Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Perinteisesti valta ymmärretään omien tavoitteiden jyräämiseksi muiden vastustuksesta huolimatta. Valtaa tarkastellaan saavutetun statuksen tai aseman kautta ja siihen liitetään usein mielivaltainen ihmisten pomottelu. Vallasta ei mielellään puhuta suoraan, vaan se verhotaan usein johtamisen tai vuorovaikutuksen kaapuun.

Valta on kuitenkin läsnä lähes kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Kun kaksi ihmistä kohtaa, kyse on aina siitä, miten ihminen tuntee tulevansa kohdelluksi. Ylimielinen, välinpitämätön, syrjivä tai epäasiallinen kohtelu koetaan negatiiviseksi, koska näin käyttäytyvä asettaa itsensä toisen yläpuolelle. Ystävällisyys ja avuliaisuus puolestaan herättävät kiinnostuksen mahdollistaen näin keskustelun ja vuorovaikutuksen jatkumisen.

Valta on mahdollisuutta vaikuttaa, keino saada asioita aikaan sekä sitouttaa ja innostaa ihmisiä. Meillä jokaisella on valtaa työssämme ja työyhteisössämme. Mikäli haluamme oppia käyttämään valtaa oikein, meidän on hyvä tiedostaa, mihin valtamme perustuu. Eri tilanteissa on mahdollista käyttää erilaista valtaa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että valta ja vallankäyttö työpaikalla perustuvat asemaan, asiantuntemukseen tai hyviin ihmissuhdetaitoihin.

Esimies johtaa

Asemaan perustuvaa valtaa käyttävät organisaatiohierarkiassa esimerkiksi johto- ja esimiesasemissa olevat. Tämä on kaikkein selkein ja suorin vallankäytön muoto ja valta ulottuu usein laajalle organisaatioon. Asemaan perustuva valta on myös usein laillistettua ja pakottavaa. Esimerkkinä esimiehen käyttämä päätöksenteko- tai toimeenpanovalta suhteessa hänelle raportoiviin työntekijöihin. Muuhun kuin esimiesasemaan perustuva esimerkki on projektipäällikkö. Hän ei ole esimies-alaissuhteessa projektissa työskenteleviin, mutta hänellä on asemansa perusteella muun muassa päätös- ja työnohjausvaltaa projektissa mukana oleviin.

Asiantuntija kehittää

Asiantuntijavalta perustuu osaamiseen, erityistietoihin, taitoihin tai saavutuksiin. Asiantuntijaa arvostetaan ja kunnioitetaan työpaikalla, häntä kuunnellaan ja häneltä kysytään neuvoja. Asiantuntija vallan käyttäjänä pyrkii muun muassa vaikuttamaan ja kehittämään asioita.

Asiantuntija-aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa uuden oppimista, jota ilman paraskaan asiantuntija ei pysy kehityksen kelkassa. Vanhoihin oppeihin nojautuva, asiat vuodesta toiseen samalla rutiinilla tekevä asiantuntija on tänä päivänä nopeasti entinen asiantuntija.

Verkostoituja luo suhteita

Sosiaalisiin taitoihin perustuvaa valtaa käyttää henkilö, joka on taitava rakentamaan suhteita ja verkostoja niin oman organisaationsa sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Hän viihtyy ihmisten parissa ja hänellä on kyky luoda luottamukselliset suhteet ihmisiin, joiden kanssa hän tekee töitä. Hän on pidetty, helposti lähestyttävä ja ihmiset työskentelevät mielellään hänen kanssaan ja auttavat häntä.

Verkostoitujan valta ei perustu asemaan eikä välttämättä asiantuntijuuteenkaan, vaan luottamuksellisiin ihmissuhteisiin. Verkostoituja ei tarkoituksellisesti rakenna ystävyyssuhteita, vaikka niitäkin syntyy helposti kaiken ohessa. Vahva verkosto saa asiat rullaamaan ja tuottaa tuloksia. Verkoston rakentamisen motiivina on toisinaan asemaan perustuvan vallan tavoittelu. Tällöin henkilö pyrkii verkostoitumaan vain niiden kanssa, joilla jo on valtaa. Jotkut kutsuvat näin rakennettuja verkostoja hyvä veli -verkostoiksi ja niihin liitetään usein oman edun tavoittelu.

Pehmeällä vai kovalla tavalla

Perustuipa valta mihin tahansa edellä esitetyistä, valtaa käyttävä henkilö päättää toteuttaako valtaansa pehmeällä vai kovalla tavalla. Pehmeitä tapoja ovat pyyntö, huumori, innostaminen ja esimerkin näyttäminen. Kovia vallankäytön tapoja taasen ovat kritisointi, vähättely, uhkailu, pakottaminen, eristäminen ja kiusaaminen. Myös rahalla, ylennyksellä tai vastaavalla palkitseminen katsotaan kovaan vallankäyttöön kuuluvaksi.

Tyypillisiä epäkohtia vallankäytössä on se, että henkilö käyttää valtaa, jota hänellä ei ole (esimerkiksi määräilevä työkaveri) tai väärinkäyttää valtaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Taitavaksi johtajaksi puolestaan kutsutaan henkilöä, jonka valta ei perustu pelkästään asemaan tai asiantuntijuuteen, vaan lisäksi ihmisiä arvostavaan johtamiseen. Valta voi turmella ihmisen vain, jos hän unohtaa olevansa ihminen, yksi meistä.

Meillä jokaisella on valtaa. Otetaan oma paikkamme työyhteisössä ja käytetään valtaa viisaasti.

Miten sinä vaikutat työkavereihisi ja miten paljon valtaa sinulla on? Voit tarkastella edellä lueteltuja vallankäytön määritelmiä ja arvioida asteikolla 1-5 mihin sinun valtasi perustuu (1=ei ole ollenkaan ja 5=on paljon). Voit myös pohtia asiaa siitä näkökulmasta, millaista valtaa työkaverisi käyttävät tai yrittävät käyttää sinuun.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Marjatta Jabe ja Sari Kuusela, Hyvä paha valta, Talentum 2013
Sari Kuusela, Valta ja vuorovaikutus johtamisessa, väitöskirja, Tampere University Press, Tampere 2010 http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66677/978-951-44-8297-7.pdf?sequence=1

Riitta Helekoski toimii kouluttajana, työyhteisökehittäjänä, organisaatiopsykologina, mentorina ja työyhteisösovittelijana yhdistellen kaikkia taitojaan. Helekosken tavoittaa osoitteesta riitta@sovitaan.fi. Lue myös Helekoskesta aiemmin julkaistu juttu Laajakatseinen moniosaaja.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.