AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI JA VIDEO MARJA KASANEN KUVAT ISTOCK | 26.10.2016 | KOLLEGA.FI
Mielen mahdollisuudet

Menestyminen ei ole pelkkää sattumaa, kuten moni luulee. Ihminen, joka onnistuu, suhtautuu elämään avoimin mielin, näkee mahdollisuuksia ja uskoo itseensä. Usein kuitenkin estämme itseämme kulkemalla laput silmillä ja pitäytymällä vanhoissa uskomuksissa, jotka rajoittavat meitä.

Kuva Sanjeri/iStock
Kuva Sanjeri/iStock

Meissä jokaisessa on paljon potentiaalia, mutta hyödynnämme sitä vain vähän. Pidämme suurinta osaa asioista mahdottomana, vaikka todellisuudessa pystyisimme niihin. Asenteet, uskomukset ja negatiivisuus kaventavat näkökulmaamme ja estävät meitä saavuttamasta tavoitteitamme. Keskeinen avain oman potentiaalin esille saamiseksi onkin ajattelutavan muokkaaminen. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta maailmankuvan avartumisen myötä alkaa myös nähdä entistä enemmän mahdollisuuksia.

– Omat odotuksemme vaikuttavat siihen, mitä havaitsemme. Jos odotamme pahinta, näemme kaikkialla vain uhkia. Mikäli keskitymme vain tiettyyn lopputulokseen, emme havaitse ympärillämme olevia mahdollisuuksia, Ilkka Virolainen sanoo. Ilkka on veljensä Harri Virolaisen kanssa perehtynyt mielen voimavaroihin yhdessä kirjoittamassaan Mielen voima työssä -kirjassa. Laaja-alaisesta ajattelusta tunnetut Virolaiset ovat kumpikin suorittaneet kasvatustieteiden, terveystieteiden ja liikuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä väitelleet kauppatieteiden tohtoreiksi.

– Yksi hyvä keino muokata mieltään on esittää itselleen kysymyksiä. Jos esimerkiksi joutuu irtisanotuksi, kysyy mitä mahdollisuuksia itsellä on, Harri Virolainen sanoo.

Irtisanomisesimerkkiä hän valaisee kertomalla potkut saaneesta paperimiehestä, joka työttömyyden sijaan kouluttautui uuteen ammattiin palomieheksi.

– Palomiehen ammatti oli henkilön unelma, jota hän lähti toteuttamaan. Useat muut irtisanotut kyynistyivät ja jäivät pitkäaikaistyöttömiksi. On tärkeää nähdä mahdollisuudet. Opiskelemaan voi lähteä vaikka kuusikymppisenä, Harri Virolainen lisää.

Tunteet tarttuvat

Tunteilla on valtava vaikutus ajatteluun ja tunteet myös tarttuvat toisiin – sekä hyvässä että pahassa. Positiivisessa tunnetilassa ajattelu avartuu, kun taas negatiivisessa se kapenee. Työpaikalla ei olekaan samantekevää, millaisella tuulella itse kukin on. Omaan tunnetilaansa kannattaakin tietoisesti vaikuttaa.

– Esimerkiksi kokouksen voi aloittaa minuutin meditaatiolla, jolloin mieli harmonisoituu, tai keskustelemalla onnistumisista ja mukavista tapahtumista. Tällä tavalla luodaan myönteinen tunnetila, joka edistää yhteistyötä, Ilkka Virolainen kertoo.

Johtajan tunnetilalla on myös suuri merkitys ilmapiiriin. Jos johtaja on onnellinen ja innostunut, hänen ympärillään olevien ihmisten tunnetilassa tapahtuu muutoksia. Positiivisessa tunnetilassa on draivia.

– Vastaavasti, jos johtaja sortuu palaverissa puhumaan liikaa ja dominoimaan, muut osallistujat passivoituvat ja heidän energiatasonsa laskee. Sen sijaan kyselemällä ja antamalla myönteistä palautetta saadaan energiatasot nousemaan, Ilkka Virolainen lisää.

Viestinnässä etenkin esimiehen on hyvä muistaa, että yhtä negatiivista kommenttia vastaan tulisi antaa viisi positiivista. Tämän suhdeluvun on tutkimuksissa todettu lisäävän innostavaa ja myönteistä työilmapiiriä.

Seura tekee kaltaisekseen

Ihmiset, joiden kanssa vietämme paljon aikaa, vaikuttavat menestykseemme. Jos haluamme kehittyä, kannattaa hakeutua itseään pätevämpien ihmisten seuraan, sillä se saa meidät tsemppaamaan.

– Kun työskentelemme itseämme taitavampien ihmisten kanssa, se nostaa myös omaa suoritustasoamme, sillä otamme heistä vaikutteita. Jim Rohn on sanonut, että olemme keskiarvo niistä viidestä ihmisestä, joiden kanssa vietämme eniten aikaa, Harri Virolainen sanoo.

