TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI KRISTIINA LAMPELA KUVA KULMAKUVAAMO | 10.10.2018 | KOLLEGA.FI
Olisikohan tauon paikka?

Työn luonne ja myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten työelämässä oli tyypillistä työpäivien tietynlainen huokoisuus ja mahdollisuus työtehtävän valmistuttua pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä seuraavaksi voisi tehdä. Työt jäivät automaattisesti työpaikalle ja työ ja vapaa-aika olivat selkeästi erillään.

Kristiina Lampela on työyhteisöjen kehittäjä, psykologi, työnohjaaja ja valmentaja, joka nauttii siitä, että voi tehdä työtään erilaisissa rooleissa.

Tässä ajassa työn ja vapaan raja on hämärtynyt varsinkin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Työsähköposteja luetaan ja työasioita hoidetaan usein myös ilta-aikaan. Palauttavat suvantovaiheetkin ovat työn kentällä käymässä melko harvinaisiksi. Erilaiset muutokset kuuluvat normaaliin työarkeen, uudistuksia tapahtuu ja uusia työkäytänteitä opetellaan samaan aikaan kun vanhoista käytänteistä pyritään pikkuhiljaa ja muutostunteita läpikäyden luopumaan. Väki vaihtuu, tiimien ja työyhteisöjen kokoonpanot elävät, työsuhteet ovat entistä epävarmempia. Työympäristömme on vuosikymmenten saatossa tullut monella tapaa kompleksisemmaksi ja haastaa yhä enemmän sopeutumiskykyämme, aivotaitojamme ja jaksamistamme. Työstä palautuminen jää valitettavan usein vapaa-ajalle, eikä ole lainkaan itsestäänselvää, että elämä työn ulkopuolella olisi sen tasaisempaa, ”zeniä”.

Kun ennen työnantajan tehtävänä oli valvoa, ettei lakisääteisistä kahdentoista minuutin kahvitauosta lipsuta yliajalle, ovat organisaation haasteet tänä päivänä aivan toisenlaisia. Asiantuntijoiden tekemä aivo- ja suunnittelutyö sekä ongelmien ratkaiseminen voi olla niin nopeatempoista ja tehokkuushakuista, että kahvikupponenkin saatetaan siemaista häthätää oman läppärin ääressä töitä tehden ja lounastauko kuitata mikrossa lämmitetyn pikaruoan nauttimisella palaverissa. Multitaskaamme tässä ajassa aika tavalla.

Aivotutkimus kyseenalaistaa työtapojamme

Tuore aivotutkimus ja neurotiede ovat lisänneet ymmärrystämme aivojen toiminnasta ja siitä, miten jatkuva kiire, keskeytykset, taukojen väliin jättäminen ja riittämätön palautuminen vaikuttavat keskittymiskykyymme, toimintaamme ja terveyteemme. Tämä tieto on alkanut tervetulleella tavalla haastaa meitä niin yksilöinä kuin työyhteisöinä pohtimaan, millä tavalla meidän kannattaisi nyt ja jatkossa tehdä työtä, minkälainen työskentely olisi mielekästä, aivojamme sekä yleisterveyttämme tukevaa ja samalla myös pitkällä tähtäimellä aidosti tuloksellista.

Aivotutkijat ovat nimenneet ADT:ksi (Attention deficit trait) tilan, joka voi kehittyä kun on vuosien ajan yrittänyt tehdä monia asioita yhtä aikaa, jättänyt tauot pitämättä eikä ole levännyt tarpeeksi vapaa-ajalla. Tällöin aivot eivät enää toimi normaalisti, vaan ne ovat jatkuvassa hälytysvalmiudessa – ”sähköjänis-moodissa” – jolloin huomio harhailee, keskittymiskyky on heikko ja muisti pätkii.

Alati monimutkaistuvassa ja muuttuvassa työympäristössä tulevaisuuden menestyjiä ja pärjääjiä ovat todennäköisimmin ne yksilöt, jotka osaavat huolehtia omasta jaksamisestaan ja aivo-huollostaan kuin myös sellaiset asiantuntijaorganisaatiot, jotka tukevat ajattelua, yhteistyötä, henkilöstön työssä jaksamista, palautumista sekä aivojen hyvää toimintakykyisyyttä.

