Työnantajalle on erittäin turhauttavaa ja myös kallista, kun avainhenkilö päättää lähteä talosta. Miksi niin moni hyvä tyyppi sitten jättää työpaikkansa?

Mielenkiintoinen työ ja hyvä palkka eivät yksistään riitä motivoimaan hyviä työntekijöitä. Omien kokemusteni ja kuulemani perusteella yksi keskeisimmistä työssä viihtymisen syistä on esimies ja se, miten hän huomioi alaisiaan. Monia muitakin syitä löytyy, mutta yhteistä niille kaikille on se, miten ihminen kohdataan työroolin takana.
Aiheesta on tehty erinäisiä selvityksiä. Tässä artikkelissa viittaan kirjailija ja konsultti Travis Bradberryn Forbes-lehden kolumniin, jossa hän pohtii työpaikan vaihtoon johtavia asioita.
Yhdeksän syytä työpaikan vaihtoon
-
Työntekijä ylityöllistetään
Hyvä työntekijä saatetaan polttaa loppuun liian suurella työmäärällä. On helppoa kuormittaa parhaita työntekijöitä miettimättä mihin se johtaa. Työntekijä kokee helposti lisätaakat rangaistukseksi hyvin tehdystä työstä.
Stanfordin tutkimuksen mukaan tuottavuus tuntia kohden putoaa jyrkästi työviikon ylittäessä 50 tuntia, jolloin hyöty lisätunneista katoaa. -
Työntekijän aikaansaannoksia ei tunnusteta tai palkita
Jokainen nauttii positiivisesta palautteesta. Yhtä motivoi palkankorotus, toista julkinen tunnustus. Hyvästä työstä kannattaa palkita.
-
Työntekijästä ei välitetä
Vaihtuvuus on suurta niissä työpaikoissa, joissa esimies ei välitä alaisistaan. Yli puolet jättää työpaikkansa huonon esimiehen takia. Alaisia ei motivoi se, että esimies tuijottaa pelkkää tulosta.
-
Sitoumuksia ei kunnioiteta
Lupauksista on syytä pitää kiinni, sillä se kasvattaa alaisten luottamusta. Huono esimerkki alentaa työmoraalia ja antaa väärän toimintamallin.
-
Palkataan ja ylennetään vääriä henkilöitä
Epäreilu työskentelyilmapiiri käynnistää herkästi lähtölaskennan. Kun henkilö on tehnyt täysillä töitä ylennyksen eteen ja toinen epäpätevämpi ohittaa hänet, tilanne aiheuttaa turhautumista.
-
Työntekijä ei saa toteuttaa intohimoaan
Lahjakas työntekijä on usein kiihkeä. Hänen tuottavuutensa ja tyytyväisyytensä kasvavat, kun hän saa toteuttaa intohimoaan. Tutkimusten mukaan ihminen on viisi kertaa normaalia tuottavampi flow-tilassa, joka syntyy, kun henkilö saa tehdä sitä, mikä häntä eniten kiinnostaa.
-
Taitoja ei kehitetä
Hyvä johtaja huomioi, kuuntelee ja antaa jatkuvasti palautetta. Jos palautetta ei anneta, lahjakkaat työntekijät kyllästyvät helposti.
-
Luovuutta ei saada käyttöön
Hyvät tekijät haluavat jatkuvasti kehittää ja parantaa työtään. Jos tämä kielletään tai sitä väheksytään, työntekijät alkavat helposti vihata työtään.
-
Älyllinen haastaminen puuttuu
Hyvä johtaja haastaa alaisiaan ylittämään itsensä asettamalla mielenkiintoisia tavoitteita. Kun työntekijää tuetaan hänen joutuessaan pois mukavuusalueelta, on seurauksena uusia onnistumisia. Lahjakkaat ja älykkäät ihmiset eivät siedä tylsyyttä, vaan hakeutuvat herkästi muualle.
Esimies tarvitsee ihmisjohtamistaitoja
Hyvä esimies tunnistaa vahvuutensa ja kehityskohteensa. Jos esimiehellä on hyvä itsetunto, hän kestää myös itseään pätevämpiä alaisia. Hyvään johtamiseen kuuluu kyky ymmärtää ja sietää erilaisuutta, tukea muiden kasvua ja luoda edellytyksiä onnistumisille. Yksi hyvä keino kehittää itseään ja tiimiään, on hyödyntää motivaatiotekijöitä. (Lue lisää motivaatiotekijöistä jutusta Motivoitunut jaksaa innostua.) Niiden avulla voi lisätä työmotivaatiota, mikä puolestaan parantaa tulosta.
”Hyvä johtaja ei hanki seuraajia vaan luo uusia johtajia.”
Travis Bradberry

Lisätietoa Tasapainon Avaimista löydät osoitteesta www.keys2balance.fi tai ota yhteyttä carita.nyberg@tasapainonavaimet.fi. Lisää kolumneja löydät blogin arkistosta https://kollega.fi/-/palstat/tasapainon-avaimet/. Lue myös Nybergin edelliset kirjoitukset Tee muutoksesta pysyvä ja Hallitsetko arkeasi?
Oliko artikkeli kiinnostava?
Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun
- haluat erottua joukosta,
- saavuttaa uutta yleisöä ja
- saada asiasi helposti perille.
Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.
Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa.
- Itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen sisäisen motivaation ja kiinnostuksen ylläpitämiseksi voi johtaa myös ulos työstä. Kunpa työtä voitaisi kehittää ja osaamista hyödyntää työuran virkistämiseksi oppivan organisaation mukaisesti.
- Entäpä se, ettei työpaikanvaihtamistarpeen yllättäessä enää olekaan varteenotettava hakija, jos ei ole vaihtanut työtä noin kolmen vuoden välein. Paikallaan pysymisen oletetaan olevan negatiivinen piirre, ei johtuvan esim. siitä, että työ on ollut kiinnostavaa ja monipuolista jne.
- Juuri näin. Alaistaidot ovat ainakin yhtä tärkeitä kuin aina parjatut esimiestaidot. Ei ole "huonoa johtamista" edellyttää alaisen toimivan ohjeistuksen ja sovittujen käytänteiden mukaan. Mitä isompi pulju sitä tärkeämpää on kaikkien toimia yhteisön sääntöjen mukaan. Se ettei voi tehdä aina mitä huvittaa ei todellakaan kuulu työelämään.
- Pelolla johtaminen on yksi merkki joka osoittaa johtajan olevat epäpätevä työhönsä vaikka paperilla hänen pätevyytensä olisi ok, kun alkaa se "jos ei näin niin sitten käy näin" vaihe on syytä laittaa johtaja ensin ulos ja kysyä työntekijöiltä missä työnjohtaja on johtanut väärin...
- Yksi iso tekijä hyvien tyyppien lähtöön on pörssiyhtiöiden yleisesti harrastama toistuvien yt- kierrosten pyörittäminen. Se tuhoaa tehokkaasti työilmapiirin, asettaa työnjohtotason hankalaan asemaan. Kun tähän vielä on yhdistetty ylimmän johdon palkitseminen niin viesti työntekijöille on, että heistä ei välitetä.
- Pomoillakin on äärettömästi töitä etenkin kasvatusalalla...tämä tarkoittaa sitä, että myös työntekijöiden on syytä pitää kiinni hyvästä ilmapiiristä työkentillä sekä pitää kiinni sovituista vastuista jne. Jaetun johtajuuden periaate. Ja "auta miestä mäessä älä mäen alla." On pätevä lausahdus vieläkin.