Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Työpaikkahaastatteluun valmistautuessa useimmat miettivät, mitä rekrytoija mahtaa kysyä ja mistä hän on kiinnostunut. Haastatteluun vaikuttaa toki, mihin tehtävään olet hakemassa ja kuka sinua haastattelee, mutta ammattimaista rekrytoijaa kiinnostaa yleensä kolme asiaa: motivaatio, osaaminen sekä yhteensopivuus tiimiin ja yrityksen kulttuuriin.

Ilmaise aito kiinnostuksesi tehtävään

Usein haastattelussa kysytään, miksi haet juuri tätä tehtävää. Tähän kysymykseen kannattaa valmistautua huolella etukäteen. Jokainen työnantaja haluaa työntekijän, joka on kiinnostunut juuri tästä tehtävästä tässä yrityksessä, eikä hakijaa, joka haluaa vain ylipäätään saada työpaikan. Ennen haastattelua kannattaa miettiä, mikä hakemassasi työssä ja yrityksessä on sinulle merkityksellistä ja mitä siltä odotat.

Haastattelu saattaa alkaa kysymyksellä: ”Kerro lyhyesti itsestäsi.” Haastattelijaa ei kuitenkaan yleensä kiinnosta koko elämäntarinasi, vaikka se olisikin vauhdikas ja mielenkiintoinen, vaan häntä kiinnostavat ne asiat, jotka ovat merkityksellisiä hakemasi työn kannalta. Siksi kannattaa linkittää kertomansa asiat hakemaansa työtehtävään sekä kertoa mielellään asioita, jotka eivät ainakaan suoraan ilmene hakemuksestasi tai CV:stäsi.

Organisaatiopsykologi, psykologian tohtori Lilli Sundvik, jolla on usean kymmenen vuoden kokemus rekrytoinneista ja soveltuvuusarvioinneista, sanoo, että tulevan työntekijän asenne ja motivaatio tehtävää kohtaan ennakoivat parhaiten henkilön onnistumista tehtävässään.

Kyky ja halu oppia uutta ovat ratkaisevia

Hakijan osaaminen ei välttämättä välity CV:stä, jos siinä ei ole avattu tarkemmin tehtävän sisältöä ja työssä saavutettuja tavoitteita. Siksi rekrytoija voi haastattelussa kysyä tarkentavia kysymyksiä osaamisesta ja pyytää esimerkkejä. Haastattelijan tavoitteena on saada oikea kuva hakijan osaamisesta ja sen vuoksi onkin tärkeää pyrkiä olemaan realistinen omaa osaamistaan kuvaillessaan. Ennen haastattelua voi pyytää esimerkiksi kollegoitaan antamaan palautetta osaamisestaan ja vahvuuksistaan. Oman osaamisen arviointiin liittyy myös kyky tunnistaa kehitysalueitaan. Niitä on meillä kaikilla ja niistä kannattaa myös pyydettäessä kertoa.

Haastattelussa pyritään kartoittamaan henkilön osaamisen lisäksi yleensä myös hänen kykynsä ja halukkuutensa oppia uutta. Kyky ja halu jatkuvaan oppimiseen ovat alati muuttuvassa työelämässä yhä tärkeämpiä taitoja. Kysymyksillä haastattelija saattaa myös ennakoida yrityksen tulevia urapolkuja ja pyrkiä hahmottamaan hakijan potentiaalia siirtyä tulevaisuudessa suurempiin saappaisiin.

Sopivuus pätevyyden lisäksi

Osaamisen ja motivaation lisäksi oleellista on hakijan sopivuus organisaatioon. Haastattelijaa kiinnostaa, miten hakijan toimintatapa ja arvot istuvat meidän yritykseemme, tähän tehtävään ja tiimiin, meidän asiakkaisiimme ja muihin sidosryhmiin.  Mieti etukäteen, minkälaisissa organisaatioissa olet viihtynyt. Mieti myös, minkälainen on työpaikka, jossa et halua missään tapauksessa olla. Mitä sinä arvostat työssä ja työkavereissa? Mitä sinun kollegasi arvostavat sinussa? Valinta ei ole pelkästään työnantajan oikeus vaan kyseessä on kahden kauppa, jossa molempien kannattaa aidosti pohtia haluavatko toisensa ja riittävätkö eväät yhteiseen elämään.

Usein kuultu neuvo on, että haastattelussa kannattaa olla oma itsensä ja ohjenuoraa kannattaa noudattaa. Rekrytoijaa kiinnostaa, minkälainen hakija on työntekijänä. Tämän selvittämiseksi haastattelija kysyy usein asioita monelta eri kantilta, koska hän haluaa varmistaa, että haastateltava vastaa kysymyksiin aidosti omana itsenään sekä varmistaakseen, että on ymmärtänyt haastateltavan vastaukset oikein. Hyvälle haastattelijalle selviää kohtuullisen nopeasti, jos hakija ei ole oma itsensä.

Tiiviit vastaukset suositeltavia

Haastattelussa voi olla kysymyksiä, joihin voi vastata lyhyesti joko kyllä tai ei. Vastausta näihin kysymyksiin kannattaa usein selittää ja taustoittaa useammalla sanalla eikä tyytyä vain yksisanaiseen vastaukseen. Toisaalta avokysymyksiin, joihin voi vastata vain kokonaisilla lauseilla, kannattaa vastata tiiviisti ja kertoa asioista, joilla on merkitystä haettavan työn kannalta.

Työhaastattelussa voidaan kysyä vain asioista, jotka ovat työn kannalta oleellisia. Jos sinulla on harrastuksia tai työn ulkopuolisia luottamustoimia, jotka tukevat työtehtävääsi tai lisäävät osaamistasi, voit halutessasi näistä kertoa, vaikka niistä ei kysyttäisikään.

Parhaimmillaan työhaastattelu on avoin dialogi, jossa kaksi aikuista ihmistä keskustelevat tasavertaisesti. Rekrytoija vie kuitenkin tilannetta eteenpäin ja kantaa vastuun etenemisestä. Hän myös kertoo selkeästi, milloin haastattelu päättyy ja miten sen jälkeen edetään.

Ja kaiken tämän lisäksi rekrytoija on erityisen kiinnostunut siitä, miten nopeasti pystyt aloittamaan uuden työn, jos valinta osuu sinuun.

Marita Paajaste työskentelee Baronan henkilöstöjohtajana ja hänen tavoitteenaan on uudistaa työelämää inhimillisellä tavalla ja tehdä työtä paremman työelämän eteen. Lue Paajasteen aiemmin julkaistut kolumnit Vallankumous tulee – katoaako työ? ja Mitä jos tekisin jotain ihan muuta.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.