Aivot vaativat huoltoa

Aivoterveyttä edistääksemme meidän tulisi säännönmukaisesti rauhoittua, palautua sekä laskea mielemme ja kehomme kierroksia. Samoin kuin keho, myös aivomme tarvitsevat jatkuvaa ja säännöllistä huoltamista. On tutkittu, että sopivissa pätkissä työskentely on yleensä meille ihmisille tehokkainta ja myös mielekkäintä. Taukojen merkitys on myös työskentelyn ylläpitämisessä ja jaksamisessa aivan keskeistä. Yleensä ottaen se, mikä on hyödyllistä ja terveellistä kehollemme, on sitä myös aivoillemme ja mielellemme.

Tauon hyödyllisyys perustuu siihen, että irrotamme tietoisesti huomiomme työtehtävistä. Voimme suunnata huomiomme esimerkiksi tietoiseen hengitykseen, venytellä, katsella ikkunasta ulos ja vain olla tai nousta työpisteen ääreltä jaloittelemaan. Liikkeelle lähtö ja jaloittelu tekevät hyvää myös aineenvaihdunnallemme ja voivat virkistää siinäkin mielessä, että kohtaamme työkavereitamme ja pääsemme vaihtamaan kuulumisia heidän kanssaan. Tauon jälkeen jaksamme helpommin tarttua työtehtäviimme uudella innolla ja katsomme asioita virkeämmin, ikään kuin tuorein silmin.

Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala peräänkuuluttavat työpaikoille enemmän hetkiä, jolloin ihmiset vaikuttavat lähinnä hengailevan, istuvat kahvikuppi kädessä tai kertovat vaikkapa vitsejä toisilleen. Nykyisessä työelämässä tällaiset hetket on aivotutkijoiden mukaan valitettavan usein tehostettu pois.

Tietynlainen joutenolo, jolloin aivomme eivät varsinaisesti ponnistele tehdäkseen mitään, on meille äärimmäisen tärkeää. Usein myös monet oivallukset tapahtuvat juuri silloin, kun niitä vähiten odotamme, kuin yllättäen. Luovuus, uudet ideat ja näkökulmat syntyvät juuri näissä suvannoissa, levon ja palautumisen hetkissä. Työyhteisöissämme piilee tässä mielessä aivan valtavaa potentiaalia, joille soisi löytyvän tilaa kasvaa. Nämä kasvun alut tarvitsevat hyvän maaperän sekä tilaa ja aikaa juurtua ihmismieltä aidosti ymmärtävässä kulttuurissa.

 

Pohdintaa itsen johtamiseen

  • Vaali tietoisesti eripituisia taukoja työpäiväsi aikana. Muista kahvi- ja lounastauot sekä jaloittelu!
  • Kuuntele itseäsi ja kehoasi. Tunnistatko ja tiedostatko, milloin työsi keskeytyy ja mikä keskeytyksiä aiheuttaa? Milloin keskeyttäjä olet sinä itse ja milloin se on jokin itsesi ulkopuolella oleva tekijä?
  • Mieti, miten voisit vähentää työsi keskeytyksiä. Voisiko esimerkiksi vaihtaa fyysistä työpistettä, tehdä etätyötä keskittymistä edellyttävässä työssä, sulkea oven, laittaa vastamelukuulokkeet korville tai laittaa puhelimen ja sähköpostin äänettömälle?
  • Mieti, mikä voisi tukea mielekkyyden ja hallinnan kokemuksen lisääntymistä omassa työssäsi.
  • Voisitko asettaa rajoja tavoitettavuudellesi? Tarvitseeko työaikana olla koko ajan tavoitettavissa? Entä vapaalla?
  • Panosta tietoisesti unitaitoihisi! Aivotutkijoiden näkökulmasta uni on helpoin ja tehokkain tapa pitää huolta aivoista. Uni vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lähes kaikkeen, kuten keskittymiseen, muistiin ja tunteisiin. Muista myös liikkua ja ulkoilla edes jonkin verran päivän aikana, sillä se parantaa tutkitusti unenlaatua.

Kristiina Lampela on psykologi, työyhteisöjen kehittäjä, työnohjaaja ja kouluttaja, joka toimii omassa yrityksessään Candeo Consulting Oy:ssä. Lue myös Lampelan edellinen kolumni Siirtymät muutosmahdollisuuksina sekä hänestä tehty henkilöjuttu Antaumuksellinen työhyvinvoinnin edistäjä. Lisätietoja Lampelasta löydät osoitteesta https://www.facebook.com/www.candeo.fi/.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)