Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kesälomat ovat takana, uusi työkausi edessä ja ihmisillä akut ladattuina. Eikun menoksi, kohti alkaneen työjakson tavoitteita! Nyt kun on virtaa, kannattaa työyhteisön uuden työkauden alkajaisiksi nostaa viikkopalaverin esityslistalle tärkeä aihe: Mitä meidän pitäisi muuttaa?

Keskustelun aluksi voidaan muistella, mistä kaikesta tuli lomia edeltävänä vuonna valitetuksi. Kiireestä? Rahapulasta? Yhteisten kivahetkien vähyydestä? Toimimattomista työkaluista? Ettei kahvinkeittovuorot jakaudu tasaisesti? Kaikki muistetut motkotuksenaiheet on hyvä kirjoittaa näkyviin ja sen jälkeen tarkastella, mikä puutoslistan tilanne tällä hetkellä on. Ovatko asiat korjaantuneet, pahentuneet entisestään vai menettäneet merkityksensä kesän aikana?

Listalla on taatusti asioita, jotka vaivaavat edelleen. Nyt alkaa mielenkiintoinen vaihe. Mitä me olemme valmiita tekemään, jotta puute/pulma/hankaluus/riesa poistuu tai edes vähenee työyhteisössämme? Jotta tehtävä ei tuntuisi kohtuuttoman suurelta, korjattavat asiat kannattaa numeroida kiireellisyysjärjestykseen. Nopeimmin muutosta vaativasta asiasta kannattaa aloittaa.

Sitten luetteloimaan ideoita, mitä me voimme tehdä asian parantamiseksi. Kuulen jo korvissani, että joku sanoo: ”Ei sen korjaaminen ole meidän käsissämme. Pomojen/organisaation/valtiovallan ym. pitää tehdä ensin tehdä x, sitten me voimme …” Väitän toista. Voimme aina ihan itse parantaa työolosuhteitamme. Vallassamme on paljon mahdollisuuksia, joiden toteuttamiseen ei tarvita ylempiä voimia.

Totta, emme voi tehdä suuria muutoksia työyhteisössä(kään) neuvottelematta asiasta ympäristömme kanssa. Jos asian korjaaminen on porukalle tärkeää, kannattaa satsata neuvotteluprosessiin: viedä asiaa eteenpäin niin, että sen kohentaminen saa tarpeellisten tahojen tuen taakseen. Ihmiset – pomot, johtajat, valtiovaltakin – ovat yllättävän valmiita kuuntelemaan valmisteltuja ehdotuksia, semminkin, kun ehdotuksista käy ilmi, miten korjausprosessi on ajateltu toteuttaa.

Pelkkä vaatiminen tuottaa harvoin toivotun tuloksen. Sen sijaan itsensä likoon laittaminen – että muutoksen vaatijat ovat itse valmiita vaikuttamaan muutoksen toteutumiseen – kertoo päättäjille, että vaatijat ovat tosissaan.

Toinen torjuntaväite on monesti: ei ole rahaa. Maailmassa on paljon asioita, joiden kohentaminen ei vaadi niinkään rahaa, vaan toisintekemistä ja myönteistä asennetta muutoksen onnistumisen tärkeyteen. Tarkistakaa ainakin, mitä kaikkea voitte tehdä ilman, että ensin tarvitsee avata kukkaro!

Asioiden kuntoon saattaminen työkauden aluksi on kuin syyssiivous, laitetaan paikat ja asiat kuntoon, niin että sen jälkeen on mukavampaa tehdä töitä. Jos porukalla saadaan aikaan yksikin kohennus, se innostaa hoitamaan seuraavankin jutun oikealle tolalle. Tällaisessa prosessissa työyhteisö tulee kuin huomaamattaan

• tarkistaneeksi, mitä me yhdessä oikeasti tarvitsemme ja haluamme
• vahvistaneeksi yhteistyövalmiuksiaan
• saaneeksi aikaan jotain sellaista, jota ryhmä ei ehkä ollut koskaan kuvitellutkaan toteuttavansa!

Ja mikä parasta, työyhteisö tulee arjen toiminnassa tankanneeksi itsetunto-energiaa:
we can do it.

Siis, mitä teillä pitäisi muuttaa?

Kristiina Harju on organisaatiokonsultti ja kansainvälisesti sertifioitu coach. Lisätietoja Harjusta löydät osoitteesta www.kristiinaharju.fi