AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT ISTOCK L PELTONEN | 5.4.2017 | KOLLEGA.FI
Unettomuus vie ilon arjesta

Unettomuus kuluu normaaliin elämään, sillä kriisit ja huolet valvottavat meitä aika ajoin. Joskus unettomuus kuitenkin jää päälle ja silloin arjesta tulee raskasta. Kovin kauaa unettomuudesta ei kannata kärsiä, vaan viisainta on tarttua ongelmaan jo sen alkuvaiheessa.

Kuva Poike/iStock

Unettomuutta voi sanoa kansantaudiksi. Tutkimusten mukaan yli kolmasosa suomalaisista aikuisista kärsii unihäiriöistä ajoittain ja noin joka kymmenes nukkuu huonosti usein. Työikäisten unihäiriöt lisääntyvät eniten ja noin 350 000 työikäistä vaivaa pitkittynyt unettomuushäiriö.

– On yksilöllistä, kuka pärjää milläkin unenmäärällä. Mutta pärjääminen on eri asia kuin voida hyvin. Unesta säästäminen on vaarallinen trendi. Pikemminkin kannattaisi tähdätä siihen, että nukkuisi enemmän, sillä palautuminen tapahtuu unessa, sairaanhoitaja ja uniteknikko Samuli Välimäki Uniklinikka Oivaunesta sanoo.

Tilapäisestä unettomuudesta kärsii lähes jokainen. Erilaiset elämäntilanteet kuten parisuhdekriisi, omaisen kuolema tai rahahuolet voivat rasittaa unta, mutta ne menevät yleensä ajan kanssa ohi. Joskus unettomuus voi kuitenkin kroonistua.

– Moni osaa sanoa, mistä unettomuus alkoi. Se liittyy usein sellaiseen ajanjaksoon, jolloin ihminen on kovilla ja elämässä tapahtuu paljon. Unettomuuden aiheuttaja voi olla jokin kriisi ja siitä unettomuus vaan jatkuu, Välimäki kertoo.

Kun unettomuus muuttuu krooniseksi, se saattaa aiheuttaa jopa masennusta ja toimintakyvyttömyyttä. Sen jälkeen koko elämä pyörii pelkästään unettomuuden ympärillä.

Tosi paikan edessä

Pitkä omakohtainen kokemus unettomuudesta on viestintäyrittäjä Leeni Peltosella, joka kutsuu itseään unettomuuden kokemukselliseksi asiantuntijaksi. Hän ehti kärsiä vaivasta yli 25 vuotta ja on kirjoittanut aiheesta kirjan Valvomo. Aiemmin neljän lehden päätoimittajana toimineen Peltosen työ oli hyvin kiireistä ja aiheutti paljon stressiä.

– Olen aina ollut herkkäuninen, mutta varsinainen unettomuus alkoi ruuhkavuosien aikana lasten ollessa pieniä. Lasten kanssa valvotut yöt, työ ja huononunisuus aiheuttivat unihäiriöitä. Silloin hain ensimmäistä kertaa unilääkkeitä.

Viisi vuotta sitten Peltosen työpaikan työterveyslääkäri sai hänet havahtumaan unettomuuteen, jonka kanssa hän oli ehtinyt elää parikymmentä vuotta.

– Lääkäri kysyi, kauanko olin käyttänyt unilääkkeitä ja miten ylipäätään nukuin. Kun rupesin laskeskelemaan öitäni, niin huonoahan se uni oli. Lääkäri kertoi uutta tietoa univajeen ja unilääkkeiden haitoista ja sai minut selkä seinää vastaan.

Peltonen oli aina ollut tarkka siitä, ettei käyttänyt lääkkeitä likaa, mutta häntä myös häiritsi ainainen lääkkeillä pelaaminen. Hän rupesi selvittämään unettomuuden hoitoa ja huomasi, että oli olemassa myös lääkkeettömiä vaihtoehtoja.

– Tältä lääkäriltä en tosin saanut muuta kuin uudenlaisia unilääkkeitä, jotka kyllä olivat parempia, eikä niihin syntynyt samanlaista riippuvuutta kuin vanhoihin lääkkeisiin. Mutta itse olin valmis menemään pidemmälle ja etsimään vaihtoehtoja, sillä en halunnut syödä lääkkeitä loppuikääni.

Vertaistukea ja neuvoja

Unettomuuteen ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, sillä jokainen on yksilö. Peltonen perehtyi aiheeseen tarkemmin ja alkoi testata erilaisia elämäntapoihin liittyviä asioita.

– Hakeuduin lopulta Helsingin uniklinikalle, jossa pääsin alan gurun, professori ja unitutkija Markku Partisen potilaaksi. Hän määräsi tarkat tutkimukset, jotka todensivat, että kyse oli toiminnallisesta unettomuudesta eikä elimellisestä häiriöstä.

