Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tiimityö ei ole itsestään selvä juttu, kun kyseessä on suuri, moniammatillinen työyhteisö, joka asettuu uusiin tiloihin etsien itselleen sopivia toimintatapoja. Huolellisesti suunnitellun koulutuksen avulla yhteistyö on kuitenkin mahdollista saada toimimaan jopa yli yksikkö- ja ammattirajojen, kuten Malmin sairaalan päivystystoimintojen henkilöstö on onnistunut tekemään.

Tiimityötä tehdään nykyään tottuneesti Malmin sairaalassa. Ilman perusteellista ja ajan kanssa toteutettua koko henkilökunnan koulutusta sekä uusien toimintatapojen huolellinen rakentamista se tuskin olisi ollut mahdollista.

– Tarve toimintakulttuurin rakentamiseen lähti muutosta uusiin tiloihin Malmille vuonna 2014. Vaikka moniammatillinen tiimityö on aina ollut osa sairaalan toimintaa, halusimme muuttaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tavoitella syvällisempää toimintatapaa koko yksikössä, ylihoitaja Maritta Lindholm Malmin sairaalasta kertoo.

Projektiin haluttiin ulkopuolista näkemystä ja sairaalan johto löysi tehtävään hoitoalan ammattilaisena aiemmin toimineen Tiia Lehtosen, joka toimii tätä nykyä koulutuspäällikkönä Oivakoulutus Osakeyhtiössä.

– Olen ollut konsultoimassa hanketta alusta lähtien. Kesällä 2015 aloitimme suunnittelun tiimityön valmennuksesta yhdessä Malmin päivystyksen johdon ylilääkäri Arto Tennilän sekä ylihoitajien Katariina Jantusen ja Maritta Lindholmin kanssa ja saman vuoden syksyllä käynnistimme henkilöstön tiimikoulutukset, Tiia Lehtonen kertoo

Moniammatilliseen työyhteisöön kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, perushoitajia sekä lääkintävahtimestareita ja sen tavoitteena oli hitsautua yhtenäiseksi porukaksi, joka puhaltaa yhteen hiileen.

K.I.V.A. duuni rakentuu

Koko henkilökunta on alusta alkaen ollut mukana rakentamassa yhteistä toimintakulttuuria. Koulutuksissa lähdettiin miettimään yhteisiä pelisääntöjä ideoimalla ja äänestämällä ehdotuksista parhaat jatkoon.

– Ideoita tuli valtavasti. Huomasimme kuitenkin, että neljä teemaa nousi selkeästi ylitse muiden. Niitä olivat kommunikaatioon liittyvät asiat, palautteen antaminen, vastuullisuus ja ammatillisuus, Lehtonen sanoo.

Yksi ryhmistä oli tehnyt yhteiset pelisäännöt työpaikkakiusaamistilainteisiin ja he olivat antaneet innovaatiolleen nimen KIVA, joka tulee sanoista kunnioitus, interventio (eli puuttuminen), vastuullisuus ja ammatillisuus.

– Sieltä otimme koko hankkeen käyttöön K.I.V.A. duuni -sloganin,  sillä se sopi kaikkiin pelisääntöihin, Lehtonen kertoo.

Kun tiimivalmennukset alkoivat, henkilökunnan keskuudesta rekrytoitiin vapaaehtoisia toimimaan oman toimensa ohella tiimivalmentajina tarkoituksenaan edistää tiimityötä ja hyvää työilmapiiriä.

– Malmin sairaalan johto piti tärkeänä sitä, että työyhteisöihin saatiin arjen vetureita kannattelemaan hyvää työyhteisöhenkeä. Tiimivalmentajat kävivät omissa valmennuksissaan syksystä 2015 syksyyn 2016 ja heille myös annettiin aikaresursseja hoitaa työtään, Lehtonen kertoo.

Hankkeen alussa tiimivalmentajiksi hakeutui viisitoista ihmistä, mutta tätä nykyä tiimivalmentajia on jo kaksikymmentäkaksi. Eniten tiimivalmentajissa on sairaanhoitajia, mutta mukana on myös lähihoitajia ja lääkintävahtimestareita.

