Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Jokainen suomalainen tietää, mitä sisu on, sillä se on kuulunut kulttuuriimme jo vuosisatoja. Tuttuudestaan huolimatta sisua ei ole aiemmin määritelty tarkasti, mutta nyt sisu on päässyt maailmankartalle siihen kohdistetun tutkimuksen ansiosta.

Sisu on voimavara, joka on kantaa meitä. Sisua on kuvattu monenlaisilla termeillä periksiantamattomuudesta ja jääräpäisyydestä sisäiseen paloon.

– Sisu on hetkessä tapahtuvaa kurottautumista toivoa kohti tilanteessa, jossa ollaan tultu viimeiseen pisteeseen. Sisun avulla tehdään mahdottomasta mahdollinen, tutkija ja yrittäjä Emilia Lahti kertoo.

Lahti on tutkinut sisua ja tehnyt aiheesta maisterin tutkielman Pennsylvanian yliopistossa Philadelphiassa.

– Hyvä käytännön esimerkki sisusta on maratonjuoksu. Maratoonarit kokevat yleensä 35 kilometrin kohdalla, että seinä tulee vastaan ja voimat loppuvat totaalisesti. Siitä huolimatta 99 prosenttia juoksijoista löytää vielä mentaalista voimaa, jonka avulla jatkavat maaliin asti.

Lahti itse on käynyt läpi rankkoja asioita, jotka johtivat hänet tutkimaan sisua. Kuusi vuotta sitten hän työskenteli New Yorkissa ja oli parisuhteessa miehen kanssa, josta tuli väkivaltainen.

– Tuo aika oli äärimmäisen raskas ja kun suhde oli ohi, olin aivan henkisesti rikki. Se sai minut pohtimaan, miten ihmiset selviävät äärimmäisistä vastoinkäymisistä.

Kokemus pisti Lahden miettimään elämänsä suuntaa, mikä johti siihen, että Lahti jätti työnsä, pyrki ja pääsi Pennsylvanian yliopistoon ja käytti kaikki säästönsä opiskeluun.

– Halusin selvittää, mikä liittyy traumasta kärsineen ihmisen voimaannuttamiseen. Aloin tutkia sisua, sillä sitä ei oltu aiemmin tutkittu henkisenä kapasiteettina.

Ihminen voi mennä rikki

Sisuun liittyy olennaisesti resilienssi, joka tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua vastoinkäymiseen tai kriisiin rakentavalla tavalla. Tämä kyky saa meidät kipuamaan ylös kuopasta ja yrittämään hellittämättä uudelleen, vaikka maa murenisi jalkojen alla.

– Tutkimuksista tiedetään, että ihminen vahvistuu ja löytää voimaa selviytyä vastoinkäymisistä tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen vastoinkäymiset alkavat vaikuttaa vääjäämättä negatiivisesti. Sisukaan ei vie loputtomiin, vaan ihminen voi mennä rikki.

Lahden maisteritutkintoon liittyvistä omista tutkimuksista kävi ilmi, että ihmiset tuntevat huolta myös liiasta sisukkuudesta. Tämän seurauksena ihminen voi vahingoittaa itseään ja kärsiä esimerkiksi burn outin.

– Liiallinen sisukkuus voi tehdä ihmisestä jääräpäisen, lyhytnäköisen ja julman. Väärällä tavalla sisukas on kuin suomalaisen maratoonarin perikuva, itselleen ankara ja samaa muilta vaativa.

Sisukkuudellakin on rajansa. Lahti kehottaa pohtimaan milloin tilanteeseen kannattaa jäädä. Esimerkiksi työyhteisössä, jossa on myrkyllinen ilmapiiri, voimavarat saattavat kulua ennenaikaisesti loppuun. Kaikki asiat eivät ole korjattavissa, vaikka olisi kuinka peräänantamaton.

– Joskus vaatii enemmän sisua luovuttaa, kuin jatkaa eteenpäin, koska siitä ei taatusti saa ympäristöltään kiitosta.

Eteenpäin työntävä sysäys

Sisu ei ole muuttumaton ominaisuus, vaan se on aktiivinen toiminnan tahtotila ja rohkea asenne, joka kantaa vaikeuksien yli.

– Tähän liittyy voimakas psykologinen lataus, joka aiheuttaa eteenpäin työntävän sysäyksen. Tätä voidaan kutsua sisuuntumiseksi, ja se saattaa johtaa toiminnan muutokseen tai suunnanvaihdokseen.

