UUSILLE URILLE

Mainos
TEKSTI JAANA TOPPARI KUVA STUDIO ONNI | 21.2.2018 | KOLLEGA.FI
Viisi­kymppisen valtit

Se alkoi jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina, kun puhelinoperaattorin liiketoimintajohtaja haki organisaatioonsa myyntijohtajaa. ”Tämä ehdokas on 45-vuotias, mahtaako hänellä olla enää tehtävän vaatimaa energiaa? Ei, hän on ehdottomasti liian vanha”, totesi muutama vuosi ehdokasta vanhempi johtaja hakijaa tapaamatta.

Jaana Toppari on suorahakukonsultti, joka tuntee työnhaun salat.

Muutaman viime vuoden ajan tuntui jo välillä siltä, että ikärasismi olisi lientymässä. Vuosi 2018 on kuitenkin alkanut toisissa merkeissä. Vaikka rekrytoinnit käyvät vilkkaina, viisikymppisille ehdokkaille on tullut märkää rättiä päin naamaa, koska kaikki haluavat kolmekymppisen. Kolmekymppisten urakehitykselle onkin jo pitkään raivattu tilaa irtisanomalla viisikymppisiä organisaatiomuutosten myötä. Viisikymppiset ovat joidenkin työnantajien mielestä väsyneitä, uudistumiskyvyttömiä ja ne pirulaiset vielä hannaavat uudistuksia vastaan. Ajattelevat vain mökkeilyä ja ulkomaan lomailua. Ja eläkettä, johon on muuten tänä vuonna 50 vuotta täyttävällä henkilöllä vielä 15 vuotta ja 6 kuukautta.

Ei potentiaalia

Jos työnhakijan ikä alkaa nelosella, saati vitosella, osa rekrytoivista esimiehistä ei näe henkilössä enää potentiaalia ja palkkaamiskynnys nousee. Koko osasto voi olla miehitetty henkilöillä, joilla on alle kymmenen vuoden työkokemus sen sijaan, että siellä olisi tuoreiden teoriatietojen omaavien henkilöiden lisäksi niitä, joilla on kokemusta ja hiljaista tietoa. Koska kolmekymppisten kysyntä on kovaa, myös heidän palkkapyyntönsä nousevat.

Hämmästyttävintä on, että viisikymppisen asiantuntijan palkkaamisen esteenä ei suinkaan ole nelikymppinen esimies, vaan kuuttakymmentä lähentelevä johtoryhmän tai hallituksen jäsen sukupuolesta riippumatta. Taustalla täytyy olla syitä, joita he eivät ole tietoisesti analysoineet – muuten en millään voi ymmärtää tällaista käytöstä.

”Minähän en viisikymppistä asiantuntijaa palkkaa”, totesi eräs toimitusjohtaja, itse kuusissakymmenissä. Hänen mielestään viisikymppinen, joka ei ole päässyt johtotehtäviin, on luuseri. Mieleen ei ole tullut, että kaikki ihmiset eivät halua esimiestehtäviin, vaan löytävät työelämän täyttymyksensä oman asiantuntijuutensa kasvattamisesta.

Viisaus pelottaa

Kuusikymppisen on helppoa olla ”viisas vanhempi”, kun alaiset ovat kolmekymppisiä, jotka eivät ole nähneet vielä esimerkiksi suhdannesyklien muutoksia. Eräs nuori ammattilainen totesi äskettäin, että hän elää työelämässään nyt ensimmäistä noususuhdannetta, vaikka takana on kymmenen vuotta työuraa. Viisikymppinen saattaa tuntua pelottavalta, koska hänellä on perspektiiviä asioihin – ja sehän ei käy esimiehelle, joka haluaa olla yksin viisas.