– Jo alun perin ihmiset rekrytoitiin innostuksen ja halun mukaan ammatista riippumatta, Lehtonen toteaa.

Tiimivalmentajat keskiössä

Tiimivalmentajien koulutuksessa tiimivalmentajat saivat itse rakentaa oman roolinsa, eikä sitä annettu valmiina ylhäältä. He myös miettivät, mitkä rakenteita tarvitaan ylläpitämään aitoa tiimityötä.

– Pohdinnan tuloksena syntyivät tiimikahvit, jotka pidetään jokaisessa työyksikössä säännöllisesti. Tiimivalmentajat perustivat lisäksi tiimitaulut, joihin on laitettiin muun muassa yhteiset pelisäännöt, tiimikahvien muistiot ja lista, johon jokainen saa kirjoittaa oman aihe-ehdotuksensa tuleviin tiimikahveihin, Tiia Lehtonen kertoo.

– Tämä on tukenut keskustelevaa työyhteisökulttuuria. Malmin päivystysyksikön laajennetun johtotiimin kokouksiin osallistuu kaksi tiimivalmentajien keskuudestaan valitsemaa henkilöä, joista toinen edustaa lääkäreitä ja toinen hoitajia, Maritta Lindholm toteaa.

Tiimivalmentajilla on ollut myös yhteisiä valmennustapaamisia esimiesten kanssa. Niiden tarkoituksena on ollut luoda esimiesten ja tiimivalmentajien välille luottamus, jotta asioista pystyttäisiin keskustelemaan avoimesti.

– Valmennuksissa kirkastettiin tiimivalmentajan roolia, sillä tiimivalmentaja ei ole esimies eikä pikkupomo, joka ratkoo toisten ongelmia, vaan henkilö, joka auttaa työyhteisöä keskustelemaan asioista ja ratkaisemaan niitä, Lehtonen huomauttaa.

Arjen sovittelua

K.I.V.A. duuni -hankkeen aikana Malmin sairaalassa tiimityötä syvennettiin interventio-teemaan eli palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä asioihin puuttumiseen. Syksyllä 2017 koko henkilökunnalle pidettiin yksikkökohtaiset koulutukset arjen sovittelusta.

– Koulutuksissa pohdittiin yhdessä, miten arjessa voisi puuttua asioihin, ennen kuin ne paisuvat isoiksi ja vaikeiksi. Otimme yhden osaston kanssa tämän työn alle ja laadimme erilliset intervention eli puuttumisen stepit, Lehtonen kertoo.

Ohjelmassa annetaan ohjeet, miten toimia, jos itseä kohdellaan väärin, mutta myös siihen, jos on itse toiminut hölmösti ja miten toivoo, että siihen puututtaisiin. Ohjelmassa tunnistetaan myös se, että asioista voi olla erilaisia ammatillisia näkemyksiä.

– Tärkeää on, että näissä tilanteissa kollegat kunnioittavat toisiaan ja toistensa näkemyksiä ja tunnistavat käyvänsä ammatillista dialogia, jossa ei aina ole oikeita ja vääriä mielipiteitä, Lehtonen korostaa.

– Puuttumisen stepit ovat parantaneet työn hallintaa. Sovitut pelisäännöt ja käytänteet ovat auttaneet paljon arjessa, Maritta Lindholm lisää.

Tiimivalmentajien näkökulmaa

Tiimivalmentajat ovat olleet innostuneita omasta työstään ja kokeneet toimintansa merkitykselliseksi. Muutokset ovat näkyneet työyhteisön arjessa monella tapaa, kertovat sairaanhoitajat Kari Saarinen, Debora Sihvola ja Jere Laiti, jotka toimivat Malmin sairaalassa tiimivalmentajina.

– Kollegoiden keskinäinen suhtautuminen on ollut hyväksyvämpää ja arvostavampaa. Käytöstavoissa on tapahtunut muutos miellyttävämpään ja toisia huomioivampaan suuntaan, Kari Saarinen kertoo.

– Koko talossa tervehditään, heitetään läppää käytävillä ja jutellaan ruokaloissakin vapautuneemmin tuntemattomienkin työntekijöiden ja eri ammattiryhmien kanssa, Debora Sihvola sanoo.

