Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Digitalisaatio, automaattiset algoritmit ja kehittyvä tekoäly valtaavat alaa työelämässä samaan aikaan, kun olemme vihdoin oppineet ymmärtämään, että ihmisten organisaatio ei ole kone, joka toimii yhtä hyvin kuin sen heikoin lenkki. Käsityksemme organisaatiosta on alkanut vertautua elävään olentoon, jonka kapasiteetti ylittää moninkertaisesti sen jäsenten summan.

Tarvitsemme vielä tavattomasti harjoitusta saavuttaaksemme todellisen taidon johtaa tätä elävää olentoa – tai selkeämmin sanottuna pystyäksemme myötävaikuttamaan siihen, että itseohjautuva elävä organisaatio kehittyisi täyteen kukoistukseensa voimavarojensa edellyttämällä tavalla.

Vaikka olemme vasta puolivälissä hyvän johtamisen opintiellä, samalla silmiemme edessä maalataan jo kuvaa tulevaisuudesta, jossa meidät alistetaan automatiikan, robotiikan ja kehittyvän tekoälyn ikeen alle. Millaista uutta johtajuutta tällainen tulevaisuus mahtaa tarkoittaa?

Uusimmat tutkimukset paljastavat, että 87 % ihmisistä ei koe työtään merkitykselliseksi, kuitenkin 58 % meistä arvostaa palkkaa enemmän työn tarjoamaa merkityksen kokemusta ja samalla 54 % uskoo, että digitalisaatio vapauttaa rutiineista ja toimii ajurina työn merkityksellisyyden lisääntymiseen.

Jotta tulevaisuuden teknologia palvelisi yhä paremmin ihmistä ja yhä useampi meistä voisi kokea työnsä merkitykselliseksi, on tämän päivän johtajien tehtävä viisaita päätöksiä nyt. Nykyisiä organisaatioita ja työyhteisöjä on johdettava niin, että kaikki kollektiivinen viisaus ja luovuus vapautuvat hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Me ihmiset itse nikkaroimme parhaillaan sitä automatiikkaa, joka vallitsee tulevaisuudessa. Niinpä myös luomme johtajuuden tulevaisuutta niillä käytännöillä, joihin nojaudumme tänään.

Humanistinen ihmiskäsitys, reiluus, aitous, luovuus, yhteisöllisyys sekä tyydyttämätön nälkä uuden oppimiseen olkoot johtotähtenämme nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka eiväthän nämä ole mitään uusia juttuja! Ne ovat asioita, jotka ovat aina vaikuttaneet onnistuneen organisaation kulttuurin taustalla. Ne eivät silti ole itsestäänselvyyksiä, vaan jokaisen organisaation ja sukupolven täytyy oivaltaa niiden tärkeys ja oppia toimimaan niiden mukaisesti.

Chris Sagga ilmaisi Slushissa huolensa siitä, että tärkeän koodin kirjoitus on hyvin pienen, erityislaatuisen joukon käsissä ja kuinka tämän joukko ei ehdi lukea, matkustaa, nähdä ja kokea elämää. Se lyö väistämättä leimansa heidän työhönsä. Siispä teknologian kehityksessä ja algoritmien koodauksessa pitää saada esille muitakin näkökulmia kuin näiden kokemattomien, elämälle vieraitten älykköjen kapea-alainen todellisuus. Kehitykseen on saatava mukaan arvot, pelkkien sääntöjen optimointi ei riitä. Liisa Jaakonsaari sivusi tätä samaa asiaa Hesarin vieraskynässä. Hän kehotti, että meidän on havahduttava keskustelemaan vakavasti siitä, että jo nyt meitä palvelevissa organisaatioissa algoritmit tekevät meitä koskevia päätöksiä.

Tulevaisuus luodaan tänään ja se täytyy nähdä ensin visioina. Pitäkäämme visiot myönteisinä, sillä odotukset ohjaavat toimintaa, joka muuttaa visiot todeksi.

Leena Masalin on vapaa konsultti, joka on toiminut vaativissa johtotehtävissä ja uuden käynnistäjänä monissa eri yrityksissä. Lue Masalinin edellinen kolumni Suvantohetki elvyttää luvouuden sekä hänestä kirjoitettu henkilökuva Väsymätön uudistaja.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.