COACHING

Mainos
TEKSTI NIKO LEPPÄNEN KUVA ALEKSI KOSKINEN | 27.9.2017 | KOLLEGA.FI
Tyytyväinen nyt – eikä viidestoista päivä

Mikä on suurin itseesi tai elämääsi liittyvä haaste, jonka kanssa koet kamppailevasi tällä hetkellä? Tämän kysymyksen lähetin taannoin kaikille sähköpostilistallani oleville henkilöille saadakseni aihe-ideoita valmennustyöhöni.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, joka on tutkinut itseluottamusta ja kirjoittanut aiheesta kirjan veljensä Makke Leppäsen kanssa.

Vastaukset vaihtelivat erilaisista arkipäivän haasteista, kuten työstressistä ja kiireestä, itseen liittyviin ongelmiin, kuten ylipainoon, yleiseen väsymykseen tai motivaation puutteeseen. Muutamassa vastauksessa asia oli kiteytetty hyvin perisuomalaiseen vaatimattomaan tyyliin: Periaatteessa kaikki on ihan hyvin, mutta ainahan asiat voisivat olla vähän paremminkin.

Yksi yleisteema, joka nousi esiin yhä uudelleen ikään kuin vastauksena vastausten takana, oli tyytymättömyys omaan elämäntilanteeseen tai omaan itseensä tällä hetkellä. Usein tämä ilmaistiin tietynlaisena aistimuksena jonkin asian puuttumisesta.

Jumissa ”sitten kun” -ajattelussa

Tunne jonkin puuttumisesta sysää ihmisen etsimään. Uskomme, että voimme tuntea täydellistä tyytyväisyyttä, vasta kun olemme saaneet elämämme ulkoiset osa-alueet, kuten työ- ja perhe-elämän, tai fyysisen olemuksemme juuri sellaisiksi, kuin ne ovat innostavimmissa unelmissamme.

Tämän seurauksena huomiomme on ulkoisten olosuhteiden – johon luen kuuluvaksi myös oman kehomme – muuttamisessa. Käytännössä yritämme muuttaa ulkoisia asioita, voidaksemme hyvin sisäisesti. Tämä synnyttää ”sitten kun” -ajattelua, jossa koemme sisäisen tyytyväisyyden toetutuvan tulevaisuudessa vasta, kun kaikki ulkoiset olosuhteet ja tekijät ovat haluamallamme tavalla. Olen tyytyväinen ja onnellinen sitten, kun minulla on hyvä työ/oma asunto/perhe/aikaa itselleni… tai Olen tyytyväinen ja onnellinen sitten, kun olen laihempi/lihaksikkaampi/kiinteämpi…

Toisaalta saatamme oivaltaa, ettei sisäinen tyhjyyden tunne olekaan seurausta ulkoisista olosuhteista, vaan oman sisäisen maailman myllerryksestä. Sen seurauksena voimme astua niin sanotulle henkiselle polulle korjaaman asioita sisältä käsin. Alamme käydä joogassa, meditoida, harjoittaa mindfullnesia, tehdä kiitollisuus- tai myötätuntoharjoitteita, lukea self-help-kirjallisuutta ja tehdä muita asioita, joiden uskomme tuovan mielenrauhaa ja sisäistä harmoniaa.

Tämän seurauksena saatamme tulla hieman itsevarmemmiksi, kiitollisemmaksi, myötätuntoisemmaksi, huomaavaisemmaksi ja valaistuneemmiksi yksilöiksi. Kunnes yhtenä päivä mielenrauhamme järkkyy jonkun vähäpätöisen arkipäivän asian takia ja tunnemme olevamme jälleen lähtöpisteessä.

Mielenrauhan järkkymiseen voimme reagoida monella tapaa. Yksi yleisimmistä tavoista on uskotella itselle, että emme joko ole tehneet riittävästi töitä itsemme kanssa tai emme ole vielä löytäneet sitä oikeaa metodia, jolla luomme sisäistä tyyneyttä ulkoisen kaaoksen keskelle. Sitten saatammekin ajautua ajattelemaan, kuinka tyytyväisiä ja onnellisia olemme sitten, kun olemme itsevarmempia/rohkeampia/kiitollisempia…

Ulos noidankehästä

Tällainen tyytymättömyyden tunne – > asioiden muuttaminen –> vääränlainen palaute –> tyytymättömyyden tunne -noidankehä on vain merkki siitä, ettemme ymmärrä, mistä tyytymättömyys syntyy. Yleensä alamme etsiä ulospääsyä noidankehästä tekemisen kautta. Mutta on lähes mahdotonta vapautua siitä pelkästään sen suuntaa muuttamalla tai ajattelemalla positiivisesti. Tai niin kuin eräs ystäväni sen kerran osuvasti sanoi: Tuntuu siltä, että olen jatkuvasti matkalla en-mistään en-mihinkään saapumatta koskaan perille.

Yllättävää kyllä sekä tyytyväisyydellä että tyytymättömyydellä on yksi ja sama lähde: oma mielemme ja sen tuottama ajattelu. Sen vuoksi ainoa tapa, jolla voimme tuntea enemmän tyytyväisyyttä nyt, on lopettaa etsimästä ja määrittelemästä syitä tyytyväisyydelle ja tyytymättömyydelle tämän hetken ajattelumme ulkopuolelta, ulkoisista olosuhteista ja tekijöistä.

Tyytyväisyyden-logiikka on todellisuudessa hyvin yksinkertainen: Kun mielemme on kirkas ja vapaa turhasta ajattelusta, tunnemme olomme tyytyväisiksi ja hyvinvoiviksi. Jos taas mielemme patoutuu liiallisesta ajattelusta, tunnemme olomme tyytymättömiksi ja pahoinvoiviksi.

Mielentilojen ja niitä seuraavien tunnetilojen (tyytyväinen/tyytymätön) vaihtelu on täysin normaalia ja inhimillistä. Mitä selvemmin näemme, että tyytymättömyys on vain ohimenevä mielentila, sitä vähemmän koemme, että meidän tarvitsee muuttaa jotain ulko- tai sisäpuolellamme. Saatammekin yht’äkkiä huomata olevamme sinut itsemme kanssa myös silloin, kun olomme tuntuu tyytymättömältä, koska tiedämme, että tyytyväisyys on vain mielentilan muutoksen takana.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiempi kirjoitus Stressitöntä lomafiilistä. Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät http://www.itseluottamus.com/ -sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)