COACHING

Mainos
TEKSTI NIKO LEPPÄNEN KUVA ANITA GRØSLAND | 9.1.2019 | KOLLEGA.FI
Unohda itsesi ja voi paremmin

Itsetunto ja itseluottamus ovat samaan aikaan sekä tärkeitä tasapainoisen tunne-elämän ja työssä menestymisen tunnusmerkkejä että valitettavan harhaanjohtavia käsitteitä. Niiden roolia ihmisen hyvinvoinnin- ja suorituskyvyn takana on vaikea kiistää. Huonon itsetunnon ja itseluottamuksen kanssa kamppailevat ihmiset harvemmin kiipeävät työelämän tikkaita apinaloikkia ylöspäin tai tuntevat oloaan henkisesti hyvinvoiviksi.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, joka on pohtinut paljon itseluottamusta ja kirjoittanut aiheesta kirjan yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa.

Molemmat käsitteet ovat kuitenkin mielestäni harhaanjohtavia, koska niiden keskiössä on sisäänrakennettuna käsite ”itse”, joka luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Haluankin tässä kolumnissa määritellä nämä käsitteet hieman uudella tavalla, mikä poistaa perinteiseen määritelmään sisäänrakennetut haasteet ja johtaa henkisesti kevyempään työelämään.

Itseensä luottava ei keskity itseensä

Yleisesti ajatellaan, että hyvä itsetunto on sitä, että ihminen ajattelee positiivisia ajatuksia itsestään. Olen kuitenkin huomannut, että usein ne ihmiset, joiden itsetunto on vahva, eivät ajattele mitään yltiöpositiivisia ajatuksia itsestään. Päinvastoin, he tuntuvat ajattelevan itseään keskivertoa vähemmän. Siksi ehdotankin, ettei hyvä itsetunto ole sitä, että ajattelee itsestään enemmän, vaan että ajattelee itseään vähemmän. Käänteisesti sanottuna niillä, joilla on haasteita itsetuntonsa kanssa, on lähes pakonomainen tarve ajatella itseään.

Itseluottamus taas nähdään uskona ja luottamuksena omiin kykyihin ja taitoihin. Kuitenkin, aivan kuten itsetunnon kohdalla, omien kykyjen ja taitojen tarkastelu ja vertailu eri tilanteissa on jatkuvaa keskittymistä itseensä. Todellinen, aito ja luontainen itseluottamus taas on sitä, ettei ajattele itseään lainkaan. Joten niinä hetkinä, kun unohdamme ajatella itseämme, hehkumme luontaista itseluottamusta.

”Itsettömyys” takaa paremman suorituksen

Näyttää ilmeiseltä, että suoriudumme paremmin käsillä olevasta tehtävästä, kun syvennymme siihen täysin. Tällöin emme voi ajatella samaan aikaan itseämme. Tämänkaltainen ”itsettömyys” on sama asia kuin täydellinen keskittyminen edessä olevaan tehtävään, asiaan tai henkilöön.

Koska täysi keskittyminen on itsensä ajattelemisen vastakohta, ei ole merkitystä, mitä ihminen itsestään ajattelee. Vaikka henkilö ajattelisi itsetuntoa kohottavia ajatuksia, on hänen huomionsa jossain muualla kuin siinä, mitä tapahtuu juuri nyt. Siksi on rajoittavaa nähdä hyvä itsetunto kykynä ajatella itsestään positiivisia asioita. Tällainen itsensä tsemppaaminen voi kyllä luoda hetkellisen hyvänolon tunteen, mutta kukaan ei jaksa tehdä sitä vuorokaudet läpeensä. Jos ihminen on jatkuvasti keskittynyt omiin ajatuksiinsa, hän on myös jatkuvasti poissa tai vähintään jäljessä elämän live-lähetyksestä.

Itsekeskeisyys ongelmana työpaikalla

Suurin osa niistä ongelmista, joita koemme työpaikoilla, on seurausta siitä, että ”filtteröimme” kaiken kokemamme ”itsen” kautta. Toisin sanoen koemme, että kaikki tapahtuu meille. Kun taas unohdamme ajatella itseämme, kaikki tuntuu sujuvan mallikkaasti. Se ei tarkoita sitä, etteikö meillä olisi paljon tehtävää tai etteivätkö työtehtävämme olisi vaativia. Jos kuitenkin lähestymme asiaa itse-keskeisesti, teemme väistämättä itsestämme ulkoisten olosuhteiden uhrin ja siten koemme työtehtävät epäoikeudenmukaisina tai epäreiluina

Toinen huomionarvoinen seikka liittyy siihen, miten reagoimme vastoinkäymisiin, epäonnistumisiin, muiden ihmisten kommentteihin, kriittiseen palautteeseen tai muihin työelämässä vastaan tuleviin tilanteisiin. Mitä enemmän tuomme itseämme mukaan näytelmään – jota suurin osa nykypäivän työympäristöistä muistuttaa kaikkine draamoineen ­– sitä herkemmin oma itsetuntomme, itseluottamuksemme ja ylipäätään päivittäinen fiiliksemme heittelehtii päivän tapahtumien mukaan.

Toisin sanottuna, mitä enemmän panostamme itseämme ja identiteettiämme työhön, sitä enemmän kontaktilajilta työelämä meistä tuntuu. On hyvä huomata, ettei sen vastakohta, alhainen panostaminen, ole merkki välinpitämättömyydestä. Voimme silti osallistua täysillä työelämään ja antaa parhaan toiminnallisen panoksemme. Henkisesti työnteko on kuitenkin helpompaa, kun ymmärrämme, ettei tällä ole mitään tekemistä ydinminämme kanssa, eli sen kuka todella olemme. Työpaikallamme voimme tietenkin heittäytyä täysillä esittämään rooliamme asiakaspalvelijana, konsulttina, tuotekehittäjänä tai IT-asiantuntijana, mutta kun päivä on ohi ja naamion voi kuvainnollisesti riisua, päivän tapahtumat eivät jää loputtomasti pyörimään mieleemme, vaan voimme keskittyä täysillä livelähetykseen.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiemmat kolumnit Toinen näkökulma työuupumukseen ja Miten tulla sinuksi mokaamisen ja häpeän kanssa. Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät http://www.itseluottamus.com/ -sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)