Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Nykymaailmaa ei ole helppo ymmärtää. Asioita tapahtuu monella tasolla ja samaan aikaan, emmekä yleensä näe niitä kuin omalta kantiltamme. Todellisuus kuitenkin ilmentää itseään moniulotteisesti, eivätkä asiat ole koskaan mustavalkoisia.

Jokainen meistä näkee todellisuuden hieman eri vinkkelistä. Usein meidän on myös vaikea ymmärtää toisia, jotka näkevät asiat eri näkökulmasta. Hämmennys johtuu siitä, että todellisuus ilmentää itseään neliulotteisesti.

– Näitä näkökulmia voi ajatella neljänä huoneena. Jokaisesta huoneesta katsottuna maailma näyttää ulkoapäin erilaiselta. Koska todellisuus on monisyinen, se ei voi näkyä vain yhdestä huoneesta ja siinä olevasta ikkunasta katsottuna, tutkija, tietokirjailija ja valmentaja JP Jakonen sanoo. Hän on kirjoittanut yhdessä Matti Kamppisen kanssa kirjan Kokonaisuuden näkemisen taito, jossa käsitellään integraalista eli kokonaisvaltaista ajattelua sekä kokonaisuuksien ymmärtämistä ja hallintaa.

Katsomme maailmaa myös eri kerroksista. Mitä alemmassa kerroksessa olemme, sitä kapeampi näkökulma meillä on asioihin. Sen sijaan mitä korkeammalla olemme, sitä kauemmaksi ja laajemmalle näemme ja sitä enemmän pystymme ottamaan eri näkökulmia.

– Voidaan sanoa, että huoneesta toiseen kulkeminen auttaa avartamaan näkökulmaa ja kerroksesta toiseen kohoaminen auttaa avartamaan näköalaa, Jakonen lisää.

Jos halutaan ymmärtää jotain inhimillistä ilmiötä, on hyvä ymmärtää kehitystasoa, josta se kumpuaa. Jos kerroksia katsoo kehityspsykologian näkökulmasta, voi ajatella, että kasvamme eri kerroksien kautta pikkulapsesta murrosikään, nuoruuteen ja aikuisuuteen.

– Kerrostalon kerrokset voi selittää myös yksinkertaisesti siten, että meillä on itsekeskeinen vaihe, ryhmäkeskeinen vaihe ja maailmakeskeinen vaihe. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää, miksi meillä on esimerkiksi kiihkouskovaisia ryhmittymiä, joita kaikkia yhdistää ryhmäkeskeinen ”me ennen muita”-tyyppinen moraalikäsitys.

Huoneista näkökulmia

Meillä jokaisella on luontainen perusnäkökulma, mikä tarkoittaa sitä, että käytämme luontaisesti yhtä tai kahta huonetta.

– Meille on saattanut jo lapsena kehittyä toimijan, visionäärin, vuorovaikuttajan tai systeemikon perusnäkökulma. Kukin näistä kertoo, miten maailma nähdään, koetaan ja tulkitaan.

Visionäärin ja vuorovaikuttajan näkökulmat ovat sisäisiä eli subjektiivisia ja toimijan sekä systeemikon näkökulmat ovat ulkoisia eli objektiivisia.  Visionääri motivoituu asioiden sisäisen merkityksellisyyden kautta, toimija taas siitä, että on jotain mitä tehdä. Vuorovaikuttaja motivoituu hyvästä yhteishengestä ja siitä, että kaikki ihmiset otetaan huomioon, kun taas systeemikko motivoituu asioiden ja palasten sopiessa yhteen.

– Kun pohdimme tai teemme asioita, lähdemme liikkeelle omasta perusnäkökulmastamme eli itselle tutuimmasta huoneesta, joka motivoi meitä. Se, mikä on meille luontevinta, ei kuitenkaan aina ole tilanteen kannalta viisainta. Esimerkiksi jos meidän pitäisi toimia ja olemme visionäärejä, ei innostuksen löytäminen siinä tilanteessa ratkaise asiaa.

Luontevuus ei Jakosen mukaan myöskään tarkoita automaattisesti sitä, että olisimme omassa perusnäkökulmassamme taitavia. Vaikka olisimme vuorovaikutuksen kautta motivoituvia, voivat vuorovaikutustaitomme olla siitä huolimatta puutteelliset.

Laajempi näkökulma ongelmiin

Neljää näkökulmaa voi käyttää myös laajemmin ongelmanratkaisun työvälineenä. Todellisuus on aina neliulotteinen ja tämä unohdetaan helposti organisaatioissa, jossa keskitytään vain ulkoisiin näkökulmiin ja mitattaviin asioihin.

– Asioiden käsittely neliulotteisesti auttaa meitä huomaamaan, mikä näkökulma ei ole käytössä. Hyvä esimerkki on muutoksen johtaminen, joka toteutetaan yleensä pelkästään mitattavien asioiden näkökulmasta. Siihen liittyy muun muassa yrityksen taloudellinen tulos, palkat, liikevaihto, ja suoritukset.

Sen lisäksi tulisi ottaa huomioon tulkittavia asioita, kuten mikä minua innostaa, miten minä jaksan, miten koko työyhteisö voi. Millekään näkökulmalle ei kuitenkaan pitäisi antaa yksistään liikaa painoa, sillä seurauksena on joko liian jäykkä tai liian löyhä työkulttuuri.

