AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT GLASSARVISUAL ISTOCK | 12.9.2018 | KOLLEGA.FI
Täydellisyyden tavoittelu tekee elämästä suorittamista

Perfektionismi on mielen itsepuolustusstrategia kriittisestä ympäristöstä selviämiseen, ja sen taustalla on usein riittämättömyyden tunne. Täydellisyyden tavoittelu aiheuttaa paljon huolta, stressiä ja ahdistusta. Perfektionistisia ajatus- ja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista muuttaa, mutta se vaatii oman ajattelun haastamista ja itsetuntemusta.

Kuva iStock/vitapix

Riittämättömyyden pelosta nouseva täydellisyyden tavoittelu on oikea suomalainen kansantauti. Taustalla on pelko hylkäämisestä, ettei riitä sellaisena kuin on. Hylkäämisen pelko juontaa juurensa jo kaukaa aikojen alusta, kun heimosta karkottaminen eli hylkääminen oli pahin mahdollinen rangaistus.

– Ihminen välttää hylkäämistä monin tavoin, esimerkiksi miellyttämällä toisia. Usein tällaiset toimintamallit ovat tiedostamattomia. Perfektionisti ajattelee, että kun hän tekee kaiken mahdollisimman täydellisesti, niin silloin hänet hyväksytään ja häntä arvostetaan, eikä hän joudu kohtaamaan toisten kritiikkiä tai pettymystä, diplomi-insinööri, verkkovalmennusyrittäjä Petri Hiissa sanoo.

Hiissa on itse kamppaillut perfektionismin kanssa koko elämänsä ajan ja kirjoittanut täydellisyyden tavoittelusta ja siitä vapautumisesta kirjan Täydellinen kirja sekä kouluttanut verkkokurssiensa kautta parempia ajatusstrategioita tietoisen elämän tueksi.

– Perfektionismi on enimmäkseen oppimisen, ohjelmoinnin ja ehdollistumisen tulosta. Se on mielen selviytymisstrategia kriittisestä ympäristöstä selviytymiseen. Toimintamalleista tulee tapoja, kun niitä toistetaan tarpeeksi usein, Hiissa toteaa.

Epäonnistumisen pelko

Perfektionistiselle mielelle epäonnistuminen voi merkitä katastrofia. Epäonnistumisen välttely saa meidät helposti tekemään vain tuttuja turvallisia asioita. Ihmisen aivot on rakennettu siten, että ne säästävät energiaa ja sen vuoksi ne pitävät tutuista rutiineista.

Petri Hiissa on diplomi-insinööri ja verkkovalmennusyrittäjä, joka on kirjoittanut kirjan perfektionismista ja siitä vapautumisesta.

– Samasta syystä aivot pyrkivät seulomaan hyödylliset asiat hyödyttömistä, jolloin alamme miettiä epäonnistumisen mahdollisuutta. Jos siihen keskittyy liikaa, saattaa käydä niin, ettei saa edes aloitetuksi mitään, kun ajattelee, miten asiat voivat mennä pieleen.

Pelko on hyödyllinen tunne, jonka tarkoitus on suojella meitä mahdollisesti tapahtuvilta ikäviltä asioilta. Tämä pelko ei koskaan poistu meistä täysin, mutta pelkästään se, että ymmärtää sen olevan vain ajatus, helpottaa oloa.

– On hyvä tiedostaa, että jokainen muutos on aivojen mielestä mahdollinen uhka. Meillä on paljon kapasiteettia tehdä erilaisia asioita, mutta koemme usein, ettemme ole vielä valmiita tekemään niitä, kun emme tiedä asiasta tarpeeksi.

Nykyisin työelämässä on paljon epävarmuutta, koska maailma muuttuu vauhdilla. Esimerkiksi monessa internetiin perustuvassa bisneksessä toimitaan tuntemattomassa maastossa, jossa on mahdollista epäonnistua.

– Harvoin epäonnistuminen kuitenkaan merkitsee mitään lopullista. Voimme aina yrittää uudelleen. Perfektionisti ei kuitenkaan yleensä osaa nähdä epäonnistumista yksittäisenä ja harmittomana tapahtumana, vaan siitä tulee helposti ihmistä määrittävä asia.

