AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT ISTOCK J T HAKALA | 20.2.2019 | KOLLEGA.FI
Joutilaisuuden autuus

Ikävystyminen tekee hyvää, vaikka yritämme kaikin mahdollisin keinoin välttää sitä. Meistä on tullut melkeinpä kyvyttömiä sietämään hetkenkään odottelua missään tilanteessa. Tosiasia kuitenkin on, että viipyilevissä tylsistymisessä voi piillä luovuuden itu.

Nykypäivänä on helppo välttää tylsyyden tunne. Jokaisella on älypuhelin, jonka avulla pääsee pakoon muihin maailmoihin, eikä ikävystyminen pääse yllättämään.

– Elämäntavassamme alkaa olla paljon sellaisia piirteitä, että kitkemme pois omaehtoisesti tylsyyden tunteen kaikilla mahdollisilla härpäkkeillä. Näin ollen emme ehkä enää koskaan opi kohtaamaan tylsyyden tunnetta, kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Hakala kertoo.

Hakala on aiemmin kirjoittanut useita kirjoja muun muassa luovuudesta, laiskuudesta ja kohtuudesta ja on nyt perehtynyt tylsyyden hyödyllisyyteen kirjassaan Tylsyyden ylistys.

– Tylsyys on ollut seuralaisenamme kautta ihmiskunnan historian. Nyt kuitenkin elämästämme on tullut niin modernia, hektistä ja ärsykkeillä kyllästettyä, ettemme enää osaa käsitellä tylsyyttä. Se on vastenmielinen tunne, josta yritämme kaikin keinoin päästä eroon, Hakala sanoo.

Ikävystymisellä on Hakalan mukaan kuitenkin sanoma meille. Joseph Brodskyn sanoin, tylsyys on kutsu keskustelemaan oman sisimpänsä kanssa. Ikävystymisellä on meille viesti, joka paljastuu vain sillä, että istuu rauhassa ja antaa ajatusten raukeasti vaeltaa.

Nauti joutohetkistä

Sen sijaan, että aina kaivaa kassajonossa seistessään tai autojonossa istuessaan älypuhelimen esille, voisi vaihteeksi katsella ympärilleen ja seurata ympäristön tapahtumia.

– Matkustan itse paljon junalla ja huomasin äskettäin, etten ole enää pitkään aikaa tuijotellut maisemia kuten ennen tein. Olenkin oikein pakottanut itseäni välillä katsomaan vilistäviä näkymiä junan ikkunasta puhelimen selailun sijaan. Joutohetkiä kannattaisi käyttää hyväkseen ja nauttia tylsyydestä oikein pohjia myöten, Hakala sanoo.

Professori Juha T. Hakala on perehtynyt tylsyyden hyödyllisyyteen ja kirjoittanut aiheesta kirjan.

Arkemme on muokkautunut uusien teknologisten mahdollisuuksien myötä hyvin nopeassa tahdissa toisenlaiseksi ja siirtymä on tapahtunut ikään kuin varkain. Laitteiden koukuttava voima on vienyt meidät mennessään.

– Kokeillessani äskettäin 30 tunnin täyttä digipaastoa, huomasin tekeväni sellaisia asioita, joita olin tehnyt kymmenen vuotta takaperin, ennen modernia älypuhelinta. Lukemisen, käsitöiden ja saunomisen lisäksi päivääni mahtui hetkiä, jolloin vain istuin olohuoneen sohvalla ja tuijotin seinää.

Hakala kertoo Yhdysvalloissa tehdystä kokeesta, johon houkuteltiin tuhat sikäläistä opiskelijaa elämään vuorokauden ilman minkäänlaisia elektronisia laitteita. Yli puolet ilmoittautuneista nuorista aikuisista luopui leikistä jo ensimmäisen kahden tunnin aikana.

– Tutkijat oikein havahtuivat, sillä kokeisiin osallistuneet raportoivat kärsineensä muun muassa eristyneisyydestä, turhautumisesta ja ahdistuneisuudesta. Reaktiot olivat aivan samanlaisia kuin huume- ja alkoholiriippuvaisilla.

