COACHING

Mainos
TEKSTI NIKO LEPPÄNEN KUVA ALEKSI KOSKINEN | 22.11.2017 | KOLLEGA.FI
Yhteis­luottamus on menestyksen kulmakivi

Viime vuosina olen saanut työskennellä huippu-urheilijoiden ja joukkueiden parissa. Sen lisäksi olen päässyt seuraamaan läheltä sekä menestyvien että ei-niin-hyvin menestyvien organisaatioiden toimintaa. On helppoa nähdä ne tietyt, samat ominaisuudet ja piirteet, jotka heijastuvat ulospäin kaikista menestyvistä joukkueista ja organisaatioista. Yksi tärkeimmistä on vahva joukkuehenki sekä ennen kaikkea joukkueen jäsenten välinen yhteisluottamus. Parhaiten se näkyy siinä, että joukkueen jäsenet pelaavat nimenomaan joukkueen eteen, ei omien henkilökohtaisten palkintojen ja huomionosoitusten vuoksi.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, joka on kirjoittanut veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan itseluottamuksesta.

Myös työelämässä on yhä enenevässä määrin alettu ymmärtää, miten tärkeää yhteishenki ja yhteisluottamus ovat tuloksekkaalle toiminnalle. Tämä näkyy siinä, että erilaisista yhteishengen kohottamiseen tähtäävistä teemapäivistä ja valmennuksista on tullut entistä suositumpia. Tuskin monikaan kiistää, ettei työntekijöiden keskinäisen kemian ja keskinäisen luottamuksen sekä heidän yhteisen työpanoksensa välillä ole yhteyttä.

Perustana yksilön itseluottamus

Hyvän yhteisluottamuksen perustana on yksilöiden hyvä ja terve itseluottamus. Jos yhteisön jäsenillä on haasteita oman itseluottamuksensa kanssa, se heijastuu väistämättä yhteisluottamukseen. Itseluottamuksen puute synnyttää epävarmuutta, aloitteellisuuden puutetta, virheiden ja epäonnistumisen pelkoa sekä kyvyttömyyttä ottaa vastaan ja käsitellä objektiivisesti palautetta. Kaikki nämä vaikuttavat heikentävästi työtehokkuuteen ja työpanokseen.

Kun tunnemme sisäistä epävarmuutta, yritämme vahvistaa itseluottamustamme usein ulkoa käsin esimerkiksi tuomalla omaa panostamme ja kykyjämme esille muiden kustannuksella. Tällöin koemme olevamme kilpailutilanteessa kollegojemme kanssa sen sijaan, että kokisimme olevamme yhteisen organismin osatekijöitä työskentelemässä yhteisten päämäärien ja tavoitteiden eteen. On selvää, ettei työyhteisö, jossa jokainen pelaa omaan pussiinsa, voi menestyä niin hyvin kuin sellainen, jossa jokainen työskentelee toinen toistaan tukien ja toisiinsa luottaen.

Yhteinen ja henkilökohtainen menestys

Perustan yhteisluottamukselle luo sama ymmärrys, joka auttaa joukkuelajien urheilijoita kokemaan enemmän myös henkilökohtaista menestystä. Tämä on ymmärrys siitä, että menestyvä joukkue luo menestyviä yksilöitä. Tässä tapauksessa menestys ei tarkoita pelkästään ulkopuolelta tulevaa, joihinkin tiettyihin mittareihin perustuvaa menestystä, vaan sisäistä tunnetta onnistumisesta ja huippusuoriutumisesta – tunnetta siitä, että omalla työpanoksella on ollut merkitystä.

Kun tiimissä tai organisaatiossa vallitsee hyvä yhteisluottamus, se näkyy luontaisena ja spontaanina toisten auttamisena ja kannustamisena. Hyvä yhteisluottamus vähentää myös hommista luistamista ja minimipanokseen tyytymistä. Hyvän yhteisluottamuksen yhteisöissä korkea työpanos koetaan ikään kuin velvollisuutena muita kohtaan. Alhainen työpanos synnyttää syyllisyyden tunnetta, koska työntekijä kokee, että pettää kollegojensa ja esimiestensä luottamuksen.

Esimies yhteisluottamuksen luojana

En usko, että on olemassa mitään takuuvarmaa ABC-listaa, jolla esimies voi luoda työyhteisöön vankkumattoman yhteisluottamuksen. Mutta en myöskään koe, että sellaista vaaditaan. Tärkeämpää on kehittää kykyä johtaa muiden mindsetia eli asennetta ja mielentilaa. Sen pohjalla on hyvin yksinkertaiset periaatteet.

Ensinnäkin oman mindsetin pitää olla sellainen, jota haluaa työyhteisön kollektiivisesti heijastavan. Jos oma asenne ei ole kunnossa, on haastavaa vaatia hyvää asennetta muilta. Toiseksi, esimiehen pitää löytää kyky luottaa ja uskoa jokaiseen alaiseensa ehdoitta. Mikään ei ole motivoivampaa ja palkitsevampaa kuin se, että tietää toisen ihmisen luottavan ja uskovan itseen täysillä.

Molemmat näistä ovat asioita, joita on jo pitkään sovellettu urheilumaailmassa. Työelämän pelikentillä olisi mielestäni paljon opittavaa ja oivallettavaa urheilusta. Jostain syystä kuitenkin nähdään, että urheilumaailmaa hallitsevat eri lainalaisuudet kuin työelämää. Siksi onkin tärkeää tuoda näkyväksi yhtäläisyyksiä näiden välillä ja ylipäätään siinä, miten itseluottamus, yhteisluottamus ja mindset ovat yhteyksissä toisiinsa.

”Luottamus on kaiken a ja o. Koko kulttuuri pohjautuu luottamukseen.
On tärkeä tunnistaa ne tekijät, jotka synnyttävät luottamusta.”
Henrik Dettmann, päävalmentaja, Suomen koripallomaajoukkue

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiempi kirjoitus Tyytyväinen nyt – eikä viidestoista päivä. Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät http://www.itseluottamus.com/ -sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)