Yksilötasolla yhden ulottuvuuden tulokulma näkyy esimerkiksi asiantuntijatyössä, jossa tyypillisesti ylikorostuu toiminta eli välittömät aikaansaatavat asiat, jotka pitää hoitaa alta pois ja joita tulee koko ajan lisää.

– Asiantuntijan tehtävä on tätä nykyä vain sammuttaa tulipaloja, joita ei organisaatiossa ole alun perinkään lähdetty estämään, vaan niiden on annettu syttyä. Silloin ihminen helposti kokee olevansa orja, ja haluaisi enemmän etäisyyttä ja aikaa miettiä pitkän tähtäimen suunnitelmia ja strategioita.

– Tämän kaiken taakse jää kokonaan sisäinen maailma, kuten miten johdan itseäni, miten haluan elää, mitkä ovat minun elämälleni tärkeimpiä asioita tai visioitani, sekä vuorovaikutus toisten kanssa. Kaikkia asioita tulisi käsitellä näistä neljästä näkökulmasta.

Tasapainoa hyvinvointiin

Kokonaisvaltaisen ajattelun mallia voi hyödyntää myös hyvinvointiin, joka Jakosen mielestä käsitetään yleensä aika kapeasti. Hyvinvointi, tasapaino ja hyvä elämä voidaan integraalista ajattelua käyttäen jakaa kahteen osaan: horisontaaliseen ja vertikaaliseen tasapainoon.

– Horisontaalinen tasapaino tarkoittaa ulkoisten elämänalueiden välistä tasapainoa eli meillä on velvollisuuksia itseämme, yhteisöämme ja maailmankaikkeutta kohtaan.

Jakonen nimittää minä-alueen velvollisuutta harrastuksiksi. Hänen mielestään meillä kaikilla on velvollisuus tehdä elämässämme jotain mieleistä, hauskaa ja rentouttavaa, josta ei välttämättä ole mitään hyötyä. Osa harrastuksista voi olla luonteeltaan aktiivisia, kuten kitaransoitto tai golfin pelaaminen, ja osa passiivisia, kuten elokuvien katselu tai lukeminen.

– Me-alue käsittää työ- ja muita velvollisuuksia laajempaa yhteisöä kohtaan. Olemme muita varten etenkin työssä, mutta myös yhdistystoiminnassa, vanhempainneuvostossa tai luottamustoimissa.

Kolmas horisontaalinen alue, se-alue, käsittää velvollisuuden jotain suurempaa kokonaisuutta kohtaan. Tällä alueella esitämme isoja kysymyksiä ja teemme suuria valintoja ja siihen kuuluvat henkiset harjoitukset sekä ihmisenä kasvamisen ulottuvuus.

– Useimmat työssäkäyvät ihmiset kärsivät vakavasta kakkosalueen ylipainosta ja ovat menettäneet kykynsä nauttia pienistä, hauskoista, harrastuksenomaisista ja hyödyttömistä asioista. Olisikin tärkeää ottaa nämä kaikki kolme elämänaluetta huomioon.

Moniulotteisia harjoituksia

Vertikaalisen tasapainon ylläpito on yhtälailla merkittävää ihmisen hyvinvoinnille. Vertikaalinen tasapaino käsittää sisäiset ulottuvuudet, joita ovat keho, tunteet, äly ja henki.

– Vertikaalinen tasapaino on sitä, että otamme nämä neljä ulottuvuutta huomioon harjoitusten kautta. Usein käsitämme vaikkapa keholliset harjoitukset vain oman ruumiimme rääkkäämisenä, vaikka se voisi olla paljon moniulotteisempaa.

Jakonen antaa esimerkin harjoitusohjelmasta. Kehollisissa harrastuksissa kannattaa muistaa monipuolisuus. Jos vaikkapa juoksee, hiihtää ja pelaa tennistä, kannattaa harrastaa myös vähemmän tavoitteellisia lajeja, kuten tai chitä tai lempeää joogaa.

– Älyllinen puoli taasen voi olla esimerkiksi itsensä kehittämistä. Sitä ovat kirjojen lukeminen sekä webinaarien ja luentojen kuunteleminen.

Henkisen puolen harjoitus voi olla meditaatiota, hiljentymistä tai henkisen kirjan lukemista. Tunteitaan voi puolestaan ottaa huomioon esimerkiksi kirjoittamalla päiväkirjaa tai käymällä päivän tapahtumat läpi mielessään illan päätteeksi.

– Kun nämä alueet alkavat tasapainottua, häviää eräänlainen taustakärsimys elämästämme. Emme enää palaa negatiivisiin mielentiloihin tai tiedostamattomaan tyytymättömyyteen.

Jakonen muistuttaa, että vaikka ajattelun työvälineiden avulla pystytään tekemään laajempia ja syvempiä valintoja, on ajattelu aina vain kuvaus todellisuudesta.

– Todellisuus on rajaton ja rajallinen maailma, jossa kaikki ilmenee ikään kuin kerralla, kerroksina ja näköaloina, aikana ja sen ulottuvuuksina, viisautena ja typeryytenä, mutta myös mahdollisuutena valita aina viisaampi, todempi ja kauniimpi vaihtoehto.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.