminen sekä esille nostaminen lisäävät luottamusta itseen ja yhteiseen tekemiseen. Koska uskomukset ovat olemassa ajatuksissamme, kielenä ja sanoina, voimme kiinnittää myös huomiota siihen, miten itsestämme ja toisista puhumme.

1. Kysy itseltäsi, onko uskomuksesi totta sadan prosentin varmuudella nyt ja aina, kaikissa tilanteissa?
2. Mitä sinussa tapahtuu, kun tämä uskomus valtaa sinut? Millaisia ajatuksesi ovat? Miltä sinusta tuntuu? Miten se, että pidät ajatustasi totuutena vaikuttaa ihmissuhteisiisi ja työskentelyysi?
3. Miten toimisit, jos sinulla ei olisi tuota uskomusta tai päinvastainen olisikin totta? Kerää todistusaineistoa, joka tukee tätä uudenlaista uskomusta.

Mari Lämsä on valmentaja, kouluttaja, kirjailija ja yrittäjä, joka luotsaa yksilöitä ja työyhteisöjä kehittämään ajattelu- ja toimintatapojaan kohti omaa potentiaaliaan ja yhteistä hyvää. Hän on julkaissut kirjan Naurun hyvää tekevä voima – löydä tie elämäniloon (Viisas Elämä 2017). Lisätietoa Lämsästä löydät osoitteesta www.intovaattori.fi. Lue myös Lämsän aiemmat kolumnit Ammatillinen käytös kunniaan ja Kuvista voimaa arkeen.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.