Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Asiantuntijatyössä vaikuttaa kaksi vastakkaista voimaa. Kuka kykenee hallitsemaan niitä, menestyy. Kuka ei siihen kykene, on tuomittu häviämään omassa työssään ja omalla urallaan.

Tämän järisyttävän oivalluksen kirjailija Cal Newport koki muutama vuosi sitten. Newport tajusi, että tulevaisuudessa asiantuntijan arvokkainta omaisuutta on kyky keskittyä pitkäjänteisyyttä vaativaan työhön ilman harhautumista olemattomuuksien pariin. Tätä kykyä hän kutsui nimellä syvä työ (deep work), erotuksena helposti tehtävästä ja nopeita, mutta merkityksettömiä voittoja tarjoilevasta kapeasta työstä (shallow work).

Muutama vuosi sitten kirjoittamassaan teoksessa So Good They Can’t Ignore You Newport sanoo, että onnellisuus työssä ei tule unelmien seuraamisesta vaan siitä, että kehittyy todella hyväksi siinä mitä tekee.

Uudessa kirjassaan Deep Work Newport esittää ajatuksen siitä, miten syvä työ on jotain sellaista, jota a) vältämme, koska se on b) todella haastavaa, taitojamme kehittävää ja tavoitteiden kannalta tärkeää ja c) se on ainoa asia, joka tekee meidät onnelliseksi työssä.

Keskittyminen vaatii itsekuria

Syvä työ on siis sellaista työtä, joka vaatii aikaa, keskittymistä ja huomion suuntaamista yhteen tiettyyn, kokonaisuuden kannalta oleelliseen kohteeseen ilman häiriöitä tunnin, puolentoista ajan. Ei kuulosta helpolta. Nykyaikana, kun nopeiden harhautusten ja kapean työn ympärille on kehittynyt maailman suurimpia digitaalisia bisneksiä, kuten Facebook, Twitter tai Instagram, syvä työ alkaa olla entistä uhanalaisempi. Harmillisinta on, että tähän ansaan astuttuaan on vaarassa tehdä iso karhunpalvelus omalle älylliselle, taloudelliselle ja ammatilliselle tulevaisuudelleen.

Ajattelepa hetki. Mieti työtehtäviä, joiden tiedät olevan tärkeitä, mutta jotka helposti tulee siirrettyä sivuun helpompien asioiden tieltä. Asiantuntijatyössä tuollaiset tärkeät, mutta helposti siirrettävät hommat ovat usein oman ydinosaamisen aluetta. Sen lisäksi niihin vaaditaan paneutumista, uppoutumista ja keskittymistä. Niissä on – ja tämä on tärkeää – eräänlainen korkealta putoamisen vaara. Jos se, jossa olet todella, todella hyvä, on myös haastavaa ja vaatii paljon keskittymistä, on siinä myös vaarana mokata pahasti. Totta kai – muutoinhan kyseessä olisi jotain helpompaa ja kevyempää puuhaa, jossa epäonnistuminen ei tunnu eikä näy juuri missään.

Puuhastelu vie raiteilta

Korkean tärkeyden töissä on helppo sortua tekemään jotain, joka näyttää työtä, mutta jolla ei ole todellisuudessa mitään tekemistä lopputulosten ja tuottavuuden kanssa. Tällaista puuhaa, jota kutsutaan kapeaksi työksi, on kaikenlainen digipuuhastelu, kuten sometilin päivittäminen, näyttävän selfiekuvan ottaminen tai kaiken oleellisen tiivistäminen puoleentoista sataan merkkiin. Se ei vaadi suurtakaan älyllistä ponnistelua, mutta tuntuu kyllä kivalta ja palkitsee nopealla dopamiiniryöpyllä tekijänsä.

Kun sorrumme syvän työn sijaan puuhastelemaan kapean työn projektien parissa olemme käytännössä narkomaaneja. Saamme nopean helpotuksen ja hyvän olon tunteen sen sijaan, että työ kiittäisi tekijäänsä. Tuo vanha sananlasku kun kätkee taakseen suuren viisauden. Jos teet sen, mitä sinun täytyy tehdä, nousee sisältäsi hieno ammattiylpeyden tunne, jota yksikään postaus, twiittaus tai Instagram-kuva ei voi korvata.

