Mistä tiedät, että elämäsi on järjestyksessä? Onko se mitattavissa vähenevänä villakoirien määränä vai tunteena selkeydestä ja harmoniasta? Mikä meitä estää luomasta järjestystä tai millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä yksinkertaistaakseen arkeaan ja elämäänsä? Onko järjestelmällisyys vain tiukkapipoisten ja kontrollifriikkien hommaa, joka ei jätä tilaa improvisaatiolle tai luovuudelle? Uskoisitko, jos väittäisin, että järjestäminen on parhaimmillaan hauskaa, inspiroivaa ja mitä parasta arjen luovuutta.

Epäjärjestyksen tunnetta aiheuttavia kuormittavia asioita voivat olla paitsi liiallinen määrä materiaa, jota on joka paikka täynnä ja jota ei edes tarvittaessa löydä, myös immateriaaliset asiat, kuten tekemättömät työt, liian monet sitoumukset tai mutkikkaat ihmissuhteet. Lisäksi jatkuvat taloudelliset huolet saavat olon tuntumaan siltä, että elämä ei ole järjestyksessä. Järjestystä voidaan arvioida laajemmin myös sen mukaan miten eri elämän alueet ovat tasapainossa keskenään.
Järjestämisessä on kaikilla elämän sektoreilla lopulta kyse siitä, mitä säästetään ja mitä karsitaan. Samaa logiikkaa voidaan soveltaa niin tavaroiden, talouden, elämäntapavalintojen, ihmissuhteiden kuin ajanhallinnan suhteen. Harjoittelemalla päätöksentekoa säilyttämisen ja hylkäämisen osalta voimme kehittyä omanlaiseksemme elämän ammattijärjestäjäksi.
Eteemme tulee joka tapauksessa erilaisia ennakoimattomia x-factoreita, jotka pitävät huolen siitä, että varsinainen elämän hallinta tai kontrolli ei ole lopulta edes mahdollista. Jos haluat kuitenkin alkaa nauttia vapauttavasta järjestyksentunteesta mahdollisimman pian, aloita se kernaasti selkeyttämällä omia uskomuksiasi järjestelmällisyydestä – ja mikä tärkeintä, ala sitten toimia.
Uskomuksia, jotka estävät meitä järjestämästä elämäämme, voivat olla esimerkiksi
- ajatus ajan, tilan tai järjestämiseen tarvittavien resurssien puutteesta
- oma käsitys itsestä epäjärjestelmällisenä tyyppinä ja luottamuksen puute omaan järjestelykykyyn
- kykenemättömyys päättää mistä aloittaa sekä
- välinpitämättömyys koko aihetta kohtaan, ”elän hallitussa kaaoksessa, joka tuo sopivasti jännitystä elämään”.
Jos sinulla on aikaa katsoa televisiota tai selailla nettisivuja, sinulla on myös aikaa järjestää. Mikä palkitsevinta suunnittelemiseen ja organisointiin käytetty aika kantaa nopeasti hedelmää ja jättää enemmän aikaa mukaville asioille. Voit aloittaa vaikka pohtimalla sitä, mikä on tärkeää, mikä on kiireellistä, mikä taas ei ole tärkeää eikä edes kiireellistä.
Tilan puute on yltäkylläisyyden aikana helposti uskottava selitys epäjärjestykselle. Kirjoittamattoman lain mukaan tyhjät tilat kuitenkin tuppaavat täyttymään. Jos tilaa olisi enemmän, sekin täyttyisi ajan mittaan, jollei tavaroiden tai tekemisten virtaa jollakin järjestelmällä rajoiteta. KonMari-metodi on saanut ihmiset viime vuosina Suomessakin innostumaan tavaroiden karsimisesta ja systemaattisesta järjestämisestä. Tällä näyttää olevan yllättäviä ja puhdistavia vaikutuksia myös henkisellä tasolla. Samainen systeemi osoittaa, että järjestäminen ei vaadi edes rahaa, vaan ennemminkin pitkänmatkan juoksijan kestävyyttä projektin toteuttamiseen ja viitseliäisyyttä uusien tapojen omaksumiseen ja ylläpitoon.
Ihmiset, jotka pitävät itseään epäjärjestelmällisinä, toivottoman sotkuisina tai epäsystemaattisina, saavat usein suorastaan mullistavia tuloksia aloittaessaan järjestelyprosessin. Jos rajoittavan uskomuksensa muuttaa vaikkapa muotoon ”olen kaiken aikaa taitavampi järjestämään elämääni”, todennäköisyys upeiden aluevaltausten tekemiseen järjestämisen jalossa taidossa kasvaa taatusti. Rohkeimmat sanoittavat uuden uskomuksen muotoon ”olen todella organisointikykyinen”, mikä toimii, kun siihen uskoo.
Kun selkeyttämisen tai järjestämisen on päättänyt aloittaa, ei ole merkitystä mistä aloittaa, kunhan aloittaa jostakin: yhden sotkuisen laatikon setviminen, vaatekaapin raivaus tai koko viikon ruokalistan suunnittelu. Hampaiden pesua piti lapsena harjoitella vuosia ennen kuin siitä tuli tapa, jonka hyödyllisyyttä harva aikuisena kyseenalaistaa. Samalla tavalla elämän organisointi vaatii aikaa ja säännöllisiä, laadukkaita toistoja. Jos järjestämistä ajatellaan sosiaalisena ilmiönä, sillä on merkitystä myös ihmisille, joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi silloin, kun emme jostain syystä ole työpaikalla ja jonkun muun pitää löytää asiakirja, joka on vastuullamme.
Mikä on sinun esteesi selkeämpään toimintaan tai tarpeettoman karsimiseen?
Unohda selitykset ja aloita heti!

Mia Blanc on valmentaja, vaatekauppias, siivousyrityksen myyntipäällikkö ja enneagrammiohjaaja, joka opiskelee jatkuvasti itsensä kehittämiseen liittyviä taitoja. Lue myös Blancista kirjoitettu henkilökuva Verkostoitumisen mestari.
Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.
Oliko artikkeli kiinnostava?
Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun
- haluat erottua joukosta,
- saavuttaa uutta yleisöä ja
- saada asiasi helposti perille.
Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.
Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/