AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT LINDA TAMMISTO A PESSI ISTOCK | 25.10.2017 | KOLLEGA.FI
Myötäinto lisää työniloa

Työelämässä tarvitaan myötätuntoa, mutta myös myötäintoa. Se, että iloitsemme työkaverin kanssa vaikkapa onnistuneesta projektista, lisää työyhteisön hyvinvointia. Innostus tarttuu ja säteilee koko työpaikan ilmapiiriin.

Myötäinto ja myötätunto ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Rinnalla kulkemisessa, inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja syvässä kohtaamisessa on aina kyse molemmista. Myötätunto ja myötäinto ovat pohjimmiltaan samaa: toisen tunteissa mukana elämistä ja mukana elämisen osoittamista tekojen avulla.

– Myötäinto on sana, jonka lanseerasimme myötätuntoa tutkivassa CoPassion-tutkimushankkeessamme. Halusimme luoda käsitteen, joka kuvaa iloon ja innostukseen vastaamista, sillä havaitsemme helpommin sellaisia asioita, joiden kuvaamiseen meillä on sana, CoPassion-tutkimusryhmän johtaja, professori Anne Birgitta Pessi kertoo.

Pessi, tutkijatohtori Frank Martela ja tutkija Miia Paakkanen ovat toimittaneet äskettäin julkaistun Myötätunnon mullistava voima -kirjan, joka käsittelee myötätuntoa, myötäintoa ja itsemyötätuntoa tieteellisten tutkimusten pohjalta.

– Myötäeläminen on ihmisen syvimpiä merkityksellisyyden lähteitä ja tärkeä hyvinvoinnin edistäjä.

Vahva hypoteesimme on, että tarvitsemme sekä myötätuntoa että myötäintoa voidaksemme elää hyvää, merkityksellistä elämää toisten kanssa, Pessi sanoo.

Pienet teot merkitsevät

Myötäinto sekä myötätunto lisäävät organisaatioiden hyvinvointia ja myötäinto onkin työyhteisöjen voimavarojen ydintä. Sillä, iloitsemmeko kollegamme menestyksestä, on suuri merkitys työyhteisössä.

– On musertavaa, jos kukaan ei välitä eikä iloitse mukana toisen onnistuessa. Silloin ihminen ei tule nähdyksi eikä tunne olevansa arvokas, Pessi toteaa.

Työelämässä yksi konkreettinen myötäinnon muoto on tunnustuksen antaminen. Yrityksissä saatetaan antaa bonuksena vaikkapa taloudellisia etuja tai palkitaan vuoden paras työntekijä.

Professori Anne Birgitta Pessi johtaa CoPassion-ryhmää, joka tutkii myötätunnon vaikutuksia työelämään.

– Tällaiset viralliset käytännöt ovat myötäinnon kannalta merkittäviä. Näin luodaan työyhteisölle normia, että työkaverin ilosta iloitseminen on tärkeää.

Pessin mukaan tunnustuksen antamiselle pitää myös varata aikaa, sillä työpakoilla elämä on helposti vain jatkuvien projektien virtaa, jossa vanha projekti ei ehdi edes päättyä, kun uusi on jo käynnistynyt.

– Virallisten tunnustusten lisäksi voivat myös pienemmät myötätunnon teot, kuten toisen ilosta iloitseminen, kehuminen ja kiittäminen, toimia hyväksyvän tunnustamisen mikrohetkinä organisaation arjessa, Pessi vinkkaa.

Työyhteisössä jokainen voi edistää myötäintoa arjen teoilla. Esimerkiksi palaverissa, jossa kollegamme esittää konkreettisen idean, voimme jatkaa siihen sanoilla ”Kyllä, ja…” sen sijaan että aloittaisimme lauseemme sanoilla ”Kyllä, mutta…”

– Joka kerta kun kohtaamme toisemme myötäintoisesti, keskinäinen luottamuksemme syvenee. Kyse on synergiasta: myötäinnon kulttuuri leviää. Myötäinnostutetulla on varaa myötäinnostua, Pessi sanoo.

Jos työpaikalla on paljon stressiä ja uupumusta, siellä vallitsee myös todennäköisesti myötäintovaje. Väsyneenä emme jaksa kiinnittää huomiota kollegan innostukseen, iloon ja menestykseen.

