Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Arvostus on yksi yleisimmistä esille nousevista asioista, kun puhutaan työyhteisön henkisestä hyvinvoinnista eli siitä, mikä auttaa ihmisiä kokemaan työssään myönteisiä tunteita. Jokainen meistä haluaa tuntea, että työpanostamme pidetään arvossa ja meitä ihmisenä arvostetaan. Kuitenkin harmillisen usein podemme työssä arvostusvajetta. Mikä sitten olisi oikea resepti siihen, että työyhteisössä voitaisiin nauttia arvostuksen ilmapiiristä?

Arvostuksen ilmapiirin luominen ei ole tähtitiedettä. Kun arvostamme toista ihmistä, se ilmenee erityisesti tekojen kautta. Arvostava vuorovaikutus syntyy jokapäiväisistä valinnoista, teoista, tavoista ja puheista – siitä että olemme kiinnostuneita toisesta ihmisestä ja hänen ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Se, että arvostamme kollegan osaamista, ammattitaitoa ja asiantuntemusta voi näkyä siten, että kysymme häneltä mielipidettä, pyydämme hänen neuvoaan ja olemme kiinnostuneita hänen näkemyksistään.

Pienten myönteisten asioiden huomioimisella ja vahvistamisella on suuri voima sekä yksilöiden että koko yhteisön toiminnassa. Mitä ikinä päätämmekään ajatella alaisesta, työkaverista tai asiakkaasta, vaikuttaa lopputulokseen ja todellisuuteen. Työyhteisössä tulisikin lisätä hyviä ja arvostusta vahvistavia tarinoita ja tehdä tilaa aidolle kiinnostukselle, ihmettelylle ja erilaisten näkemysten tutkimiselle: ”Kerro vähän lisää siitä, mikä saa sinut ajattelemaan näin?”

Arvostus näkyy parhaimmillaan kykynä hyväksyä erilaiset ihmiset ja mielipiteet. Se näkyy ymmärryksenä siitä, että jokaiselta voi oppia jotakin. Jokainen on myös hyvä jossain. Meidän on avoimen uteliaasti tutkittava, mikä on se juttu, joka saa itsemme ja koko työyhteisömme kukoistamaan – ja vahvistettava sitä.

Bongaa vahvuuksia

Ihmisten vikoja ja puutteita on määritelty kautta aikojen ja vasta vähitellen on oivallettu, että tarvitaan myös vahvuuksien esille nostamista. Esimiehen ammattitaitoa onkin tunnistaa jokaisen yksilölliset kyvyt, taidot, asenteet, persoonallisuuden piirteet ja luontaiset vahvuudet. Kun esimies suuntaa huomionsa työtekijän hyviin ominaisuuksiin, tämän kuva itsestään onnistujana ja ammattilaisena vahvistuu. Työyhteisöissä olisikin kiinnostuttava siitä, missä tiimit ja sen yksilöt ovat onnistuneet sekä miten ja millaisin taidoin tulos on saavutettu. Eikä kyse ole vain esimiehistä, vaan jokainen työyhteisön jäsen voi harjaannuttaa taitoaan bongata työkaverinsa vahvuuksia, mikä usein auttaa myös kohdetta itseään näkemään ne selkeämmin.

Usein sekoitamme vahvuudet opittuihin taitoihin, mutta vahvuudet ovat jotain paljon syvemmällä olevaa. Se, että joku esimerkiksi puhuu useita kieliä, ei ole hänen vahvuutensa, vaan kyseessä on opittu taito. Työpaikan kielipäänä tunnetun henkilön vahvuus voikin olla sinnikkyys tai uteliaisuus uuden oppimiseen. Hyvänä myyjänä pidetyn henkilön vahvuus taas voi olla sosiaalinen älykkyys ja kyky ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja tarpeita.  Kun tunnistamme vahvuudet, joihin opitut taidot ja onnistumiset pohjautuvat, voimme tukea entistä paremmin niiden esille pääsyä. Huomion suuntaaminen ihmisten luontaisiin vahvuuksiin synnyttää positiivisia tunteita, jotka ovat vastalääkettä ilottomalle ja merkityksettömälle puurtamiselle.  Saadessamme hyödyntää omia vahvuuksiamme, motivoidumme ja innostumme siitä, mitä teemme.

Laatu ratkaisee

Usein työelämässä vedotaan kiireeseen ja siihen, ettei keskustelulle ja hyvän jakamiselle ole aikaa. Kohtaamisille ja sille, että osoittaa kiinnostusta toisen työtä kohtaan, kannattaa kuitenkin ottaa aikaa, sillä se vaikuttaa oleellisesti työssä jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Usein työpaikan kohtaamisissa laatu onkin suurempi ongelma kuin määrä. Harva meistä kaipaa enempää palavereita ja muita muodollisia keskustelutilaisuuksia. Jokainen meistä kuitenkin haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi työn arjessa. Tämä vahvistaa merkityksellisyyden kokemustamme. Ollessamme täydellisesti läsnä toisen ihmisen kohdatessamme, voimme saada hänet tuntemaan, että arvostamme häntä ja hänen työtään.

Esimies luo puitteet arvostavalle ilmapiirille, mutta myös jokainen työntekijä on vastuussa siitä, mitä tuo mukanaan työpaikalle. Vaikka olemmekin kasvaneet kulttuurissa, jossa puutteiden ja epäonnistumisen etsiminen on ollut tavallisempaa kuin vahvuuksien esille nostaminen, on meidän mahdollista oppia uusi puhumisen ja tekemisen tapa. Kohtaaminen kerrallaan voimme luoda arvostavampaa yhteisöä!

Kenet sinä päätät kohdata tänään arvostavasti?

Mari Lämsä on valmentaja, kouluttaja, kirjailija ja yrittäjä, joka luotsaa yksilöitä ja työyhteisöjä kehittämään ajattelu- ja toimintatapojaan kohti omaa potentiaaliaan ja yhteistä hyvää. Lisätietoa Lämsästä löydät osoitteesta www.intovaattori.fi. Lämsä on julkaissut keväällä kirjan Naurun hyvää tekevä voima – löydä tie elämäniloon (Viisas Elämä 2017).

Lue myös Mari Lämsän aiemmin kirjoittama Uskallatko uskoa hyvään -kolumni sekä Elämäniloa etsimässä -artikkeli, johon Lämsää on haastateltu

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.