Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Naiset saivat Suomessa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtiollisissa vaaleissa vuonna 1906, mutta tiesitkö, että naimisissa olevat naiset saivat oikeuden käydä ansiotyössä ilman aviomiehen suostumusta vasta vuonna 1919. Kuitenkin jo vuonna 1901 naiset olivat saaneet miesten kanssa yhtäläisen opiskeluoikeuden yliopistossa. Vuonna 1930 tuli voimaan uusi avioliittolaki, joka vapautti aviovaimon miehensä holhouksesta.

Suomessa valtaosa naisista on aina käynyt töissä. Naisilla on ollut velvollisuutensa maatiloilla tai virka tai työpaikka kodin ulkopuolella. Silti useimmiten miehet ovat olleet niitä, jotka ovat tehneet uraa ja joiden ehdoilla perhe-elämä on pyörinyt. Nainen on omilla valinnoillaan – tieten tahtoen tai olosuhteiden pakosta – edesauttanut puolisonsa menestystä työelämässä. Yhteiskunnassa ei myöskään ole ollut valmiutta siihen, että naiset voisivat luoda uraa. Menestyjät ovat olleet vahvoja persoonia ja monesti itsellisiä yrittäjiä tai poliitikkoja, kuten vaikkapa Hella Wuolijoki ja Minna Canth. Moneen oli heidänkin venyttävä, sillä kumpikin oli myös tunnettu taiteilija. Molemmat edellä mainituista ja moni muu nainen on tahdonvoimallaan luonut oman tulevaisuutensa, mutta harva on joutunut täysin yksin ponnistelemaan uransa eteen. Henkisenä apuna on ollut puolison lisäksi muita tukijoita.

Tätä historiaa vasten olen hämmästyneenä seurannut, kuinka tilanne on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt. Tiedämme toki, että 80- ja 90-luvulla syntyneistä lapsista osa ei halua omille lapsilleen samaa kohtaloa kuin heillä itsellään on avainkaulalapsina ollut. ”Äiti on ylitöissä ja isä työmatkalla, jääkaapissa on makaronilaatikkoa, lämmitä mikrossa” -elämää ei halua tarjota omille lapsilleen. Kahden uran yhteensovittaminen ei ole helppoa, vaan vaatii molemmilta joustamista, ehkä uhrauksiakin. Uhrauksista voidaan todellakin puhua silloin, kun puoliso suorastaan kieltää toiselta uuden työn vastaanottamisen. Mies vaimolta tai vaimo mieheltä.

Uhrauksia toisen vaatimuksesta

Ensimmäisen kerran törmäsin tähän ilmiöön vuonna 2007, kun hain kotimaiseen bränditaloon vientipäällikköä. Keskustelin tehtävästä reilun kolmekymppisen akateemisesti koulutetun miehen kanssa, jolle tehtävä olisi ollut uralla etenemistä, myös palkan osalta. Hän innostui reilut 100 ulkomaan matkapäivää vaativasta tehtävästä. Intoa puhkuen hän lähti toimistostani ja jäin odottamaan hänen ansioluetteloaan. Muutaman päivään ei kuulunut mitään, joten epäilykseni heräsivät. Sitten hän soitti ja ilmoitti, että vaimo on kieltänyt edes harkitsemasta kyseistä tehtävää. On toki ymmärrettävää, että vaimoa ei kiinnostanut viettää sataa päivää yksin lasten kanssa – tuskin mieskään olisi ollut asiasta vallan innostunut, jos tilanne olisi ollut toisin päin. Tässä kohtaa totesin vain, että innostukseni sijaan minun olisi pitänyt laittaa jäitä omaan hattuuni ja pyytää miestä keskustelemaan asiasta ensiksi kotona.

