UUSILLE URILLE

Mainos
TEKSTI JA KUVA MARITA PAAJASTE | 21.11.2018 | KOLLEGA.FI
Vallan­kumous tulee – katoaako työ?

Näin ei ehkä käy vielä ensi viikolla. Mutta juuri nyt hyvä hetki alkaa pohtia, mitä neljäs teollinen vallankumous tarkoittaa. Aikaisemmat kumoukset toivat uusia menetelmiä ja tuotantotapoja, mutta työ on silti säilynyt, ainakin näihin päiviin asti. Miten työlle nyt käy?

Marita Paajaste toimii henkilöstöjohtajana Barona Osakeyhtiössä.

Kukaan meistä ei varmasti tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta sen tiedämme, että mitä tahansa teet työksesi, voit varautua siihen, että tulevat vuosikymmenet mullistavat lähes kaiken. Tärkeää on tarkastella rohkeasti tulevaa, pään pensaaseen pistäminen ei pelasta. Vaikka muutoksessa nähdään usein vain uhkakuvia, sisältää se todennäköisesti myös mahdollisuuksia.

Jos asia ei tunnu yhtään ajankohtaiselta, on hyvä ymmärtää, että työn muutos ei tapahdu kaikkialla samaan aikaan ja samaan tahtiin. Työn todellisuus voi olla hyvin erilaista eri paikoissa. VTT:n ennakointitiimin vetäjä, tulevaisuuksien tutkija Mikko Dufva sanoo: ”Joillain aloilla muutos tulee olemaan suuri. Joillain aloilla osa asioista, esimerkiksi työn organisointi, saattaa muuttua merkittävästi, kun muut asiat pysyvät melko samoina.”

Työn neljäs vallankumous

Meneillään olevan muutoksen taustalla ovat digitalisaatio, robotisaatio ja globalisaatio sekä työn muuttuminen kaikkialla entistä enemmän fyysisestä työstä ajatteluksi. Käytännössä olemme vasta aivan polun alussa, vain 24 prosenttia suomalaisista yrityksistä hyödyntää tekoälyä edes jossain määrin (McKinsey 2018).

Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät väistämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Tällaisten tehtävät tulevat harvenemaan. Aikaisemmin ajateltiin, että vain rutiinitöitä voidaan automatisoida. Tekoälyn ja teknologiakehityksen myötä 30 prosenttia henkilötyövuosista myös korkean profiilin ja osaamisen tehtävien osalta on automatisoitavissa. Eniten automaation arvellaan vähentävän töitä hotelli- ja ravintolasektorilla, kuljetusalalla sekä teollisuudessa ja vähiten terveydenhuollossa ja koulutuksessa (McKinsey 2017). Muutos kohdistuu kuitenkin lähes kaikkialle.

McKinsey arvioi, että Suomessa noin 800 000 ihmisen työ tulee muuttumaan ja 330 000 henkilön työ tulee katoamaan. Automaatio kuitenkin luo arvion mukaan 120 000 työpaikkaa ja korkeampi tuottavuus 240 000 työpaikkaa lisää. Tämän skenaarion mukaan muutoksen nettovaikutus olisi Suomessa 30 000 työpaikkaa lisää.

Monenlaisia muutoksia

Jos työ siis ei katoa, se ainakin muuttuu. Hallituksen kesäkuussa julkaiseman Jaettu ymmärrys työn murroksesta -tulevaisuusselonteon mukaan työn viisi muutoksen linjaa ovat työn sisällön, käytäntöjen ja organisointitapojen muutokset, työnantaja-työntekijä-suhteen muutos, toimeentulon muutos, osaamisen muutos ja työn yhteiskunnallisen merkityksen muutos.

Työ irtautuu entistä enemmän ajasta ja paikasta. Työtä tehdään kotona, yhteistyötiloissa ja edelleen toki myös toimistolla ja tehtaassa. Verkostomainen työ lisääntyy, koska ongelmien ratkaisu edellyttää yhä enemmän yhteistyötä ja yksilöt tai perinteiset tiimit eivät pysty niitä yksin ratkaisemaan. Oppimisessa korostuu entistä enemmän oppimaan oppiminen. Muodollinen koulutus ei välttämättä ole enää yhtä arvokas asia kuin kyky oppia uutta. Tiedon puute ei enää ole ongelma, vaan sen hallinta ja kyky arvioida tietoa kriittisesti.

Automaatio vaikuttaa laajalti

McKinseyn raportissa (2018) esimerkkeinä automaation tuomista muutoksista ovat muun muassa operaattorityö, jossa rutiinien sijaan jatkossa käytetään aikaa robotiikan yläpitoon, myyjän tehtävät, jotka kassatyön ja hyllyjen täyttämisen sijaan keskittyvät asiakkaaseen sekä tietojen kirjaaminen ja lääkkeiden annostelun automatisaatio, mikä vapauttaa sairaanhoitajat potilastyöhän.

Osa muutoksista tulee olemaan vielä radikaalimpia. Merkittävää osaa tulevaisuuden työpaikoista ei ole vielä olemassa. Nämä tehtävät vaativat uutta osaamista, vaikka emme vielä tarkkaan tiedä millaista. Automaation myötä tarvitsemme enemmän esimerkiksi teknologiaosaajia, jotka ylläpitävät ja ohjelmoivat robotiikkaa sekä kyberturvallisuuden ja pilvipalveluteknologian ammattilaisia. Tiedon lisääntyessä tarve hyödyntää Big dataa ja analyyseja kasvaa. Teknologian ulottuessa yhä useammille yhteiskunnan ja liike-elämän sektoreille tarvitaan enemmän muun muassa teknologiaan erikoistuneita juristeja sekä etiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä osaajia.

Teknologiaosaajien tarve kasvaa

Kun teknologian valta kasvaa, tarvitsemmeko muitakin kuin teknologiaosaajia? Kyllä, näin uskotaan vahvasti. Sitran julkaisemassa Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjassa todetaan seuraavaa: “Koulun keskeiseksi tehtäväksi nousee muutoksentekijöiden kasvattaminen. Koulun on kehitettävä oppilaiden itsetuntemusta, rohkeutta, uteliaisuutta, selviytymiskykyä, eettisiä taitoja, johtajuutta, empatiakykyjä ja vastuullisuutta.”

Tulevaisuudessa vuorovaikutus- ja elämänhallintataidot korostuvat. Organisaatiot eivät katoa, mutta työelämässä tarvitaan jatkossa entistä enemmän itseorganisoitumista ja itsensä johtamista. Kehityksestä huolimatta ihminen muuttuu kovin hitaasti ja tarvitsee edelleen samoja asioita kuin 10 000 vuotta sitten. Aalto yliopiston tutkija Hertta Vuorenmaa sanoo, että mitä monimutkaisemmaksi työ ja toimintaympäristö muuttuvat, sitä yksinkertaisempaa on se, mitä ihmisille pitää pystyä tarjoamaan. ”Kaikkia tutkittuja aloja ja ihmisiä yhdisti sama toive: että minut ja minun työni nähdään, että esimieheni näkee minut. On edelleen hirveän tärkeää, että ihminen kokee kuuluvansa johonkin”, Vuorinen toteaa. Tässä meillä riittää varmasti paljon työtä jatkossakin.

Marita Paajaste työskentelee Baronan henkilöstöjohtajana ja hänen tavoitteenaan on uudistaa työelämää inhimillisellä tavalla ja tehdä työtä paremman työelämän eteen. Lue Paajasteen aiemmin julkaistut kolumnit Mitä jos tekisin jotain ihan muuta… ja Työelämän muutos vaatii uudet taidot.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)