Kuva Kupicoo/iStock
Kuva Kupicoo/iStock

Tiimeissä parikin lahjakasta ja taitavaa ihmistä saa paljon aikaan. Nämä yksittäiset henkilöt pystyvät nostamaan koko tiimin suoritustason omalla esimerkillään ja osaamisen välittämisellä muille.

– Jos taas tiimissä muutamakin jäsen valittaa paljon, se leviää pian koko ryhmään. Tai jos tiimin vaikutusvaltaiset henkilöt sanovat, että näin on aina tehty, ei tiimi taatusti kehity, Harri Virolainen toteaa.

Seura vaikuttaa myös oppimishaluun ja motivaatioon. Jos ryhmä on innostunut oppimaan, se pystyy nostamaan vähemmän innostuneiden henkilöiden motivaatiotasoa ja tsemppaamaan heitä.

– Jos taasen useampi ryhmän jäsenistä on heikosti motivoitunut, se laskee myös innostuneiden motivaatiota, Ilkka Virolainen lisää.

Ajattelun ja ideoinnin edistämiseksi tiimissä kannattaakin suosia mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Jos tiimi muodostuu vain yhden alan taitajista, ajattelu on kapeampaa. Sen sijaan jos tiimissä on esimerkiksi insinöörejä, muotoilijoita, journalisteja ja elokuvantekijöitä, tulokset ovat innovatiivisempia.

– Erilaisista taustoista tulevat ihmiset hahmottavat asioita eri näkökulmista. Tällaisissa tiimeissä ihmiset oppivat toisiltaan. Kun kohtaa erilaisia ajattelutapoja, omakin ajattelu kehittyy, Ilkka Virolainen sanoo.

Vahvuudet käyttöön

Suomalaisissa yrityksissä vahvuuksia ei hyödynnetä tarpeeksi. Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia ihmisistä sanoo voivansa käyttää vahvuuksia työssään, kun taas 70 prosenttia ei saa siihen mahdollisuutta.

– Sen sijaan, että ihmiset sidotaan tiettyyn rooliin, kannattaisi työnantajan olla kiinnostunut ihmisen potentiaalista ja siitä, mikä tätä inspiroi. Monella on paljon annettavaa yli omien tehtävänrajojen, Harri Virolainen sanoo.

Innovointia voi tehdä muutkin kuin tuotekehitysosasto. Harri Virolainen kertoo esimerkin tuhannen henkilön brasilialaisesta Brasilata-yrityksestä, jossa jokaiselta tehtaan työntekijältä odotettiin uusia ideoita.

– Siellä ei oleteta, että henkilö tekee vain tiettyä työtä, vaan oman työn lisäksi työntekijältä odotetaan keksintöjä, pieniä tai suuria. Kun ihmiseltä edellytetään jotain, hän alkaa toimia sen mukaisesti. Minäkuvalla on itseään toteuttava ennuste, Harri Virolainen kertoo.

Yksi syy siihen etteivät ihmiset pääse hyödyntämään vahvuuksiaan, on se, että organisaatio ei ole kartoittanut niitä tai että se ei pysty hyödyntämään niitä systemaattisesti. Toinen syy on se, että ihminen ajattelee usein omia vahvuuksiaan liian kapea-alaisesti.

– Jos henkilöllä on esimerkiksi tehtävään tarvittava tekninen osaaminen, hän saattaa unohtaa omaavansa myös myynti- ja vuorovaikutustaitoja, kieliä, tietyn maan kulttuurituntemusta tai tietoteknistä osaamista, joita voisi hyödyntää organisaatiossa paljon laajemmin, Ilkka Virolainen sanoo.

Myönteinen ajattelu kantaa

Optimismista on todettu olevan paljon hyötyä työssä. Positiivinen ajattelu tarkoittaa myönteistä suhtautumista tapahtumiin, eikä sitä pidä sotkea naiviin ylioptimismiin. Myönteisen ajattelun on tutkimusten mukaan havaittu lisäävän vastuunottoa ja toimeen tarttumista.

– Optimismi edistää ratkaisukeskeistä ajattelua organisaatiossa. Sen sijaan, jos työyhteisön ensimmäinen ajatus haasteisiin on, että niiden ratkominen on mahdotonta, näin myös tapahtuu. Kun ihminen sulkee mielensä, alitajunta ei tuota enää uusia ratkaisuehdotuksia, Harri Virolainen sanoo.

Optimistinen henkilö suhtautuu vastoinkäymisiinkin myönteisesti ja näkee tulevaisuuden positiivisena, kun taas pessimistinen henkilö helposti ajattelee, ettei kannata vaivautua ja luovuttaa.

– Pointtina on se, että jokainen voi muuttaa ajattelutapaansa. Se vaatii omien ajattelumallien kyseenalaistamista sekä peloista ja rajoittavista uskomuksista irtipäästämistä, Harri Virolainen sanoo.

– Positiivisessa tunnetilassa mieli avartuu ja näemme toimintaympäristömme paljon laajemmin. Silloin huomaamme, että ei ole vain yksi tapa toimia, vaan yhtäkkiä meillä onkin moni suunta avoinna, Ilkka Virolainen lisää.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)