TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI KRISTIINA LAMPELA KUVAT KULMAKUVAAMO ISTOCK | 15.8.2018 | KOLLEGA.FI
Siirtymät muutos­mahdollisuuksina

Valtaosalla meistä kesäloma alkaa olla jo takanapäin ja työarki on koittanut. Kesälomalla itse kukin on voinut irtautua arjesta ja ladata akkujaan niin läheisiä kohdaten, reissuja tehden kuin lukukokemuksia hankkien. Lomamoodissa oleminen poikkeaa yleensä työ- ja normiarjestamme, koska silloin elämme usein vapaammin, kuuntelemme itseämme ehkä hiukan enemmän ja annamme itsellemme helpommin luvan ottaa rennommin.

Kristiina Lampela on työyhteisöjen kehittäjä, psykologi työnohjaaja ja valmentaja, joka nauttii siitä, että voi tehdä työtään erilaisissa rooleissa.

Lomalla ystävien ja sukulaisten kohtaamiset ovat voineet tarjota meille inhimillisiä peilipintoja, joiden kautta voimme saada uusia näkemyksiä ja kokemuksia sekä oppia uutta. Itse olen huomannut, että kesälomalla tapahtuneiden antoisien keskusteluiden ja kohtaamisten kautta olen saanut usein inspiraatiota johonkin uuteen. Lomallaolo myös mahdollistaa irtioton työstä, jolloin sitä voi tarkastella etäämmältä. Loman jälkeen voimme nähdä työkenttämmekin uudessa valossa.

Kesälomalta työmoodiin siirtyminen tarjoaa siirtymävaiheen, jossa piilee loistavia mahdollisuuksia erilaisiin inventaareihin ja suunnan tarkistuksiin. Siirtymä nostattaa meissä monenlaisia tunteita ja ajatuksia, joita on hyödyllistä pysähtyä tutkailemaan.

Psykologina ja työyhteisö- ja yksilöcoachina olevan havainnut, että monilla työpaikoilla työarki on näinä aikoina siinä määrin hektistä, että inventaareihin tai suvantohetkiin ei välttämättä tarjoudu säännöllisesti mahdollisuuksia. Joudumme yhä enemmän ottamaan vastuuta omasta itsestämme ja hyvinvoinnistamme ja miettimään myös sitä, kuinka voisimme luoda niin työssä kuin vapaalla keinoja riittävälle pysähtymiselle, ajattelulle ja palautumiselle. Itsensä johtaminen onkin noussut entistä tärkeämpään rooliin. Toisaalta tarvitsemme myös organisaatioissa tilaa yhteiselle ajattelulle, pallottelulle, peruutuspeiliin katsomisille, kokemuksista oppimiselle ja tulevien suuntien yhteiselle jäsentämiselle.

Mitä sinulle tällä hetkellä kuuluu?

Siirtymissä meille tarjoutuu mahdollisuus pohtia aidosti, mitä meille kuuluu, mitä mahdollisesti haluamme vaalia ja tavoitella, mistä haluamme pitää kiinni, mistä kenties voisimme päästää irti tai luopua ja mitä arkikäytänteitä voisimme pyrkiä muuttamaan itseä paremmin palvelevaksi.

Yksi hyödyllinen keino arvioida omaa tilannettaan on janan käyttö. Janan asteikko ulottuu nollasta kymmeneen, jossa 0 tarkoittaa surkeinta mahdollista hyvinvoinnin tilaa ja 10 taas parasta mahdollista oman hyvinvoinnin tilaa. Mille kohtaa janaa sinä asemoisit itsesi tällä hetkellä?

Kun olet löytänyt omaa tilannettasi luontevasti kuvaavan numeerisen arvon, pohdi, mistä lukusi muodostuu: mihin olet tällä hetkellä tyytyväinen, mikä on myönteistä, mikä on hyvin? Entä mikä mahdollisesti hiertää tai nakertaa hyvinvointiasi? Mitä jos hyvinvoinnin numerosi kasvaisi vaikkapa puolella tai kokonaisella numerolla kuukauden kuluessa: miten ja missä tämä muutos näkyisi käytännössä ja miten se tuntuisi elämässäsi, mikä olisi tuolloin toisin kuin tällä hetkellä? Mikä olisi sinusta realistinen lähiajan tavoite tämän muutoksen aikaansaamiseksi? Mitä voisit käytännössä tehdä jo tänään tai huomenna edistääksesi tätä tavoitettasi ja mitkä voisivat olla konkreettiset muutosta edistävät toimesi?

Entä voisitko asettaa itsellesi jonkin väliajan seurantaetapin, vaikka viikon tai parin päähän? Tuolloin voisit ar­vioida senhetkistä tilannettasi missä olet onnistunut, mikä on liikahtanut eteenpäin ja miten aiot jatkaa. Muis­tat­han kiit­tää itseäsi ja palkita itseäsi onnistumisista esimerkiksi sanomalla itsellesi ”hyvä minä” tai ”jes, mä onnistuin”. Onnistumista voi myös juhlistaa jollakin itseä ilahduttavalla tavalla. Samalla on hyvä muistaa, että takapakitkin kuuluvat normaalielämään ja muutosten tekemiseen. Älä lannistu niis­tä, vaan orientoidu uudelleen ja säilytä katseesi tavoitteessasi ja toivomassasi muutossuunnassa: ”Katse eteenpäin, en lannistu tästä!”

