COACHING

Mainos
TEKSTI JA KUVA TERHI LAVONEN | 23.11.2016 | KOLLEGA.FI
Kehu ei käytössä kulu

”Meillä töissä annetaan kyllä hyvin positiivista palautetta, mutta…” ”Okei hienoa, mutta mitä mutta..?” ”No siinähän se just onkin, sen jälkeen tulee aina se ”mutta” ja pilaa kaiken.”

Terhi Lavonen on valmentaja, joka ottaa työnsä vakavasti, mutta tekee sen ilolla.
Terhi Lavonen on valmentaja, joka ottaa työnsä vakavasti, mutta tekee sen ilolla.

Tämä keskustelu jäi pyörimään mieleeni. Huomasin, että mutta-sana kaikui railakkaasti joka puolella. ”Kylläpä sulla on hiukset tänään kauniisti, mutta helppohan sun on noilla geeneillä.” ”Tää on hyvä, sä oot kyllä nähny tosi paljon vaivaa ton homman eteen, mutta tässä kohdassa on vielä korjattavaa.” ”Olipa innostava esitys, mutta sitä nyt osasi odottaakin.” ”Tässä on melkein tasaraha, mutta 50 senttiä vielä puuttuu.”

Mutta-sana tuntui keskusteluissa mitätöivän kaiken sen, mitä juuri ennen sitä oli sanottu. Aivan kuin puhuja olisi säikähtynyt omaa positiivisuuttaan ja tehnyt nopeasti korjausliikkeen. Vai jäikö opeteltu palautteen antamisen hampurilaismalli vain puolitiehen ja lakki laittamatta paikalleen?

Esteenä tulkinnat ja uskomukset

Kaikki me kaipaamme kehuja, kannustusta ja kiitosta. Kuitenkin kun kysäisee positiivisen palautteen vähäisyydestä valittavalta työntekijältä, että milloin hän itse antoi kiittävää palautetta kollegalle, esimiehelle, ystävälle tai puolisolle, on vastaus yleensä, että liian harvoin sitä tulee annettua. Että useamminkin pitäisi. Niinpä. Positiivista palautetta ei voi kukaan saada, ellei sitä kukaan anna.

Omat tulkintamme ja uskomuksemme tilanteista ja asioista saattavat olla esteenä paitsi positiivisen palautteen antamiselle, myös sen vastaanottamiselle. Esteajatuksia voivat olla vaikkapa:

  • Ei siitä tarvitse kehua, että tekee työnsä.
  • Kyllä tuo tietää, että pidän hänen työtään arvossa.
  • Ylpistyy vielä kun kehun ja sitten odottaa jatkossakin jatkuvasti kehuja.
  • Tulee ikävä olo, jos kehun ja kumpikin sitten vaivaannumme.
  • Pitää sanoa jotakin kehittävää, ei voi jatkuvasti vaan kehua.
  • Ei pelkillä kehuilla mennä eteenpäin.

Kaikenlaista saattaa alkaa pyöriä päässä silloinkin, kun vihdoin viimein saa kehuja:

  • Mitä tuo nyt tahtoo? Mihin tuo pyrkii?
  • Tässä on kyllä joku taka-ajatus
  • Mitähän minulta odotetaan vastapalvelukseksi?
  • Kohta tulee kuitenkin se ”mutta”.
  • Sano nyt se, mitä oikeasti meinaat.
  • Onpa vaivaannuttavaa, tehtäis nyt vaan nää työt.
  • Toi on käynyt just jonkun positiivisen palautteen antamisen kurssin ja treenaa nyt meikäläisellä…

Mutta-sana romukoppaan

Uskomuksemme eivät useinkaan perustu faktaan, joten niiden vuoksi ei kannata jättää positiivista palautetta antamatta. Positiivinen palaute on nimittäin aivan keskeistä ihmisten motivoimisessa ja voimaannuttamisessa. Sillä on rakentava vaikutus parempiin suorituksiin tsemppaamisessa, hyvän mielen lisäämisessä sekä toimivien työkäytänteiden vahvistamisessa työpaikoilla. Positiivisen palautteen ei tarvitse olla höttöistä, ylihehkuttavaa naminamia, vaan aivan arjessa tapahtuvaa toisen arvostamista, onnistumisten huomioimista ja kiitoksen jakamista. Kun työyhteisössä on tapana kehua, kiittää ja kannustaa, on siellä yleensä myös helpompaa ottaa puheeksi vaikeitakin asioita.

Mitäs jos kokeiltaisiin noita alun virkkeitä nyt toisella tavalla: ”Sulla on aina niin kauniisti hiukset.” ”Korjaa tuo kohta vielä, niin homma on selvä.” ”Olihan jälleen kerran todella innostava esitys!” ”Tähän vielä 50 senttiä, niin sitten se on tasaraha”.
Miltäs nyt kuulostaa?

 

Positiivisen palautteen pelimerkkejä

  1. Kehu, kiitä, kannusta → treenaa tietoisesti.
  2. Unohda mutta-sana.
  3. Anna palaute heti, kun on sen aika.
  4. Anna palaute kasvokkain.
  5. Hymyile, katso silmiin.
  6. Anna palautetta yksityisesti, mutta välillä myös julkisesti.
  7. Puhu hyvää selän takana → hyvän kierre.
  8. Tee positiivisesta palautteesta tapa → kehu päivässä kannattaa.
  9. Suhdeluku 1:5 → yhden kritiikin laimennus vaatii viisi kehua.
  10. Palautteen ei tarvitse olla suurta ja isoa, toisinaan riittää yksikin sana: kiitos.

Terhi Lavonen on työnohjaaja (STOry), kouluttaja, työyhteisö-intouttaja ja valmentaja. Lisätietoja Lavosesta löydät osoitteesta www.aikatra.com.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)