KIIRE HALLINTAAN

Mainos
TEKSTI MIIA HUITTI KUVA VILLE HUITTI | 21.2.2018 | KOLLEGA.FI
Mikä pelko sinua rajoittaa?

Kysyn usein coachatessani valmennettavaltani, mitä hän pelkää. Hyvin nopeasti saan yleensä vastauksen, ettei mitään. Kerran sain valmennuksen jälkeen eräältä asiakkaaltani puhelun, jossa hän kiitti tuosta kysymyksestä. Hänkin oli vastannut siihen yksioikoisesti, ettei pelkää mitään. Asiakkaani oli vielä perustellut vastaustaan siten, että toimittuaan aiemmin kriisinhallintatehtävissä ja tehtävissä, jossa hänen henkensä oli uhattuna, hänestä oli tullut peloton. Kysymystä rauhassa pohdittuaan hän oli kuitenkin huomannut pelkäävänsä moniakin asioita ja jopa päivittäin. Sen lisäksi hän havaitsi pelkojensa kuormittavan niin kehoa kuin mieltä.

Miia Huitti on stressivalmentaja ja kirjailija, jonka intohimona on auttaa ihmisiä stressinhallinnassa.

Joku viisas on joskus sanonut, että stressi on pelkoa, joka on muuttunut fyysiseksi. Pitkittyneessä voimakkaassa stressissä kehomme alkaa reagoida. Koemme ensin jonkin ajatuksen tai tunteen, esimerkiksi pelon. Tietoinen mielemme tunnistaa pelon, mutta liskoaivomme eivät erota ajatusta todellisesta uhasta. Liskoaivot luulevat, että olemme hengenvaarassa ja käynnistävät kehossa stressireaktion, taistele tai pakene -reaktion. Saatat tunnistaa tämän kehossasi jännityksenä, verenpaineen nousuna tai hengityksen kiihtymisenä. Kehomme on kuitenkin suunniteltu siten, että sen tarkoitus on olla rentoutuneessa tilassa suurimman osan ajasta.

Pelkojen alkujuuret syvällä

Pelkojemme juuret voivat olla hyvinkin syvällä. On tutkittu, että saatamme kantaa mukanamme edeltäjiemme pelkoja – esimerkiksi isovanhempiemme sotatraumat voivat vaikuttaa myös meissä. Mitä isomman pelon he ovat kokeneet, sitä vahvemmin se periytyy meille.

Kuulinpa joskus sellaisenkin näkemyksen, että suurin osa meistä pelkää rottia siksi, että ne levittivät mustaa surmaa ja siitä on painunut meihin syvälle tieto vaarasta. Suurin osa peloistamme muodostuu lapsuudessamme, ensimmäisen kuuden vuoden aikana. Pelot ovat usein hyvin alitajuisia, emmekä edes tunnista niitä. Pelot myös tarttuvat.

Työpaikalla pelot voivat näyttäytyä esimerkiksi esiintymisjännityksenä tai toistuvina mielensä pahoittamisena. Saatamme toimia kärsimättömästi tai turhautua toisiin ihmisiin. Pelko voi myös lamaannuttaa, emmekä saa aikaiseksi sitä, mikä olisi tarpeen. Täydellisyyden tavoittelu ja suorittaminen ovat myös usein pelkojemme värittämistä toimintamalleistamme lähtöisin. Hyvin usein pelkäämme, ettei meitä hyväksytä tai että meidät hylätään ja jätetään porukan ulkopuolelle.

Kysy itseltäsi mitä pelkäät

Mitä tekisit, jos et pelkäisi yhtään? Vaihtaisitko työpaikkaa tai neuvottelisitko uusista vastuualueista nykyisessä tehtävässäsi? Etenisitkö sujuvasti uusiin esiintymistä vaativiin haasteisiin, jos et jännittäisi?

Jos sinun pitäisi listata asioita, jotka stressaavat sinua eniten, mitä ne olisivat? Liittyisivätkö suurimmat stressinaiheuttajasi raha-asioihin, työkiireisiin, työpaikan ihmissuhteisiin, parisuhteeseesi tai huoleen lapsistasi? Kun tarkastelet sinua stressaavia asioita, kuinka moni niistä on asia, joka on sinun ulkopuolellasi?

Hiljenny hetkeksi ja kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:

  1. Mitä pelkäät eniten?
  2. Jos pelkosi toteutuisi, mitä siitä konkreettisesti seuraisi?
  3. Mitä tunnetta lopulta tuntisit?

Kun kysyt itseltäsi nämä kysymykset, vastaus kolmanteen kysymykseen on isoin pelkotuntemuksesi, sisäinen kokemuksesi, joka luultavimmin toistuu ja näyttäytyy monella elämäsi osa-alueella. Esimerkiksi esiintymisen sijaan pelkäät oikeasti sitä, että jos epäonnistut, sinua ei hyväksytä tai sinut nolataan.

Oivalla ja kohtaa pelkosi. Se auttaa tekemään pelon näkyväksi ja vähentää sen voimaa. Voit myös lievittää pelkoasi allaolevan lyhyen harjoituksen avulla.

 

Harjoitus: Lievitä pelkosi

Ajattele sinua stressaavaa asiaa ja tunnista siihen liittyviä tunteita. Kerro itsellesi mielessäsi, että hoidat nyt näitä tunteita.

Käännä ajatuksesi kolmen minuutin ajaksi mukaviin asioihin ja ihmisiin. Paina kämmenet sydäntäsi vasten ja pidä ne siinä 1-3 minuuttia. Sen jälkeen paina kädet otsaasi vasten ja pidä ne siinä 1-3 minuuttia. Lopuksi paina kädet päälaellesi ja pidä ne siinä 1-3 minuuttia.

Kuva Camilla Tuominen

Tee harjoitus muutaman kerran päivässä. Harjoitus auttaa sinua ajattelemaan selkeämmin, reagoimaan vähemmän vihasta käsin ja löytämään itsestäsi uusia voimavaroja olla enemmän sinä.

Miia Huitti on kirjailija, puhuja ja stressivalmentaja, jonka intohimona on auttaa oivaltamaan stressin syitä ja opettaa tehokkaita työkaluja stressinhallintaan. Miian nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.miiahuitti.fi/. Lue myös Huitin edellinen kolumni Miten asetan terveet rajat?

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)