Voidaan puhua vankkumattomasta sisusta ja räjähtävästä sisusta. Ensinmainittu auttaa meitä kestämään esimerkiksi inhottavaa pomoa, mutta sisuuntuessamme otamme lopputilin tai kurottaudumme kaikella voimalla kohti mahdollisuutta, joka auttaa muuttamaan tilanteen.

– Sisu on rohkeutta lähteä matkalle, jossa joutuu koettelemuksiin. Se auttaa astumaan tyhjyyteen, mutta myös tulemaan sieltä pois.

Sisua voi myös oppia. Kulttuurimme koostuu uskomuksista ja arvoista, jotka muodostavat todellisuutemme. Kun näemme, miten ihmiset ympärillämme reagoivat tilanteisiin, siitä tulee malli.

– Daniel Kahnemanin mukaan uskomukset ovat nopean ja spontaanisti reagoivan, niin sanotun ykköstyypin päätöksenteon materiaalia, joiden pohjalta muodostamme intuitiivisia, automaattisia päätelmiä.

Kulttuuri syöttää ajatuksiimme käyttäytymismalleja. Ei ole lainkaan yhdentekevää, mitä ajattelemme, sillä ajatukset ilmenevät tekoina ja muokkaavat maailmaa, jossa elämme.

– Sisukkuutta vaalivaa kulttuuria voi luoda jakamalla onnistumisen tarinoita sekä kannustamalla ja palkitsemalla avoimesti sisukasta toimintaa. Tarinat rakentavat uskomuksia, jotka ohjaavat valintoja ja käyttäytymistä.

Pienikin rohkeus riittää

Sisu liitetään usein isoihin tekoihin ja rohkeuteen. Omaa sisuaan voi kuitenkin kasvattaa pikkuhiljaa. Se tapahtuu ottamalla vastaan pieniä haasteita ja tekemällä jotain, joka ei ole itselle rutiinia, jolloin joutuu pois mukavuusalueeltaan.

– Omia aivojaan pitää pöllyttää. Se voi tarkoittaa itsensä ylittämistä pienessäkin asiassa, kuten vaikka osallistumalla kurssille lajissa, jota ei ole aiemmin harrastanut.

Sisua suomalaisista löytyy Lahden mukaan paljon. Jokaisen lähipiirissä on ihmisiä, joilla on sisutarinoita kerrottavana.

– Tapaan joka päivä ihmisiä, jotka ovat mielettömiä arkisisun ilmentymiä. Jokainen voi miettiä, mistä kaikesta on elämässään selvinnyt. Sisutarinoita löytyy kaikilta.

Sisu ei sinänsä ole hyvää tai huonoa, vaan se riippuu käyttötarkoituksesta. Lahti muistuttaa, että se, mihin keskittyy, kasvaa. Jos keskitymme vain huonoon, niin negatiivinen vinouma alkaa värittää todellisuuttamme.

– Kritiikki on hyvää, mutta pitää olla myös ehdotuksia, miten asioita parannetaan. Pahinta on, että valitetaan, sillä se vain laskee mielialaa. Aivot jäävät kiertämään ympyrää, eikä ihminen näe silloin missään mitään hyvää.

Voimaa ja vääntöä

Tutkimustyössään Lahti on huomannut, että ihmisten kyky selviytyä mielettömistä koettelemuksista on yleismaailmallista.

– Sisu on maailmanlaajuinen ominaisuus. Sisu yhdistää meitä kielestä, uskonnosta, älykkyysosamäärästä, varallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.

Lahti puhuu paljon myös sydämen sisusta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että ihminen kohdataan arjessa hyväksyen, omana itsenään.

– Ihmisten kohtaaminen aidosti voi olla nykymaailmassa vaikeaa. Sen vuoksi meillä on vastuu luoda tiloja, jossa arkakin uskaltaa olla oma itsensä ja jossa tuemme toisiamme.

Omassa elämässään Lahti jatkaa sisun tutkimista monella taholla. Hän on aloittanut sisua käsittelevän väitöskirjan tekemisen Aalto-yliopistolla, ja tammikuun alussa hän aloittaa pari kuukautta kestävän juoksuprojektin halki Uuden Seelannin.

– Meissä jokaisessa on enemmän voimaa ja vääntöä, kuin mitä päällepäin näkyy. Pitää vain valita ne haasteet, jotka ovat itselle tärkeitä, eikä peilata muiden mittapaaluihin.

Lisätietoa Emilia Lahdesta ja sisusta löydät osoitteesta www.emilialahti.com.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.