Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Sosiaalinen vetovoima on yksi niistä asioista, joka selittää hyvin pitkälti työelämässä menestymistä. Usein ihmiset, jotka ovat nousseet korkeaan asemaan ja edenneet tasaisesti urallaan, heijastavat ulospäin tietynlaista karismaa, joka tekee heistä vetovoimaisia. Tämä näkyy siinä, että ihmiset haluavat hakeutua heidän seuraansa, tehdä heille palveluksia ja olla heidän suosiossaan.

Sosiaalisen vetovoiman vastakohta on sosiaalinen työntövoima. Tätä ominaisuutta heijastavilla ihmisillä on vaikeuksia edetä urallaan, eikä heidän seuraansa hakeuduta vapaaehtoisesti. Yksi yhteinen piirre sosiaalisesti työntövoimaisilla ihmisillä on alituinen jäykkyys ja luonnoton käytös. Tämä kumpuaa ennen kaikkea tarpeesta kontrolloida omaa käyttäytymistä – niin omia sanomisia, eleitä kuin ilmeitä – niin, ettemme sanoisi tai tekisi mitään sopimatonta tai tyhmää, joka voisi antaa meistä kielteisen kuvan toisen ihmisen silmissä.

Kuitenkin aina, kun yritämme kontrolloida käyttäytymistämme, teemme itsestämme kokonaisvaltaisen jäykkiä. Itsekontrolli näkyykin fyysisesti siitä, että olemme jännittyneitä ja kireitä päästä varpaisiin. Tämä johtuu siitä, että itsekontrolli täyttää mielemme liiallisella ajattelulla, koska joudumme koko ajan puntaroimaan sanojamme, eleitämme, ilmeitämme ja toimintaamme. Tämä tekee meistä monella tapaa luonnottomia, sillä emme käyttäydy vaistonvaraisesti ja spontaanisti.

Sosiaalisesti vetovoimaiset ihmiset puolestaan päästävät irti tarpeesta kontrolloida itseään ja antavat itselleen vapauden heittäytyä hetkeen. Tämän takia he ovat jo lähtökohtaisesti rentoja. He myös näyttävät ulospäin luonnollisilta, sillä luonnollisuus on pohjimmiltaan vaistonvaraisesti ja spontaanisti toimimista. Tämä näkyy usein nopeana tilannetajuna. Mahdolliset tyhmät sanat tai hölmön käyttäytymisen sosiaalisesti vetovoimainen pystyy kääntämään voitoiksi ikään kuin omimalla omat mokat ja olemalla valmis nauramaan itselle.

Tunnelma ihmisten mukaan

Yleinen tunnelma sosiaalisissa tilanteissa vastaa aina sitä tunnetilaa, jossa tilaisuuden osanottajat ovat. Jäykät ihmiset luovat jäykän ja luonnottoman sosiaalisen kohtaamisen. Tunnelman muuttumiseen riittää kuitenkin yksi rento ihminen, joka saa muutkin vapautumaan.

Kun alamme rentoutua sosiaalisessa tilanteessa ja päästämme irti tarpeesta kontrolloida käytöstämme, kohtaamisen yleinen ilmapiiri vapautuu ja kanssakäyminen muuttuu miellyttävämmäksi. Tässä tilanteessa yhdistämme usein alitajuisesti ilmapiirin positiivisen muutoksen siihen henkilöön, jonka sillä hetkellä kohtasimme, mikä nostaa tämän asemaa silmissämme.

Jos haluamme ymmärtää, miksi joku ihminen on sosiaalisesti vetovoimainen, meidän pitää nähdä hänen eleidensä, ilmeidensä ja keskustelutapojensa takaa se mielentila, josta käsin hän osallistuu vuorovaikutustilanteisiin. Koska sosiaalinen vetovoima kumpuaa pohjimmiltaan tietystä mielentilasta, johon meillä kaikilla on pääsy, tarkoittaa se sitä, että jokainen meistä voi olla sosiaalisesti vetovoimainen. Siihen ei vaadita mitään muuta kuin se, että annamme itsellemme vapauden olla sellaisia kuin luontaisesti olemme silloin, kun meitä ei kiinnosta pätkääkään, miten muut meidät näkevät ja mitä he meistä ajattelevat.

Rentoudu hetkeen

Kehittääkseen omaa sosiaalista vetovoimaansa työympäristössä, pyydän usein valmennettaviani miettimään sitä mielentilaa ja fiilistä, jossa he ovat viettäessään aikaa parhaimpien kavereidensa seurassa. Kysyn sitten heiltä, ovatko he mielestään erilaisia kavereidensa seurassa kuin muissa ”virallisimmissa” työhön liittyvissä sosiaalisissa tilanteissa. Vastaus on lähes poikkeuksetta ”kyllä”. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka kokevat olevansa täsmälleen samanlaisia kaikissa sosiaalisissa kohtaamisissa kontekstista riippumatta.

Jos haluat testata tätä käytännössä, annan vinkin. Valitse yksi sosiaalinen tilanne, jossa yleensä koet tarvetta kontrolloida käytöstäsi ja pyrit olemaan käytökseltäsi virheetön. Ensi kerralla ollessasi kyseisessä tilanteessa yritä päästä sisäisesti samaan mielentilaan ja fiilikseen kuin mennessäsi parhaiden kavereidesi kanssa saunomaan, urheilemaan tai ihan vaan iltaa istumaan. Fiilistele, miten hyvältä tuntuu vain antaa mennä ja rentoutua hetkeen ilman tarvetta miettiä, miltä näyttää ja kuulostaa ulospäin tai millaisen kuvan itsestään antaa. Jää sitten katsomaan, mikä vaikutus sillä on edessä olevaan sosiaaliseen kohtaamiseen.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiempi kirjoitus Enemmän inspiraatiota vähemmän jossttelua.  Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät https://www.itseluottamus.com/-sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.