AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT M KASANEN JA ISTOCK | 22.11.2017 | KOLLEGA.FI
Onnellisuus on hyvinvoinnin sivutuote

Yksi jos toinen meistä toivoisi olevansa onnellisempi. Onnellisuudesta onkin tullut lähes muoti-ilmiö, jota jokaisen on tavoiteltava. Jahtaamisen sijaan onnellisuus on loppujen lopuksi valintakysymys, sillä itse valitsemme elämän laadun – hyvän tai huonon.

Elämässämme on paljon asioita, joita emme voi valita, mutta se, mihin voimme vaikuttaa, on oma suhtautumisemme. Asenteemme ratkaisee, miten näemme asiat. Jos teemme valinnan hyvän puolelle, meidän on mahdollista kääntää ikävätkin tapahtumat elämän voimaksi.

– Onnellisuus on valintakysymys. Se ei perustu valtaan, varallisuuteen, yhteiskunnalliseen asemaan tai uraan. Kaikki, mikä kuuluu elämään, kuuluu myös onnellisuuteen. Kysymys on kolikon molempien puolien näkemisestä. Sekä hyvät että pahat päivät kuuluvat erottamattomasti elämään, työyhteisöjen vuorovaikutuskouluttaja, perheterapeutti ja kirjailija Pekka Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen on uransa aikana kirjoittanut useita kirjoja myönteisyydestä, ilosta ja henkilökohtaisesta kasvusta. Uusimassa kirjassaan Eräänä aamuna heräät onnellisena Hämäläinen on perehtynyt onnellisuuteen ja sen löytämiseen.

– Sellaiset asiat, jotka ovat musertavia takaiskuja jollekin, voivat olla toiselle lähtökohta uudelle polulle, josta seuraakin onnea elämään. Kaikki lähtee omasta asenteesta.

Hämäläisen mielestä onnen siemen voi piillä hankalassa ihmissuhteessakin, sillä kaikki elämänpolullamme vastaan tulevat ihmiset ovat opettajiamme. Ja tärkeimmät opit saadaan hänen mukaansa juuri niiltä ihmisiltä, jotka ovat meille haasteellisimpia.

– Kun opimme ajattelemaan näin, voimme kääntää vaikeudetkin onnellisuuden puolelle, mikä merkitsee ihmisyyden kasvua.

Ytimessä elämä

Useimmat meistä haaveilevat lottovoitosta ja käyvät täyttämässä kuponkeja etenkin silloin, kun on luvassa suuri potti. Hämäläinen kuitenkin sanoo, ettei lottovoitto tee kenestäkään automaattisesti onnellista.

Pekka Hämäläinen on työyhteisöjen vuorovaikutuskouluttaja ja kirjailija, joka on perehtynyt henkilökohtaiseen kasvuun.

– Tämä on tutkimuksissakin todettu. Ihminen ei tule onnelliseksi, jos hän vain ahnehtii rahaa ja pyrkii pitämään kaiken itsellään. Sen sijaan onnellisuutta voi tuottaa se, että oppii jakamaan omastaan ja esimerkiksi lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen, Hämäläinen kertoo.

Saatamme myös haaveilla uudesta autosta tai kalliista ulkomaanmatkasta. Kun unelman sitten on toteutunut, sitä seuraa yleensä pettymys, että tässäkö tämä oli. Hämäläinen puhuukin kestävämmän onnellisuuden puolesta.

– Onnellisuus ei ole hetken hurmaa. Se on kestävää ja pitkäjänteistä konkretiaa ja yksittäisiä hyviä tekoja, joiden tarkoituksena on muuttaa arkeamme pysyvästi mielekkääksi ja merkitykselliseksi.

Onnellisuus edellyttää sitä, että koko elämä on tasapainossa. Hämäläinen viittaa tohtori Aki Hintsan missioon, joka perustuu kolmeen kysymykseen:

1) Tiedätkö, kuka olet?
2) Tiedätkö, mitä elämältä haluat?
3) Kuka hallitsee elämääsi?