Tunnista voimavara- ja kuormitustekijäsi

Toinen mielekäs keino arvioida hyvinvointiaan on pohtia omia voimavara- ja kuormitustekijöitään niin työelämän kuin yksityiselämän näkökulmasta ja laittaa ne vaakakuppeihin. Mitä voimavaratekijöitä liittyy esimerkiksi omaan työhösi, mistä työssäsi tai työympäristössäsi tykkäät, mistä työssäsi innostut ja mikä saa sinut sitoutumaan tunnetasolla työhösi?

Entä mitä voimavaratekijöitä yksityiselämääsi liittyy? Mikä auttaa sinua pysymään hyvinvoivana ja onnellisena, mikä tukee hyvää palautumistasi, mistä koet työn ulkopuolella voimaantuvasi ja latautuvasi? Vapaa-ajan voimavaratekijät voivat liittyä esimerkiksi tärkeisiin ihmissuhteisiin, harrastuksiin, omaan aikaan, rentoutumiseen, uneen, ravitsemukseen sekä myös omaan persoonaan ja sellaisiin luonteenpiirteisiin, joiden koet tukevan omaa hyvinvointiasi. Tällaisia luonteenpiirteitä voivat olla esimerkiksi keskustelutaito, kyky iloita sekä omista että toisten onnistumisista, myötätuntoinen ja armollinen suhtautuminen itseen ja periksiantamattomuus.

 

Olennaista hyvinvointimme näkökulmasta on pyrkiä myötävaikuttamaan siihen, että vaakakupit olisivat keskenään mahdollisimman hyvässä tasapainossa – ja parhaassa tapauksessa voimavaratekijöitä olisi jopa enemmän. Silloin pärjäämme paremmin myös kuormitustekijöiden kanssa ja voimme ylipäätään hyvin.

Tilanteessa, jossa kuormitustekijät kuitenkin painavat enemmän vaakakupissa, kannattaa pysähtyä pohtimaan seuraavia asioita:

  1. Millä tavalla voisit tietoisesti hyödyntää ja vahvistaa voimavaratekijöitäsi? Usein esimerkiksi eriasteisissa uupumus- ja väsymystiloissa voimavaratekijämme jäävät helposti kiireen ja väsymyksen jalkoihin ja alamme laiminlyödä niitä, mikä vain lisää kuormituksen kokemusta. Onko sinulla kenties jokin sellainen voimavaratekijä, joka on päässyt unohtumaan ja jonka voisit palauttaa arkeesi? Mikä voisi palvella ja kohentaa hyvinvointiasi? Vai löytäisitkö kenties jonkin uuden voimavaratekijän?
  2. Miten voisit vähentää kuormitustekijöiden merkitystä tai vaikutusta elämässäsi? On hyvä tunnistaa, mihin kuormitustekijöihin voit itse vaikuttaa ja mihin sinulla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Minäpystyvyyttämme tukee valtavasti, kun huomaamme pystyvämme vaikuttamaan asioihin ja miettimään konkreettisia keinoja niiden muuttamiseen, eteenpäin viemiseen ja kuormituksen vähentämiseen. Toisaalta joskus on huojentavaa myös todeta, että johonkin tiettyyn asiaan ei voi vaikuttaa. Silloin kannattaa pyrkiä hyväksymään asia ja miettiä, voisiko omaa suhtautumistaan muuttaa tai tehdä vaikkapa jokin muutos, jolla vähentäisi kuormitustekijän vaikutusta omaan hyvinvointiin. Aina voi hakea myös ulkopuolista tukea. Tuen ja sparrauksen hakeminen on pikemminkin vahvuuden ja valveutuneisuuden kuin heikkouden merkki!

Tuumasta toimeen

  • Tunnista voimavaratekijäsi ja vaali niitä tietoisesti elämässäsi!
  • Tunnista myös kuormitusta tuottavat asiat ja pohdi, mitkä niistä ovat sellaisia, joihin voit jollakin tavalla vaikuttaa.
  • Määrittele selkeä tavoite ja aikataulu muutossuunnallesi!
  • Tee konkreettinen suunnitelma, mitä tulet käytännössä tekemään.
  • Mieti, keitä tai mitä mahdollisia tukitahoja tarvitset tavoitteesi toteutumiseksi.

Lukuvinkkejä itsensä johtamiseen liittyen:
Satu Pihlaja, Aikaansaamisen taika, Atena 2018
Jaakko Alasaarela, Sinä pystyt!, ReadMe 2018

Jos haluat perehtyä aiheeseen syvällisemmin, tee Candeo Consulting Oy:n itsearviointitehtävät osoitteessa: https://www.candeo.fi/artikkelit/siirtymat-muutosmahdollisuuksina/.

Kristiina Lampela on psykologi, työyhteisöjen kehittäjä, työnohjaaja ja kouluttaja, joka toimii omassa yrityksessään Candeo Consulting Oy:ssä. Lue myös Lampelan edellinen kolumni Hidastamallako menestykseen? sekä hänestä tehty henkilöjuttu Antaumuksellinen työhyvinvoinnin edistäjä. Lisätietoja Lampelasta löydät osoitteesta www.candeo.fi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)