Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Sukupolvien työelämäasenteiden tutkimus on ollut viime vuosina suosittua uuden sukupolven astuttua työelämään. Kiinnostuksen kohteena ovat lähinnä olleet Y- ja Z-sukupolvien asenne-erot verrattuna keski-ikäisten X-sukupolveen.

Kokonaista sukupolvea yhdistäviä asenteita on välillä pyritty löytämään lähes pakkomielteisesti ja nähty yhteisiä arvoja milloin missäkin. Arvot ovat osin erilaisia, mutta näin on myös sukupolvien sisällä. Sukupolville tyypillisiä kattavia asennemalleja ei olekaan kyetty tunnistamaan. Päinvastoin on havaittu selkeitä yhtäläisyyksiä kaiken ikäisten suhtautumisessa työhön ja elämään yleisesti.

Enemmän kuin uudet sukupolvet, työelämän ja johtamisen haasteita sanelee voimakas ja jatkuva työelämän muutos. Rakenteet, työtavat, ihmisen tekemän työn tarve ja jopa kokonaiset työidentiteetit muuttuvat tulevaisuudessa rajusti. Haasteita kohtaavat niin nuoret, vanhat kuin keski-ikäisetkin työntekijät. Teknologian kehityksen myötä koneet hoitavat monet rutiinityöt ja ihmiselle sanotaan jäävän luovuutta, kekseliäisyyttä ja älyä vaativa tietotyö. Osalla ihmisistä työn merkityksellisyys kasvaa entisestään, osa joutuu rakentamaan identiteetin ja elämän mielekkyyden täysin uusilta tekemisen alueilta.

Kokemukset yhdistävät

Keskeistä sukupolvien välisiä asenne-eroja tarkasteltaessa ovat ikäluokkien sukupolvikokemukset. Näillä tarkoitetaan kokemuksia, jotka koko ikäluokka on aikuistuessaan enemmän tai vähemmän yhteisesti kohdannut, kuten tietyt yhteiskunnalliset olosuhteet tai voimakkaat murrokset. Samankin sukupolven sisällä kokemukset voivat olla erilaisia riippuen siitä, mihin kauteen aikuistuminen ja työelämään siirtyminen on osunut. Tutkimusten mukaan tiedetään, että laman tai nousukauden aikana aikuistuneiden nuorten arvot ja asenteet työelämää kohtaan ovat varsin erilaiset. Eri maissa tai kulttuureissa eläneiden sukupolvikokemukset eroavat luonnollisesti tätäkin enemmän.

Tarkasteltaessa eri sukupolvien asenteita työtä kohtaan yleisiksi ja eri ikäpolvia yhdistäviksi arvoiksi nousevat klassiset perustarpeet ja motivaatiotekijät. Työn sisällöllinen kiinnostavuus, mahdollisuus oppia uutta ja toteuttaa itseään ovat tärkeitä niin nuorille kuin vanhemmillekin. Myös tietty taloudellinen turvallisuus ja jatkuvuus ovat  yhteisesti arvostettuja. Perheen, työn ja vapaa-ajan yhdistäminen on niin ikään keskeistä, mutta voi tarkoittaa täysin erilaisia tapoja eri sukupolvilla. Teknologian kehityksen myötä esimerkiksi käsite työajasta on jo nyt muuttumassa ja muuttuu edelleen. Työtä voi tehdä missä ja milloin vain. Yksilöllinen vapaus ja samalla vastuu kasvavat merkittävästi. Työn tekemistä ei mitata siihen käytetyllä ajalla vaan tuloksilla ja aikaansaannoksilla.

Persoonallisuus, perhetausta, koulutus ja sosioekonomiset tekijät selittävät yksilöllisiä eroja kaikissa ikäryhmissä paremmin kuin sukupolvi. Aina on ollut ja tulee olemaan kunnianhimoisia työnarkomaaneja, tunnollisia puurtajia, taivaanrannanmaalareita tai oman tiensä kulkijoita. Tyypit ovat samoja, mutta maailma ja ilmenemismuodot erilaisia. Onkin kritiikitöntä niputtaa kokonaisia sukupolvia yhtenäisiksi.

Käskytyskulttuurin loppu

Työelämän raju murros ja uusien sukupolvien arvot asettavat myös yrityksille uusia haasteita. Vaikka hyvän johtamisen periaatteet ovat samat kuin ennenkin, vaaditaan johtamiseltakin yhä enemmän valveutunutta ja keskustelevaa asennetta. Oikeudenmukaisuus, läsnäolo ja johdonmukaisuus korostuvat entisestään.

Nuoria sukupolvia ei voi käskyttää. Y-sukupolvi on tottunut kyseenalaistamaan auktoriteetteja ja suhtautuu kriittisesti loputtomaan tietotulvaan. Z-sukupolvi on lapsuudesta saakka suodattanut tietoa ja muokanneet asiasta kuin asiasta sovelluksen omiin tarpeisiinsa. Autoritaarinen johtaminen ja ylhäältä päin tapahtuva yhdensuuntainen tiedonkulku ovat viimeistään nyt mennyttä maailmaa.

Niin yiden kuin zetojenkin sukupolvikokemus on lapsuudesta lähtien ollut nopeasti muuttuva ja kehittyvä maailma. Materia on heille itsestäänselvyys tai korkeintaan väline, ei päämäärä. Digitaalinen teknologia, sosiaalinen media ja informaatiotulva ovat heille arkipäivää, ei ihmetyksen aihe kuten X-sukupolvelle, suurista ikäluokista puhumattakaan.

Jos Y-sukupolvea on joskus moitittu kärsimättömäksi, vaativaksi ja lyhytjänteiseksi, voi yhtä hyvin kysyä, missä määrin ympäröivä maailma on heidät sellaiseksi muokannut. Vaikka ihminen heijastaa omaa aikaansa, perustarpeet pysyvät samana. Henkilökohtaiset unelmat ja hyvä elämän tavoittelu eivät ole muuttuneet miksikään. Sisältö ja mahdollisuudet kyllä.

Muutokseen tarvitaan kaikkia

Työelämä koostuu eri sukupolvia edustavista ihmisistä, joiden erilainen kokemuspohja ja osaaminen parhaimmillaan tukevat toisiaan. Onneksi on oivallettu, että muutokseen tarvitaan kaikkia sukupolvia. Työelämän monimuotoisuus lisääntyy, mihin työyhteisöjen on kyettävä reagoimaan joustavasti. Paitsi yksilöiltä, kokonaisilta työyhteisöiltä edellytetään resilienssiä eli sinnikkyyttä ja kriisinsietokykyä. Kehittyvä teknologia haastaa uudistumiskykyä, mutta antaa myös mahdollisuuksia. Sitran tuore raportti nostaa digitaalisen etiikan yhdeksi keskeiseksi tulevaisuuden teemaksi. Teknologiasta puhuttaessa ei enää ole kyse pelkästä teknologiasta vaan sen linkittymisestä ihmisiin ja ihmisyyteen. Uusi sukupolvi kohtaa teknologian yhä huikeammat mahdollisuudet, mutta joutuu myös määrittelemään suuret eettiset toimintaperiaatteet. Ihminen on keskiössä entistä vahvemmin.

Lähteet
IBM Institute for Business Values: Myths, exaggerations and uncomfortable truths.
The real  story behind Millenials at the workplace (2015)
Sitra : Megatrendit 2016

Hannele Allonen on laillistettu psykologi ja filosofian maisteri. Löydät hänestä lisätietoa osoitteesta http://www.profico.fi/. Lue myös Allosesta aiemmin kirjoitettu juttu Ihmismielen tuntija.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.