Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tutkimusten mukaan suurin osa aikuisen oppimisesta tapahtuu työssä. Koulutus antaa perustan ja auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia. Kuitenkin vasta käytännön työn tekeminen ja siinä saatava ohjaus syventävät ymmärrystä siitä, miten opittu teoria konkreettisesti toimii ja toimiiko se.

Tekevälle kuitenkin sattuu kaikenlaista, myös virheitä. Virheet ja niistä saatu palaute voivat lannistaa tai lamaannuttaa, jolloin ihminen useimmiten jatkaa virheen toistamista eikä kehittymistä tapahdu. Tilanne on parempi, jos henkilö alkaa pohtia omaa toimintaansa. Totuus on, että kun ihminen on valmis myöntämään virheensä, se yleensä annetaan hänelle anteeksi. Anteeksipyyntö ja -anto ovatkin edellytyksiä virheestä oppimiselle. Uusimmat tutkimukset vahvistavat, että virheiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat ainoat keinot välttää niiden toistaminen. Virheen myöntäminen on kuitenkin vaikeaa, koska koemme sen uhkaavan omanarvontuntoamme.

Kaksi tapaa asennoitua

Tutkijat jakavat ihmiset karkeasti kahteen ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuvat tekemiinsä virheisiin:

1. Virheitä toistavat ihmiset, pitäytyvät aina samaan toimintamalliin ja tulkintaan. Esimerkiksi: “Antaa olla, ei tästä tule mitään, en minä tätä koskaan opi.”
2. Virheistä oppivat ihmiset puolestaan pysähtyvät pohtimaan tapahtunutta. Esimerkiksi: “Tämä oli minulle herätys!” “Minun on mietittävä mitä tapahtui, jotta en tee samaa virhettä uudelleen.”

Kun kiinnitämme huomiota tekemäämme virheeseen, käytämme samalla aikaa sen korjaamiseen. Tällöin virhe alkaakin opettaa meitä. Mikään ei suojaa meitä tekemästä virheitä, mutta virheistä oppivat kartuttavat koko ajan ”työkalupakkiaan”, joka antaa heille uusia välineitä käsitellä tekemisiään. Näin virheistä oppivat kääntävät tilanteen voitokseen ja suoriutuvat tulevista tilanteista toistamatta virheitään. Virheiden toistajat puolestaan kieltävät tekemänsä virheet tai torjuvat ne. Näin he jatkavat toimintaansa samalla tavalla ja samoin tuloksin.

Paolo Coelhon sanoin: kun toistat virhettä, se ei ole enää virhe, vaan se on muuttunut päätökseksi.

Viisaskin menee vipuun

On tilanteita, joissa suuri osa meistä tekee virheitä. Näistä kannattaa ottaa opiksi.

1. Uskomme johonkin, joka on liian hyvää ollakseen totta
   Luotamme esimerkiksi henkilöön, joka on hyvin karismaattinen ja vakuuttava. Fiksulla hälytyskellot alkavat soida, sillä hän tajuaa, että kukaan ole täydellinen – vaikka siltä näyttäisikin.
2. Toistamme samaa asiaa, mutta odotamme eri tulosta
   Tosiasia on, että mikäli toimintatapamme on sama, tuloskin on sama, huolimatta siitä kuinka paljon toivomme muutosta. Fiksu tietää, että mikäli hän tavoittelee erilaista tulosta, hänen on muutettava lähestymistapaansa, olipa se miten tuskallista tai vaivalloista tahansa.
3. Elämme jatkuvasti yli varojemme
   Tuleviin yllätyksiin kannattaa varautua. Kun tulot ja menot ovat tasapainossa, on tilaa keskittyä muihin asioihin.
4. Kadotamme kokonaiskuvan
   Sorrumme pitämään itsemme kiireisenä keskittyen kaikkiin eteen tuleviin asioihin ja tehtäviin. Näin meiltä unohtuu priorisointi ja kokonaiskuva sumenee. Kiireellisesti hoidettavat asiat hukkuvat vähemmän kiireisten kaaokseen.
5. Jätämme kotitehtävät tekemättä
   Menemme tärkeään kokoukseen valmistautumatta. Jos kotitehtävät jäävät tekemättä, emme opi mitään tai vain äärimmäisen vähän.
6. Yritämme näytellä jotain, mitä emme ole
   Ihmiset vaistoavat epäaitouden, eikä se koskaan johda toivomaamme tulokseen. Sekä onnellisuus että menestyminen elämässä vaatii autenttisuutta, omana itsenään olemista. Se puolestaan edellyttää itsensä tuntemista – ei roolien harjoittelua.
7. Yritämme miellyttää kaikkia tajuamatta, ettei se ole mahdollista
   Vaihtoehtona on rohkaistua ja kulkea omaa tietään.
8. Otamme uhrin roolin
   Luovumme omasta vallastamme ja oikeudestamme määrätä itse asioistamme.
9. Yritämme muuttaa toista ihmistä tajuamatta, että pystymme muuttamaan vain itseämme.

Tunneälykäs ihminen menestyy, koska hän ei koskaan lakkaa oppimasta. Hän oppii virheistään ja onnistumistaan ja kehittää itseään aina vain paremmaksi.

Riitta Helekoski toimii kouluttajana, työyhteisökehittäjänä, organisaatiopsykologina, mentorina ja työyhteisösovittelijana yhdistellen kaikkia taitojaan. Helekosken tavoittaa osoitteesta riitta@sovitaan.fi. Lue myös Helekosken edelliset kolumnit Eettisen vaiston varassa ja Empatia on tärkeä työelämätaito sekä hänestä sekä aiemmin julkaistu juttu Laajakatseinen moniosaaja.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.