Miten sitten voi yrittää taklata ennakkoluulot, jotka kohtaavat viisikymppisiä työnhakijoita? Valitettavasti ei mitenkään niiden ihmisten silmissä, jotka ovat jumiutuneet omiin ennakkoluuloihinsa luullen olevansa fiksuja ja rakentavansa tulevaisuuden organisaatiota. Joissakin yrityksissä henkilöstöstrategian voi tiivistää sanoihin: Palkkaa nuorta ja halpaa.

Avoimemman mielen omaavien esimiesten kohdalla voi yrittää vedota seuraaviin argumentteihin:

Viisikymppisellä on

  • vuosien saatossa kehittynyt osaaminen ja kyky nähdä, miten asiat linkittyvät toisiinsa.
  • suhteellisuudentajua, joka on tärkeimpiä asioita työelämässä.
  • vuosien kuluessa ja mahdollisesti myös useammasta työpaikasta kertynyt monipuolinen näkemys ja kokemus.
  • työn lomassa joko työnantajan aloitteesta tai oma-aloitteisesti hankittu lisäkoulutus.
  • hyvä työmoraali ja kova työmotivaatio.
  • vuosien saatossa kehittynyt kyky luovia ja tulla toimeen kaikkien kanssa.
  • halua kehittyä. Uusien asioiden vastustaminen on luonnekysymys eikä liity ikään. Joku vastustaa muutoksia jo alakoulussa, toinen ei satavuotiaanakaan.
  • jo isot lapset, eikä lastenhoito-ongelmia.
  • useimmiten hyvä terveys ja halu pitää itsestään huolta. Viisikymppinen ei ole vanha, eikä nuoruus ole tae siitä, etteikö voisi sairastua. Jokainen voi joutua onnettomuuteen, liukastua tai loukkaantua harrastuksissa. Käsi tai jalka voi mennä poikki nuoremmaltakin.
  • usein omasta halustaan ulkona urakilpailusta. Hän haluaa tehdä työnsä hyvin, mutta ei kärky esimiehensä paikkaa.
  • sitoutunut asenne työnantajaan, eikä hän ole lähdössä pois heti parin vuoden jälkeen.

Työnantajan kannattaa myös muistaa, että kun palkkaa kolmevitosen, voi olla varma, että viiden vuoden – tai jopa jo kolmen vuoden – sisään joutuu rekrytoimaan samaan paikkaan uuden ihmisen.

Jaana Toppari on taloushallinnon ja kiinteistötoimialaan erikoistunut suorahakukonsultti, joka toimii myös uravalmentajana ja opastaa työnhakijoita onnistumaan uuden työn löytämisessä. Lisätietoa Jaana Topparin toiminnasta löydät osoitteesta www.topco.fi.

Lue myös Topparin aiemmin julkaistu juttu Riitätkö itsellesi ilman ammatti-identiteettiä.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa.

  1. pirjo kommentoi 10.3.2018 klo 17.52
    +50 v kavereita paljon, työnhakijoina ja osa hakee hulluna. Työnantajat ei edes vastaa, myöhemmin voi lukea valituiksi tulleet useimmiten ohuella sisältöosaamisella ikä 30 v hieman alle hyvin vähän yli. Hyvä työyhteisö koostuu eri ikäisistä, eri tsustaisista. Ylin jihtoporras on yleensä +50.
  2. Liisa kommentoi 6.3.2018 klo 16.04
    Hienoa, että aiheesta aletaan keskustella, tätä olen odottanut. Tuntuu, että turhaa enää hakeakaan töitä, vaikka olisi kokemusta ja osaamista, mutta kun ikää on 50+, olet työnantajien mielestä auttamattoman vanha. Miten asenteita ja ennakkoluuloja voitaisiin muuttaa?
  3. Päivi kommentoi 24.2.2018 klo 10.30
    Hei Kiitos. Olet niin oikeassa näissä työelämän kannanotoissa. Juuri näin tapahtuu kaiken aikaa 50 + työnhakijalle. Kuutenkin työvuosia on vielä 10-15 vuotta jäljellä, voipa olla enemmänkin.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)