– Päivystyksen ja osastojen yhteistyö on nykyisellään saumatonta ja potilaslähtöistä. Ja tätä kautta arjen toimintaan on saatu positiivisuutta ja yhteistyö on kehittynyt, Jere Laiti lisää.

Erityisen tärkeänä tiimivalmentajat pitävät työkaluja, joita ovat olleet kehittämässä arjen työtä helpottamaan. Niitä ovat muun muassa yhteiset pelisäännöt ja Intervention stepit.

– Itse tiimivalmentajana olen joutunut itsekin arvioimaan omaa käytöstäni ja se on parantanut suhteita työkavereihin. Koulutusten kautta olen saanut myös konkreettisia keinoja esimerkiksi ristiriitatilanteissa toimimiseen, Sihvola kertoo.

K.I.V.A. duuni -hanke on vaikuttanut myös työyhteisön jäsenten asenteisiin ja parantanut yleistä ilmapiiriä.

– Työntekijät kokevat olevansa paremmin hyväksyttyjä ja tärkeitä. Työhön sitoutuminen on parantunut ja sen ansiosta kollegat huomioivat paremmin toisensa tasavertaisina. Ei kuulu mulle -asenne on lähes kokonaan hävinnyt, Kari Saarinen sanoo.

Ylläpito vaatii ponnisteluja

Monipuolinen koulutus on tuottanut hyvää tulosta ja Lindholmin mukaan se näkyy hoitohenkilökunnan lisääntyneenä rohkeutena viedä asioita eteenpäin ja omatoimisuuden kehittymisenä.

– Ristiriidat ja sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet. Hyvinvointi näkyy monilla mittareilla mitattuna, vaikka potilaiden hoitoajat ovat lyhentyneet. Olemme yrittäneet rakentaa kunnioittavan kohtaamisen kulttuuria kaikkien parhaaksi, Maritta Lindholm sanoo.

K.I.V.A. duuni -hanke on saanut myönteistä julkisuutta. Hanke esiteltiin Sairaanhoitajapäivillä 2017 ja samana vuonna hanke voitti palkintoja Kunteko-foorumilla.

– K.I.V.A duuni palkittiin Kunteko-foorumilla kiinnostavimmaksi innovaatioksi ja sen lisäksi innostavimmaksi teoksi. Henkilökunta on meillä ollut tosi innostunutta ja on ollut hienoa seurata, kuinka itsenäisesti ihmiset ovat alkaneet toimia yhdessä, Lindholm kertoo.

Työhyvinvointi ja tiimityö eivät kuitenkaan ole itsestään selviä asioita, kun ihmiset vaihtuvat, tilanteet muuttuvat ja uusia haasteita tulee kaiken aikaa.

– Asiat lähtevät helposti rapautumaan, jos hyvinvoinnin eteen ei ponnistella ja tehdä jatkuvasti töitä. Jo pelkkä olemassa olevan hyvän ylläpitäminen vaatii paljon tietoista työtä, Tiia Lehtonen muistuttaa.

Haasteena Malmin sairaalan K.I.V.A. duuni -hankkeen ylläpitämiselle on organisaatiomuutos, jossa Helsingin kaupungin päivystyssairaala siirtyy osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä.

– Meille on kuitenkin kertynyt sosiaalista pääomaa ja ihmisten yhteistyötaidot säilyvät. Vaikka itse hanke nyt päättyykin tiimivalmentajat jatkavat toimintaansa ja voimme viedä hyvän mallin uuteen organisaatioon, Maritta Lindholm toteaa.

Malmin sairaala on Helsingissä, Malmin kaupunginosassa sijaitseva sairaala-alue. Vuonna 2014 valmistuneessa rakennuksessa on terveyskeskuspäivystys, pientraumapäivystys, psykiatrinen päivystys, sairaalapäivystys, päivystys- ja valvontaosasto sekä päivystystä tukevat vuodeosastot. Sairaalan päivyystypoliklinikasta vastaa ylilääkäri Arto Tennilä. Tarkempia tietoja Malmin sairaalasta löydät HUS:in sivuilta: https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/malmin_sairaala/Sivut/default.aspx.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.