Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Elämme aikaa, jolloin kaikkea on liikaa. On liikaa informaatiota, on liikaa tekemistä, on liikaa valintoja. Tämän monimutkaistuvan maailman edessä moni taantuu taaksepäin kohti yksiulotteisempia valintoja: feedien seuraamista, pikaista sutaisua tai hätäistä vilkaisua.

Meillä on hyvin vähän aikaa, kärsivällisyyttä tai halua tehdä oikeasti tärkeitä asioita. Tai, pikemminkin, meillä ei juuri ole kykyä pysähtyä miettimään, mitkä ovat meille kaikkein tärkeimpiä juttuja. Sellaisia asioita, joiden tekemisestä olemme kuolinvuoteellamme kiitollisia – ja joiden tekemättä jättämisestä seuraa katkeroitumista ja epämääräisen ahdistuksen sävyttämää elämää.

Jos haluamme elää onnellista elämää, meillä on yksi vaihtoehto: erottaa tärkeät asiat ei-tärkeistä asioista. Kaikki se tekeminen, ajattelu, vuorovaikuttaminen, ympäristö ja oleminen, joka liittyy tärkeisiin asioihimme, on hyvästä. Kaikki muu on pahasta. Tätä yksinkertaista tapaa jakaa omaa huomiota, energiaa ja aikaa kutsun relevantin informaation periaatteeksi.

Keskity oleelliseen

Relevantin informaation periaatteen (eli R.I.P. –periaatteen) avulla siivilöimme ympäristöstämme, omista ajatuksistamme ja ihmissuhteistamme kaiken sen, mikä tukee tärkeitä asioitamme. Kaikki se, joka jää relevantin informaation siivilään, on oleellista. Kaikki muu saa levätä rauhassa.

Tämän periaatteen noudattaminen on helppoa, mutta sen omaksuminen on vaikeaa. Omaksuminen edellyttää oman elämän isojen ja syvien linjojen näkemistä niin työssä, parisuhteessa ja henkisyydessä kuin harrastuksissa. Periaatteen toteutuminen on suhteessa siihen, miten selkeitä nämä linjat ovat itselle. Jos ne eivät ole, on kaikki informaatio periaatteessa relevanttia. Jos linjat taasen ovat selkeitä, 99,99 prosenttia informaatiosta muodostuu epäoleelliseksi.

Kun suhtaudumme elämään informaationa ja omaan itseemme tämän informaation prosessoijana ja tarkoituksemme kirkkauteen prosessoinnin siivilänä, voimme luopua useimmista tälle ajalle tyypillisistä ”välttämättömyyksistä”. Sanomalehdet, sosiaalinen media, urheilutulokset, säätiedotukset, uutiset katastrofeista ja sodista, julkkisten kuulumiset tai naapurien asiat ovat meille relevanttia informaatiota, jos elämässämme ei ole mitään sen oleellisempaa.

Ja toisin päin: mitä enemmän elämässämme on mielekkäitä, iloa tuottavia harrastuksia, työtehtäviä, projekteja ja unelmia, sitä enemmän otamme vastaan vain näitä asioita tukevaa informaatiota. Tämä ei tarkoita, että elämämme kapenisi, päinvastoin, siitä tulee täydempää, kun tiedämme mitä haluamme elämän eri osa-alueilla, ja ammennamme kaiken mahdollisen juuri näitä osa-alueita rikastavan tiedon.

Sovella käytäntöön

Jos haluat soveltaa relevantin informaation periaatetta elämääsi, voit kokeilla tätä:

1. Ajattele elämääsi laatikon sisältä. Jos sinun pitäisi valita korkeintaan kymmenen asiaa, joilla täytät kaikki päiväsi tästä eteenpäin elämäsi loppuun asti, mitä nuo asiat olisivat? Kirjoita ne ylös. Unohda fysiologiset ja juridiset velvollisuudet ja keskity moraalisesti laaja-alaiseen hedonismiin: asioihin, joista tulet onnelliseksi ja syvästi tyytyväiseksi, jotka vievät sinut itsesi ulkopuolelle ja saavat sinut unohtamaan oman pienen minuutesi.
2. Tee laatikosta ahtaampi. Kun olet kirjoittanut kymmenen asian listasi, ota käteen musta tussi. Viivaa tällä tussilla yli yksi kerrallaan asioita listaltasi niin, että jäljelle jää korkeintaan puolet. Nämä viisi asiaa ovat sinun elämäsi tärkeimmät asiat ja ne, joilla jatkossa täytät päiväsi.
3. Yritä elää tietoisesti tämän ahtaan laatikon sisällä. Kokeile ottaa kerran viikossa päivä, jolloin puuhastelet vain listallasi olevien 1–5 asian parissa. Jätä hyvällä omatunnolla tietoisesti huomiotta sinulle epäoleellista tietoa. Sulje kaikki kanavat, joista voisi vahingossa tihkua ei-relevanttia informaatiota, kuten puhelin, sähköposti, some, sanomalehdet ja televisio.

Relevantin informaation periaate voi kuulostaa ankaralta. Vaan olisiko sittenkin ankarampaa meissä sisäsyntyisenä ominaisuutena olevan tarkoituksellisuuden vaiston kannalta se, että täytämme aistimme ja hukutamme huomiomme hetkestä toiseen epäoleellisen tiedon hajanaisiin sirpaleisiin sen sijaan, että suuntaisimme huomiomme vain niihin asioihin, joita todella haluamme – ja jotka vievät meitä elämässämme aidosti, syvästi ja ilolla eteenpäin?

JP Jakonen on tutkija, tietokirjailija, yrittäjä ja valmentaja, joka auttaa ihmisiä vähentämään stressiään ja johtamaan itseään paremmin. Jakonen on kirjoittanut useita kirjoja stressin taltuttamisesta, kuten Stressivapaa johtaja (2015) ja julkaissut Stressivapaa elämä -verkkokurssin. Lisätietoja JP Jakosesta löydät osoitteesta http://www.stressivapaajohtaja.fi/. Lue myös Jakosen aiemmin julkastu juttu Miten vedät töpselin irti.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.