Eikä ole kovin kauan siitä, kun hieman alle kolmekymppinen nuori nainen olisi saanut elämänsä tehtävän. Tehtävänkuvaus vastasi hänen toiveitaan ja hän olisi sopinut täydellisesti tiimiin menestyvässä pörssiyrityksessä. Asiakas oli ihastunut ehdokkaaseen ja ehdokas innostunut, kunnes keskusteli puolisonsa kanssa. Noin viikon kuluttua ensimmäistä tapaamisestamme nainen soitti minulle ja ilmoitti, että hänen miehensä oli tyrmännyt ajatukset työpaikan vaihdosta sanomalla ”Eikös meidän pitänyt niitä lapsia ruveta tekemään?”

Tunsin voimatonta raivoa: miksi naisen piti luopua elämänsä tilaisuudesta sen vuoksi, että miehen mielestä nyt ruvetaan perustamaan perhettä? Entä, jos lasta ei olekaan mahdollista saada? Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tuli voimaan vuonna 1986, mutta sitä ei sovelleta perheenjäsenten välisiin suhteisiin. Hulluinta tässä esimerkkitapauksessa oli se, että ehdokkaan nykyinen työ oli huomattavasti kuormittavampi kuin tarjottu työ olisi ollut. Yhtälö lapset ja työ olisi ollut paljon helpompi hoitaa uudessa työssä.

Perheellinenkin voi tehdä uraa

En ole vielä saanut ratkaistua, onko työnantajaa kohtaan oikein vai väärin, että ennakoi raskautta niin pitkälle, että jo perheen perustamisen suunnitteluvaiheessa pitäytyy työpaikan vaihdosta. Itse olen palkannut vakinaiseen työsuhteeseen assistentin, joka oli raskaana häntä palkatessani, ja tiesin sen. Olen mikroyrittäjä, mutta ajattelin, että lapsia tähän yhteiskuntaan kuitenkin tarvitaan, enkä haluaisi kenenkään syrjivän omaa tytärtänikään vain sen vuoksi, että hän on päättänyt hankkia lapsen. Äitiysloma ja vanhempainvapaa kestävät aikansa, eikä kustannus isolle pörssiyhtiölle ole ylitsepääsemätön, koska se ei ollut sitä minullekaan.

Edesmennyt Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työoikeuden professori Pirkko K. Koskinen sanoi tasa-arvolain voimaan tultua, että työhaastattelussa voi hyvin valehdella, jos kysytään kysymyksiä joita ei tasa-arvolain mukaan saisi kysyä, kuten esimerkiksi perheenlisäyksestä. Kolmekymmentä vuotta sitten oli melko tavallista kysyä naisilta perheen perustamisesta, nykyisin kukaan tervejärkinen työnantaja tai rekrytointikonsultti ei näe edes unta moisen kysymyksen esittämisestä.

Olen tavannut myös niitä ehdokkaita, jotka ovat järjestäneet perhe-elämänsä siten, että kumpikin puolisoista voi tehdä mieleistään uraa. Kokopäiväisen lastenhoitajan palkkaaminen maksaa, mutta on kuulemma rahan arvoista.

Jos puolisosi kysyy kantaasi työpaikan vaihtoon, mieti tarkkaan, mitä vastaat. Kannustatko vai lannistatko ja minkä vuoksi? Pelkäätkö? Oletko kateellinen toisen menestyksestä? Ajattele vuosien päähän: miten vastahankaan asettuminen tai vastaavasti kannustaminen vaikuttavat puolisoosi? Nämä vaikutukset heijastuvat väistämättä myös sinuun.

Jaana Toppari on taloushallinnon ja kiinteistötoimialaan erikoistunut suorahakukonsultti, joka toimii myös uravalmentajana ja opastaa työnhakijoita onnistumaan uuden työn löytämisessä. Topparin valmennuksista voit lukea lisää osoitteesta http://www.uuteentyohon.fi/ ja suorahausta http://www.topco.fi/.

Lue myös Topparin aiemmin julkaistu juttu Miten olla hyvä alainen.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.