Leeni Peltonen kärsi unettomuudesta yli 25 vuotta, kunnes löysi keinot sen taltuttamiseen ja kirjoitti aiheesta kirjan.

Unettomuuden yleisin syy on toiminnallinen unettomuus. Sen taustalla on stressiä, huolia, äkillinen elämänmuutos tai ulkopuolinen häiriötekijä, jotka estävät nukahtamista tai herättävät liian varhain.

– Minulle määrättiin lääkkeettömiä hoitokeinoja ja ohjattiin uniryhmään. Sain sieltä vertaistukea ja hyviä neuvoja. Sen jälkeen menin vielä yksityiselle uniterapeutille Susan Pihlille, jonka kanssa kävin läpi keinoja rauhoittaa ylivireystilaa, joka minua valvotti.

Ylivireystilaa aiheuttaa työikäisillä yleisimmin työstressi, joka pitää aivoja ylikierroksilla eikä rauhoittuminen tällöin onnistu. Jos on tyypiltään helposti innostuva, nopea ja kiihkeä, voi ylivireystila jäädä helposti päälle.

– Olen juuri sellainen tyypiltäni. Minulla oli hektinen työ ja tapana kasata kaikenlaista tekemistä ja aktiviteetteja myös vapaa-ajalle. En ymmärtänyt, että päivään olisi pitänyt mahtua lepohetkiäkin.

Asian syvällinen oivaltaminen ei ollut Peltoselle helppoa, sillä se vaati elämän- ja ajatustapojen muuttamista. Yksi tyypillinen syy unettomuuteen on Peltosen mukaan unettomuuden pelko.

– Kun alkaa stressata jo päivällä, että en varmasti nuku illalla tai että on pakko nukkua, kun huomenna on tärkeä päivä edessä, niin aiheuttaa paineita itselleen. Olenkin opetellut pääsemään eroon unen yrittämisestä.

Sopiva paletti

Tätä nykyä Leeni Peltonen nukkuu hyvin. Mitään ihmetemppua hän ei tehnyt, vaan etsi itselleen sopivat keinot kokeilemalla. Myös elämänmuutos yksityisyrittäjäksi on vaikuttanut uneen.

– Jätin kaksi vuotta sitten päätoimittajan tehtävät ja ryhdyin yrittäjäksi. Vaikka yrittäjälläkin on stressiä, pystyn silti hallitsemaan työtäni ja säätelemään elämääni paremmin. En ole toisten käskytettävänä enkä joudu kantamaan vastuuta alaisista.

Peltonen kertoo olleensa tunnollinen esimies, joka huolehti kaikesta. Myös elämäntapoihin tuli muutoksia. Liikuntaa Peltonen oli harrastanut jo aiemmin, mutta tavoitehakuinen juokseminen vaihtui rauhalliseen kävelyyn.

– Lisäksi pidän huolta ruokailurytmistä ja syön säännöllisesti. Haluan, että vireystilani pysyy tasaisena koko päivän. Illalla syön hiilihydraattipitoisen pääaterian, joka edistää yöunen tuloa.

Erityisen tärkeänä Peltonen pitää sitä, ettei työ häiritse liikaa vapaa-aikaa. Iltaisin aikaa tulee jäädä rauhoittumiseen ja sähköpostien lukemiset on syytä unohtaa kokonaan.

– Aivotyötä ei niin vaan pysty katkaisemaan, siksi omia tapojaan kannattaa tarkastella. Sähköpostien lukemisessa illalla ei ole mitään järkeä, sillä niille ei voi yleensä tehdä yhtään mitään, mutta ne vain jäävät päähän pyörimään.

Toinen, mitä Peltonen painottaa, on armollisuus itseään kohtaan. Työpaikoilla ihmisillä on tarve suorittaa maksimaalisesti ja selviytyä kovissa paineissa.

– Ihmiset tekevät parhaansa, eikä siitä pidä soimata itseään. Päinvastoin tulisi olla itseään kohtaan lempeämpi. Itse olen oppinut ennen kaikkea relaamaan, millä on ollut valtava vaikutus elämääni.

Vaihtoehtoja löytyy

Koska elämäntavoilla on suuri merkitys toiminnalliseen unettomuuteen, olisi Peltosen mielestä syytä rehellisesti miettiä onko omassa elämässä jotain korjattavaa.

– Ensimmäiseksi kannattaisi tarkastella liikunnan ja alkoholin vaikutusta. Pienikin määrä alkoholia heikentää unenlaatua, mutta monikaan ei halua myöntää sitä, saati vähentää juomista, Peltonen sanoo.

Kuva LuckyBusiness/iStock

Jos ongelmana on ylivireys, Peltonen kehottaa pohtimaan, mistä se johtuu. Jos syynä on työ, mikä siinä vaivaa. Onko työpaikalla huono ilmapiiri ja ristiriitoja, jotka aiheuttavat ahdistusta. Vai onko töitä liikaa tai työrytmi itselle sopimaton.