– Siinä vaiheessa kun huomamme, etteivät läheisen into ja ilo herätä myötäintoa, kannattaa ryhtyä huolehtimaan itsestään paremmin. Levänneenä ja hyvillä mielin näemme ympäristömme paljon laajemmasta näkökulmasta käsin.

Luovuus vaatii turvallista ilmapiiriä

Innovatiivinen toiminta ja luova ajattelu vaativat turvallista ilmapiiriä, jossa työntekijä uskaltaa esittää ajatuksiaan senkin uhalla, että ne menisivät pieleen. Myötätunto onkin keskeinen turvallisen ilmapiirin edistäjä.

– Luovaa ajattelua ja innovatiivista toimintaa edistävät olennaisesti myös positiiviset tunteet, jotka lisäävät kognitiivisia kykyjämme. Myönteisen kulttuurin rakentamisessa ja positiivisten tunteiden vahvistamisessa myötäinto on tärkeällä sijalla, Pessi huomauttaa.

Tiimeissä myötätunnon ja myötäinnon on todettu liittyvän muun muassa parempaan työmotivaatioon ja sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen, kunnioittavaan keskustelukulttuuriin, työhyvinvointiin, tehokkuuteen, vähentyneeseen stressiin ja paremmaksi koettuun johtajuuteen.

– Yksi CoPassion-hankkeemme alatutkimus keskittyi juuri myötätunnon ja -innon rooliin organisaation innovatiivisuuden edistäjänä ja tutkimuksen mukaan tähän liittyy neljä eri tekijää. Ensimmäinen on nähdyksi ja kuulluksi tuleminen aitona omana itsenään, mikä osoittautui ehdottomaksi edellytykseksi kyvylle toimia innovatiivisesti.

Toisekseen työntekijän taito ajatella työn ja vastuiden rajoja joustavasti ja kyky asettua niiden asemaan, joihin kyseinen ratkaisu vaikuttaa, vahvisti henkilön innovatiivisuutta. Kolmanneksi jaettu kiinnostus toista kohtaan, koettu kunnioitus ja jaetut inspiraatiot edistävät innovatiivisuutta työyhteisössä. Neljänneksi innovatiivisuuteen vaikutti se, että organisaation arvot olivat linjassa työntekijän arvoihin.

– Kannattaa muistaa, että myötätunto ja myötäinto eivät ole pelkkiä pehmeitä arvoja, vaan ne edistävät muun muassa organisaation innovatiivisuutta, joka puolestaan vaikuttaa myös yrityksen tuloksellisuuteen ja menestykseen, Pessi toteaa.

Itsemyötätunto lohduttaa

Myötätunnon ja myötäinnon lisäksi tarvitsemme itsemyötätuntoa. Itsemyötätunto tarkoittaa kykyä suhtautua itseemme myötätuntoisesti silloin, kun ikäviä asioista tapahtuu elämässämme. Meillä suomalaisilla on kuitenkin yleensä tapana mennä täysillä eteenpäin silloin, kun jokin asia menee pieleen tai epäonnistumme jossain asiassa.

– Epäonnistumisen hetkellä kannattaa pysähtyä ja myöntää, että se sattuu ja käsitellä näitä tunteita jonkin aikaa. Asiaa vain pahentaa, jos sättii itseään, tutkija Catarina Ahlvik sanoo.

Tutkija Catarina Ahlvikin tutkimuskohteita ovat itsemyötätunnon vaikutukset tiimityöskentelyyn sekä mindfulnessin vaikutukset johtamistaitoihin.

Ahlvik on yksi Myötätunnon mullistava voima -kirjan kirjoittajista, ja hän on perehtynyt itsemyötätuntoon ja mindfulnessiin.

Itsemyötätunto koostuu tutkija Kristin Neffin mukaan kolmesta dimensiosta: ystävällisyydestä itseä kohtaan, jaetusta ihmisyydestä ja tietoisesta läsnäolosta.

– Ystävällisyys itseä kohtaan tarkoittaa, että kohtelemme itseämme huolta pitäen ja ystävällisesti sekä kannustamme, rohkaisemme ja lohdutamme itseämme aktiivisesti. Virheen tehtyämme emme tuomitse ja kritisoi itseämme, vaan muistamme, että elämään kuuluu keskeneräisyys, Ahlvik neuvoo.