Virheet rassaavat

Perfektionisti yleensä odottaa itseltään virheettömyyttä. Virhe on kuitenkin epämiellyttävä vahinko tai yllättävä sattumus, johon ei voi varustautua. Virheet antavat meille myös mahdollisuuden oppia asioita.

– Perfektionisti haluaa piilottaa muilta tekemänsä virheet. Peittämällä oman epätäydellisyytensä hän ajattelee olevansa parempi tyyppi. On kuitenkin paradoksaalista, että jos haluamme näyttäytyä virheettömänä, ihmiset epäilevät, että siihen on jokin koira haudattuna, Hiissa sanoo.

Hiissa itse yritti aiemmin olla virheetön ja häntä harmitti kaikki yksittäiset virheet, jotka rikkoivat ihannemielikuvaa itsestä. Hiissa oli ankara itselleen virheen sattuessa, vaikka hän oli tehnyt parhaansa.

– Päätin jo koulussa olla paras. Minulla oli niin yläasteen kuin lukion suoritettuani paras päästötodistuksen keskiarvo. Armeijaan mennessäni halusin jälleen olla paras ja peruskoulutuskauden jälkeen minut palkittiin priimuksena stipendin kera neljänsadan alokkaan joukosta. Pääsin myös RUK:hon, joka oli tavoitteeni armeijassa.

Vasta aloittaessaan opiskelut Tampereen teknillisessä yliopistossa Hiissa huomasi helpotuksekseen, ettei pystynyt 10 000 opiskelijan joukosta mittaamaan omaa paremmuuttaan. Hän saattoi viimein antaa itselleen luvan, ettei hänen tarvinnut olla paras.

– Vaikka olen oppinut jo päästämään irti monista asioista, joudun vieläkin välillä toistelemaan itselleni, että tehty on parempi kuin täydellinen. On paljon helpompi elää niin, että säilyttää päässään illuusion täydellisestä tekemisestä kuin laittaa oma visio testiin todellisuudessa ja katsoa, meneekö se sinne päinkään.

Älä ota ajatuksiasi liian vakavasti

Perfektionisti ajattelee yleensä liikaa. Aiheutamme liiallisella ajattelemisella suuren osan kokemistamme ongelmista. Omat odotuksemme ovat vain ajatuksia ja useimmiten meidän itsemme määrittelemiä, eikä kukaan muu vaadi meiltä niin paljon.

– Usein perfektionisti asettaa riman ideaalisen korkealle ja jos hän vähänkin alittaa sen, niin se merkitsee hänelle epäonnistumista. Perfektionisti luo ajatuksissaan hienon todellisuuden ja kokee, että maailman pitäisi olla hänen ajatustensa mukainen.

Kuva iStock/grinvalds

Vaikka perfektionisti onnistuisi 90-prosenttisesti, hän ei koe olevansa tarpeeksi hyvä.  Perfektionistille harvoin kelpaa reaalimaailma ja nykyhetki. Hän tähtää kuviteltuun ideaaliin ja pettyy, kun ei saavuta sitä.

– Luontainen olotilamme on hyvinvoiva, mutta voimme sabotoida sitä omilla ajatuksillamme. Olemme ajatuksissamme liian paljon joko tulevaisuudessa tai märehdimme menneitä. Sulaudumme helposti etenkin huoliajatuksiin, jotka täyttävät mielemme.

Yksi tehokas keino katkaista perfektionistinen ajattelu on keskittyä läsnäolevaan hetkeen ja hyväksyä se, kuten mindfulness-harjoituksissa tehdään. Se auttaa irrottautumaan ajatuksista ja huomaamaan, että kokemuksemme elämästä syntyy ajatuksista, joita voi seurata ja tarkkailla.

– On hyvä muistaa, että ulkopuoliset tapahtumat eivät aiheuta tunteitamme, vaikka niin luulemme. Sen sijaan oma ajattelumme aiheuttaa tunteemme. Eikä omia ajatuksiaan pidä ottaa liian vakavasti. Tämän muistaessamme ajatukset alkavat menettää valtaansa.

Muuta uskomuksesi paremmiksi

Uskomukset vaikuttavat vahvasti maailmankuvaamme. Ne eivät välttämättä ole totta, mutta itsellemme ne ovat täyttä totta. Jos keskittyy jatkuvasti siihen, mikä on pielessä, kuten perfektionisti usein tekee, synkät ajatukset valtaavat mielen.