– Ensimmäisen kysymyksen tarkoituksena on hahmottaa kokonaisvaltaisesti identiteettiämme ja minuuttamme, mitä koemme olevamme ihmisenä. Toisen tehtävänä on kertoa jotain elämämme tarkoituksesta. Kolmannen tarkoituksena on selvittää mikä mahdollisesti estää meitä pääsemästä pyrkimystemme mukaiseen elämään.

Onnellisuutta ei ole ilman kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Kun ihminen voi hyvin, hän näkee asiat myönteisessä valossa ja muutokset mahdollisuuksina, eikä takerru pelkoihin ja uhkiin.

Pelkojen voittaminen

Pelot estävät meitä elämästä ja saavuttamasta tavoitteitamme tai unelmiamme.  Kun pelot ottavat vallan, onni katoaa. Pelot voivat tulla sukupolvien takaa tai mallioppimisen kautta.

– Muut ihmiset eivät yleensä ole onnemme esteenä, vaan omat pelkomme ja uskomuksemme. Ajatuksemme harhailevat epäonnistumisten ja väärien valintojen muistoissa. Tai sitten olemme jo kotona oppineet vaikkapa hylkäämisen pelossa virheiden välttämisen hintaan mihin hyvänsä, Hämäläinen sanoo.

Kuva PeopleImages/iStock

Meillä voi olla myös voimakas mokaamisen pelko tai voimme jäätyä esitystä pitäessämme. Jäätyessään ihminen menettää täysin yhteyden siihen, mitä on tekemässä, hänen muistinsa ei enää pelaa ja hän on kuin shokissa.

– Jäätymisessä on kyse kiertäjähermosta, joka on pikemminkin hermokimppu. Se yhdistää aivot, osan kasvojen lihaksista, keskikorvan, kurkunpään, äänihuulet, sydämen ja suoliston. Kun jäädymme, hermokimppu laskee elintoimintomme niin alas, ettemme voi liikkua, Hämäläinen kertoo.

Pikakeino tilan purkamiseen on oikeanlainen hengitystekniikka, joka vaikuttaa hermostoon. Yksinkertaisimmillaan se vaatii vain pitkän uloshengityksen ja lyhyemmän sisäänhengityksen.

– Kun vedän henkeä sisään, lasken hitaasti kolmeen, ja kun hengitän ulos, niin lasken kuuteen. Tämä on toimiva systeemi, mutta se vaatii harjoittelua. Tilanteen ollessa päällä on helpompaa, jos vierellä on joku ihminen sanomassa, että kaikki on hyvin ja auttaa keskittymään hengitykseen.

Motivaatio luo merkitystä elämään

Motivaatio tuo elämäämme onnellisuutta. Kun olemme tarpeeksi motivoituneita, pystymme selviytymään vaikka minkälaisista haasteista. Motivoitunut henkilö löytää merkityksen kaikelle sille vaivannäölle, jota tavoitteen saavuttaminen vaatii.

– Kun tavoite on tavalla tai toisella merkityksellinen, se tuo elämään mielekkyyttä ja tekee arjestamme onnellista. Toisaalta motivaation puute on usein syynä siihen, eteemme saa välillä aikaiseksi edes pieniä asioita.

Voit pohtia tavoitteitasi kysymällä itseltäsi seuraavia kysymyksiä:

  • Elänkö sellaista elämää kuin oikeasti haluaisin?
  • Millä tavalla elämäni voisi olla tasapainoisempaa?
  • Olenko tyytyväinen ihmissuhteisiini?
  • Olenko oikeassa työssä ja oikealla paikalla elämässä?
  • Teenkö kaiken voitavani, päästäkseni tavoitteisiini?

Hämäläinen kertoo Stanfordin yliopiston professorista Carol S. Dweckistä, jonka kehittämän teorian mukaan voimme valita joko muuttumattomuuden asenteen tai kasvun ja kehityksen asenteen.

– Tämä koskee yhtä lailla ammattiin valmistumista, huippu-urheilijaksi kehittymistä, yrityksen perustamista, johtajuutta tai vaikkapa parisuhdetta. Kasvun ja kehityksen asenteen omaava on motivoitunut ja ponnistelee tavoitteensa eteen.

Ilman motivaatiota näemme vain ikävät asiat, jotka tuntuvat ylitsepääsemättömän työläiltä toteuttaa. Sen sijaan, kun uskomme itseemme ja kykyihimme hoitaa asiat, myönteinen itseluottamus ja toiveikkuus siivittävät toimintaamme.