Elämä on tasapaksua

Elämä ei ole pelkkää hehkutusta, vaan loppujenlopuksi aika tasapaksua ja välillä tylsää, kuten työelämäkin. Tylsyyttä kannattaakin Hakalan mukaan opetella kohtaamaan, jotta kykenee sietämään tavallista elämää.

– Elämän haasteet eivätkä myöskään sen anti ole huippukohdissa, vaan nimenomaan tasamaaominaisuuksissa. Junnaava arki olisi opittava kohtaamaan.

Digiteknologia, joka nostaa meidät pois ikävystymisestä, toimii Hakalan mukaan kuin mielialalääke. Paitsi, että se tarjoaa ensiapua, se myös latistaa tunnekirjoa.

– Mielialalääkkeen toimintamekanismi on se, että lääke leikkaa pois huippuja ja masennuksen syvimpiä alhoja. Digiteknologialla on sama periaate: kun on tylsää, voi älypuhelimella tviitata alhon pois tai saada huippukokemuksia sukeltamalla internetin syövereihin. Mutta lopulta käy niin, että mikään ei enää tunnu miltään, Hakala toteaa.

Tylsyyden puolesta puhuu myös aivo- ja luovuustutkimus, joiden mukaan tylsyyden kokemuksessa voi muhia uuden upean idean itu. Tätä on tutkittu erilaisilla koeasetelmilla.

– Eräässä tutkimuksessa annettiin kahdelle ryhmälle tehtäväksi keksiä mahdollisimman paljon käyttötapoja muovipikarille. Ennen tehtävänantoa toinen ryhmä oli suorittanut tylsiä tehtäviä kun taas toista ryhmää oli viihdytetty ja se oli rennon iloinen. Tylsiä töitä tehnyt ryhmä löysi yllättäen enemmän käyttötapoja muovipikarille.

Myös luovuuden historia kertoo, että kautta aikojen niin taiteilijoita, kirjailijoita tai keksijöitä on usein kalvanut tekemisen puute ja tylsääkin tylsempi hetki ennen suuren luovan idean syntymistä.

Aivot kaipaavat rytmisyyttä

Aivomme kaipaavat sekä työn että levon hetkiä. Nykypäivänä aivojemme läpi virtaa jatkuvasti valtava määrä raakadataa. Sen vastapainoksi tarvitsemme hitaan ajan hetkiä, joissa voimme levätä, tuijotella tulta, istua kannonnokassa tai pelkästään oleilla – ja silloin olemme lähellä tylsyyden tunnetta.

– Luovuustutkijat sanovat, että juuri tuollaisissa hetkissä alitajunnassamme avautuu portteja, joista pääsee tietoisen tajunnan puolelle nimenomaan sellaisia ideoita ja ajatuksia, jotka sinne eivät muuten pääsisi. Jos olemme jatkuvasti aktiivisen toiminnan ja tietoisen ajattelun tilassa, portit ovat niin ahtaita, ettei niistä pääse tietoisuuden puolelle kuin niin sanottuja järkeviä ajatuksia, Hakala kertoo.

Tarvitsemme kiihkeää tekemistä, mutta myös rentouden ja täydellisen levon hetkiä sekä monenlaista kattoon tuijottelua päästäksemme eteenpäin. Kun pääsemme rentoon, hieman tylsään, iloisen väsymyksen tilaan, ideoita alkaa putkahdella.

– Nykypäivän löysät pois -ajattelu on työelämässä tuhoisaa luovuuden näkökulmasta. Eikä asiaa auta sekään, jos kaikki tauot täyttää facebook-postauksilla tai tviiteillä, sillä silloin ei ehdi rentoutua.

Tylsyyden kokemusta ei kannata vältellä, sillä se on hyvä kokemus pakottaessaan potijansa tiedostamaan tilansa, pohtimaan siitä ulospääsyä ja etsimään ratkaisun.

– Ota ikävystyminen haasteena ja heittäydy siihen täysillä. Tylsistyminen voi kätkeä sisäänsä uuden näkökulman ja muutoksen siemenen, Hakala muistuttaa.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)