– Voimme tietoisesti mielemme avulla ohjelmoida alitajuntaamme, jossa uskomuksemme sijaitsevat. Yksi hyvä keino siihen on kirjoittaa ylös hyviä uskomuksia eli vahvistuslauseita ja toistaa niitä itselleen, Hiissa ehdottaa.

Kun vahvistuksia toistaa tarpeeksi monta kertaa, alitajunta alkaa pikkuhiljaa uskoa niihin. Lauseet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

  • Riitän itselleni ja muille.
  • Olen kiitollinen kaikesta, mitä elämä tarjoaa minulle.
  • Saan rentoutua joka päivä.
  • Olen vapaa toteuttamaan itseäni.
  • Otan täyden vastuun elämästäni.

Vahvistukset auttavat meitä tiedostamaan, millaisten uskomusten mukaisesti haluamme elää elämäämme. Kun muistamme kirjoittamamme vahvistuslauseen, toimimme helpommin sen mukaisesti.

– Esimerkiksi jos haluaa hioa vaikkapa sähköpostiviestiä paremmaksi ja on vain kymmenen minuuttia aikaa, saattaa helposti lykätä asian ja ajatella tekevänsä sen paremmalla ajalla. Sen sijaan kannattaisi muistuttaa itseään, että tehty on parempi kuin täydellinen ja laittaa viesti menemään vähemmällä viilaamisella. Vaikka työ olisi tehty epätäydellisesti, se vie kuitenkin asioita eteenpäin.

Positiivisuuspankki pelastaa

Perfektionisti kokee helposti tyytymättömyyttä, sillä aina asiat voisivat aina olla paremmin. Maailma on täynnä ihmeellisiä asioita, kunhan ne vain huomaa.

– Kiitollisuus on yksi parhaista tavoista vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Kun olemme kiitollisia ja keskitymme siihen hyvään, mitä meillä jo on, mielenrauhamme lisääntyy.

Kuva iStock/PeopleImages

Hiissa kehottaakin pitämään säännöllisesti kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin ylös kiitollisuutta lisäävät asiat. Aiheiden ei tarvitse olla suuria, sillä pienistä, arkisistakin asioista voi olla kiitollinen.

– Aivomme on rakennettu niin, että muistamme helpommin negatiiviset kuin positiiviset asiat. Tämä pätee erityisesti vuorovaikutuksessa. Jos esimerkiksi pidämme esityksen, jonka jälkeen kymmenen ihmistä kiittelee esitystämme, niin ei tarvita kuin se yksi kriittinen kommentoija, jonka sanat jäävät mieleen pyörimään.

Tutkimusten mukaan tarvitsemme yhtä kriittistä kommenttia kohti viisi positiivista kommenttia. Kannattaakin tietoisesti keskittyä siihen, ettei anna negatiivisille ajatuksille liian suurta painoarvoa.

– Omaa hyvinvointiaan voi aina kohentaa keskittymällä myönteisiin asioihin. Sitä varten voi perustaa positiivisuuspankin vaikka puhelimen muistioon. Sinne kannattaa kerätä kaikki saamansa kehut, kiitokset ja myönteiset viestit, jotka voi ottaa esille huonon hetken koittaessa.

Perfektionismista vapautuminen ei ole helppoa, sillä ajattelumallimme ovat muovautuneet elämämme aikana ja aivot pyrkivät tiukasti palaamaan vanhoihin tapoihin. Yksi perusoivallus kannattaa kuitenkin aina pitää mielessä: koemme ajatuksemme elämästä, emme itse elämää.

– Omassa mielessämme elämä voi olla hyvin tai huonosti riippuen siitä, mihin keskitymme. Kun opimme muuttamaan ajattelutottumuksiamme, voimme muuttaa kokemiamme tunteita, ja kun muutamme päivittäin kokemiamme tunteita, kokemuksemme elämästä muuttuu.

Lisää tietoa perfektionismista ja siitä vapautumisesta löydät Petri Hiissan kirjasta Täydellinen kirja – Vapaudu täydellisyyden tavoittelusta, 2018, Otava. Kirjablogista löydät kirjan arvion.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)