Keinoja syvän työn edistämiseen

Miten sitten välttää kapeaa työtä ja tehdä enemmän syvää työtä? Seuraavassa muutama keino.

1. Vähennä radikaalisti sosiaalisen median käyttöä

Some on hyvä esimerkki luodusta tarpeesta. Ammatillisten päämäärien toteuttamisessa somesta ei juurikaan ole hyötyä. Vaatii kuitenkin suurta rohkeutta olla tekemättä jotain, mitä kaikki ympärillä pitävät hyödyllisenä, hauskana ja pakollisena osana nykyaikaa. Kokeile taukoa vaikka viikon verran ja katso muuttuuko tuottavuutesi jollain tavalla.

2. Valitse vähemmän töitä

Mitä enemmän töitä, sitä vähemmän aikaa uppoutua niihin. Ja uppoutuminen 60—90 minuutin ajan haastavaan ja tärkeään asiaan on syvän työn kriteeri. Uppoutuminen myös vie aikansa – kestää kymmenisen minuuttia päästä sisään syvään työhön. Näin ollen syvän työn hetkiä ei myöskään mahdu päivään kovinkaan montaa. On siis oltava sinut sen kanssa, että karsii asioita ja keskittyy vähempään, mutta tekee paremmin.

3. Yritä tehdä yksi syvä työ päivässä

Monen asiantuntijan päivä koostuu sälätyöstä. Hypätään sähköpostin lukemisesta lyhyeen kirjoittamiseen, takaisin sähköpostiin, puhelimeen ja taas sähköpostiin. Näin päivän ensimmäinen osa on äkkiä kulunut ja jäljellä on iltapäivä – ja jos silloinkaan ei saada mitään aikaan, työt siirtyvät kotiin. Syntyy valuvan työn syndrooma, jolloin työ ulottuu valveillaolon jokaiseen tuntiin.

Sen sijaan kannattaa valita yksi syvä työ päivää kohden, tehdä se heti ensimmäisenä ja antaa muun sälän hakea paikkaansa. Kapea työ, kuten sähköpostit, sosiaalinen media ja puhelut, ei saisi milloinkaan ottaa syvän työn, kuten analysoinnin, uppoutuvan kirjoittamisen tai tutkimustyön paikkaa. Uuden tavan omaksumista voi helpottaa kirjoittamalla joka aamu paperille päivän tärkein työ ja kun työ on tehty, viivata se yli.

Syvä työ edellyttää poikkeuksellista itsensä johtamista. Nykypäivänä se tarkoittaa kieltäytymistä ja karsimista sekä sitoutumista päivän tärkeimpään työhön. Sitoutuminen on kuitenkin mahdotonta, jos on samaan aikaan addiktoitunut saamaan nopeita kiksejä tykkäyksistä ja sydämenkuvista. Syvä työ – tulevaisuuden tärkein ammatillinen valuutta – lähtee liikkeelle äärimmäisen tylsästä asiasta, johon vain harva kykenee tänä päivänä: kyvystä kääntää selkänsä nopeille sosiaalisille palkinnoille ja halusta keskittyä ammatillista tavoitetta pitkällä tähtäimellä eniten edistävään työhön, ainakin kerran joka päivä. Kuka tähän pystyy, on syvän työn mestari.

Lisätietoa aiheesta löydät JP Jakosen kirjasta Stressivapaa yrittäjä (2016) sekä Cal Newportin teoksesta Deep Work (2016).

JP Jakonen on tutkija, tietokirjailija, yrittäjä ja valmentaja, joka auttaa ihmisiä vähentämään stressiään ja johtamaan itseään paremmin. Jakonen on kirjoittanut useita kirjoja stressin taltuttamisesta, kuten Stressivapaa johtaja (2015) ja on äskettäin julkaissut uuden Stressivapaa elämä -verkkokurssin. Lisätietoja JP Jakosesta löydät osoitteesta http://www.stressivapaajohtaja.fi/. Lue myös Jakosen aiemmin julkastu juttu Miten luot järjestystä ympäristöösi?

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.