– Motivaatiota tukee myös toinen olennainen tekijä: se, että pystyy näkemään ponnisteluista tulevat palkinnot. Silloin alamme nähdä asiat uudesta näkökulmasta, enemmän ja kauemmas.

Mutta ennenkuin voimme saavuttaa mitään, meillä pitää olla tavoite, johon pyrkiä. Ilman tavoitteita olemme kuin ohjauskyvytön laiva, joka ajelehtii meren armoilla vailla suuntaa.

– Jokaisen kannattaisi pohtia, mitä haluaa vaikkapa työltään, lähisuhteiltaan ja terveydeltään tai mikä antaisi elämälle enemmän suunta, tarkoitusta ja mieltä.

Hyvien ajatusten voima

Myönteistä ajattelua kannattaa viljellä, sillä sen avulla voi tehdä elämästään laadukasta ja onnellista. Kielteisellä ajattelulla puolestaan voi pilata elämänsä täysin.

– Ajatuksiaan voi tietoisesti valita. Jos aamulla herää huonotuulisena, voi kysyä itseltään, haluanko tilata hyvän vai huonon päivän. Jos haluaa hyvän päivän, kannattaa alkaa ajatella positiivisia ajatuksia, vaikka sitä, mitkä asiat ovat tällä hetkellä hyvin. Sillä tavalla saa monia hyviä päiviä elämäänsä, Hämäläinen toteaa.

Kuva gradyreese/iStock

Voimme itse valita myös sen, miten suhtaudumme kanssaihmisiimme niin kotona kuin työpaikalla. Jos ajattelemme ihmisistä myönteisiä ajatuksia, he suhtautuvat meihin ystävällisesti. Jos taas kohtaamme toiset ennakkoluuloisesti ja pelkojemme kautta, saamme vastaamme torjuntaa ja ylimielisyyttä.

– Näin vuorovaikutus toimii. Sitä saa, mitä tilaa. Olemme itse vastuussa kohtaamisten onnistumisesta. Ajattelemalla ihmistä hyvää, luomme samalla itsellemme hyväksymisen verkostoja, joissa kaikkien on hyvä olla.

Onnellisuuden saavuttaminen ei loppujen lopuksi vaadi paljoa. Kun pitää silmät ja korvat auki, huomaa paremmin ympärillään tapahtuvat mukavat asiat. Useimmiten pienet, lähes mitättömiltä tuntuvat asiat ovat niitä koskettavimpia.

– Onnelliseksi tekevät asiat ovat yleensä ihan ilmaisia. Iloinen tervehdys, pieni hymy, ystävällinen sana, taputus olkapäälle. Ei siihen muuta tarvita.

 

Pelosta rohkeuteen -hengitysharjoitus

Etsi rauhallinen paikka, jossa voit olla yksin. Voit tehdä harjoituksen joko seisten tai istuen. Jos istut, pidä selkäsi suorana ja kädet polvien päällä. Halutessasi voit sulkea silmäsi.

Hengitä ensin muutama kerta rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele, että olet turvassa ja kaikki on hyvin.

Puhalla sitten keuhkot tyhjiksi ja ajattele, että kaikki mikä sinua ahdistaa, jännittää tai pelottaa, tulee hengityksen mukana ulos. Kun puhallat ulos, pelkosi pienenee ja hälvenee.

Vedä sitten keuhkot täyteen ilmaa ja ajattele, että hengität sisääsi rohkeutta. Rohkeus täyttää mielesi ja koko olemuksesi.

Toista harjoitus 8 – 12 kertaa ja anna sisimpäsi täyttyä rohkeudella.

Avaa silmäsi, nouse ylös ja lähde rohkeana kohtaamaan päivän haasteet.

Lähde: Pekka Hämäläinen, Eräänä aamuna heräät onnellisena, Minerva 2017

Lue lisää onnellisuudesta aiemmin julkaistusta jutusta Onnellisuuteensa voi vaikuttaa.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Matti kommentoi 23.11.2017 klo 07.50
    Työnohjaus on hyvä väline oppia itsestään

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)