Jaettu ihmisyys taasen muistuttaa, että kokemuksemme riittämättömyydestä ja kipeät tunteemme ovat tuttuja jokaiselle. Kaikki tekevät virheitä ja tuntevat ikäviä tunteita turhautumisesta häpeään. Kun ymmärrämme, että haavoittuvuus ja kärsimys kuuluvat elämään, oma haastava kokemuksemme voi muuttua myötätunnoksi muita ihmisiä kohtaan.

– Tietoinen läsnäolo tarkoittaa, että kohtaamme tunteet juuri sellaisina kuin ne ovat. Kun tunnistamme raskaat tunteet, voimme ottaa niihin etäisyyttä ja katkaista samalla itsemme syyttelyn, Ahlvik toteaa.

Tiimit kukoistukseen

Itsemyötätunnolla on vaikutusta myös työilmapiiriin. Tutkimusten mukaan ihmisen kokemuksella itsestään on voimakas vaikutus siihen, miten hän kokee toiset ihmiset.

– Itsemyötätunnon on todettu olevan positiivisesti yhteydessä muun muassa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, hyviin ihmissuhteisiin, tunneälykkyyteen ja empaattiseen välittämiseen, Ahlvik kertoo.

Kuva g-stockstudio/iStock

Itsemyötätunnolla on Ahvikin mukaan suorastaan hämmästyttävä vaikutus tiimien toimintaan. Jos tiimin jäsenet ovat itsemyötätuntoisia, niin koko tiimin ilmapiiri on autenttinen, mikä tarkoittaa sitä, että ihmiset uskaltavat toimia omana itsenään ja ilmaista itseään.

– Itsemyötätunto lisää myös psykologista turvaa tiimissä, eli tiimin jäsenet uskaltavat olla vuorovaikutuksessaan avoimia ja ilmaista kokemuksiaan ilman pelkoa teilatuksi tulemisesta.

Itsemyötätunnon on todettu myös lisäävän tiimin luottamusta. Itsemyötätuntoa kokevat ihmiset kohtaavat muut tiimin jäsenet kunnioituksella ja ovat läsnä kommunikoinnissa.

– Vahvasti itsemyötätuntoiset ihmiset ovat yhtä lempeitä itselleen kuin muille. Tällaiset henkilöt ratkaisevat myös ristiriidat molemmille osapuolille suotuisalla tavalla. He ottavat huomioon sekä omat että toisten mielipiteet, jolloin konfliktien ratkaiseminen tuottaa useimmiten parempia tuloksia, Ahlvik sanoo.

Itsemyötätunnolla on laajat vaikutukset niin terveyteen, hyvinvointiin kuin ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Itsemyötätuntoa kannattaakin Ahlvikin mukaan kehittää harjoittelemalla sitä.

– Seuraavan kerran, kun tunnet olosi liian itsekriittiseksi, kokeile seuraavaa harjoitusta: Laita käsi sydämelle, hengitä syvään ja kysy itseltäsi hiljaa: Mitä tarvitsen juuri nyt?

Lisää harjoituksia löydät esimerkiksi Kirstin Neffin sivustolta http://self-compassion.org/category/exercises/#exercises

 

Vinkkejä myötäinnon edistämiseen työpaikalla

  • Viesti avoimesti
    Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu omasta viestinnästään ja siitä, miten hän reagoi muiden toimintaan. Myönteinen, avoin viestintä edistää rehellistä ja kunnioittavaa toimintakulttuuria, jossa myötäinnolla on mahdollisuus kukoistaa. Etenkin esimiehellä on tässä suuri vastuu. Myös organisaatiotasolla voidaan luoda mahdollisuuksia ja kanavia avoimeen viestintään ja palautteen antamiseen.
  • Puhalletaan yhteen hiileen
    Yhteistyö onnistuu, kun työyhteisössä pidetään esillä yhteisiä päämääriä ja arvostetaan kaikkien erilaisia vahvuuksia sekä erilaista panosta.
  • Kohdataan aidosti
    Myötäinto vaatii myös yhteistä aikaa. Erittäin hyödyllisiä ovat säännöllisesti toistuvat vapaamuotoiset kohtaamiset, kuten kahvitauot, tai kuulumisten jakaminen palaverin alussa. Läsnäolo ja toisten aito kuunteleminen ovat avaimia myötätuntoon.

Lähde: Myötätunnon mullistava voima, Pessi-Martela-Paakkanen, PS-kustannus 2017

Lue lisää myötätunnosta aiemmin julkaistusta jutusta Myötätunto vahvistaa työyhteisöä.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)