– Tärkeintä olisi löytää ratkaisut asioihin. Jos töitä on liikaa, ottaisi sen puheeksi esimiehen kanssa. Tai jos kyseessä on itselle sopimaton työrytmi, niin yrittäisi käyttää liukumia mahdollisimman paljon hyväkseen.

Oman työn johtaminen on myös keino hallita paremmin aikaansa. Peltonen ehdottaa käyttämään työpäivän päätteeksi vartin seuraavan päivän suunnitteluun.

– Itse käytän listoja ja kalenteria, joihin merkitsen kesken jääneet ja hoidettavat työt. Näin saan ne mielestäni pois, eivätkä ne jää ahdistavina möykkyinä päähän pyörimään.

Tärkeintä Peltosen mielestä on asettaa itselleen rajoja laittamalla stopin huolille ja suojella sillä tavalla untaan.

– Mutta tämä vaatii malttia. Mikään ei tapahdu hetkessä, sillä asioiden oivaltaminen ja muutokset vievät aikaa.

Puitteet ja sairaudet huomioon

Unelle voi luoda myös paremmat puitteet. Pimennysverhot auttavat valoherkkää ja korvatulpat muuten herkkäunista. Syytä on kiinnittää huomiota myös unihygieniaan ja uniergonomiaan. Jos niska on aina kipeä, kannattaa tarkistaa, onko tyynyssä vikaa ja pitäisikö vanha patja vaihtaa uuteen ja parempaan.

– Jos on laittanut kaikki mahdolliset asiat kuntoon ja unettomuus vain jatkuu, kannattaa ruveta miettimään, voisiko taustalla olla jokin sairaus, joka huonontaa unta, Samuli Välimäki sanoo.

Hyvin yleisiä unettomuuden syitä ovat uniapnea, joka aiheuttaa hengityskatkoja sekä levottomat jalat, jotka saattavat häiritä nukahtamista ja unessa pysymistä.

– Nämä ovat sairauksia, joihin on hoitokeinot, mutta ensin ne pitää diagnosoida. Se vaatii käynnin unilääkärin luona, joka tekee unitutkimukset, Välimäki toteaa.

Hoitamattomana esimerkiksi uniapnea voi aiheuttaa pahimmillaan kakkostyypin diabeteksen tai sepelvaltimotaudin. Ihmiset hakeutuvatkin Välimäen mukaan turhan myöhään lääkärin puheille.

– Uniongelmia ei kannata kärsiä muutamaan kuukautta enempää. Mitä aiemmin hakeutuu hoitoon, sitä lievempiä sairaudet ovat ja sitä enemmän on hoitovaihtoehtoja.

 

Vinkkejä parempaan uneen

  • Pyri säännölliseen unirytmiin
    Herää ja mene nukkumaan aina samoihin aikoihin joka päivä. Tämä helpottaa unen tuloa iltaisin.
  • Vältä pitkiä päivätorkkuja
    Älä nuku puolta tuntia enempää, sillä pidemmät torkut vievät unta tulevalta yöltä ja huonontavat nukkumista.
  • Pidä yllä vireystilasi
    Syö aamupala ja myös pieniä välipaloja pitkin päivää. Töissä kannattaa syödä kevyt lounas, jotta väsymys ei iske kesken päivää. Päivällinen, joka sisältää hitaita hiilihydraatteja, proteiinia ja vain vähän rasvaa, olisi hyvä syödä vasta kello 18 – 20 välillä, jolloin uni tulee helpommin illalla.
  • Älä tee töitä liian myöhään
    Töiden tekeminen läppärin ääressä pitää kehon kierroksilla ja aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia. Rauhoittuminen kannattaa aloittaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa ja lukea vaikka kirjaa.
  • Harrasta liikuntaa
    Kävely sopii kaikille. Liikunta auttaa rentoutumaan, mutta kovatahtista liikuntaa ei suositella liian myöhään, sillä se haittaa unentuloa.
  • Malttia muutoksiin
    Kaikkia muutoksia ei kannata yrittää yhtä aikaa, vaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Ja antaa itselleen aikaa.
  • Ajoissa hoitoon
    Jos unettomuus jatkuu kaikista kokeiluista huolimatta, kannattaa kääntyä unilääkärin puoleen. Tutkimuksilla löydetään mahdolliset taustalla olevat sairaudet, joihin on pätevät hoidot.

Lisätietoa unettomuudesta löytyy Leeni Peltosen Valvomo-kirjasta (Otava, 2016) ja hänen Nuku paremmin -verkkosivuiltaan. Tietoa ja vertaistukea saa myös Peltosen perustamasta ja hallinnoimasta, suljetusta Nuku paremmin -facebook-ryhmästä, johon voi liittyä. Lue myös aiemmin aiheesta julkaistu Selätä unettomuus -artikkeli.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)