Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Nuorena punkkari-ideologian omaksunut Karoliina Jarenko on aina kyseenalaistanut kaiken. Alun perin floristin ja toimittajan ammatit hankkinut Jarenko päätyi kuitenkin yliopisto-opintoihin, jotka johdattivat hänet akateemiseen maailmaan ja unelmatyöhön Filosofian Akatemiaan.

Karoliina Jarengosta ei ikinä pitänyt tulla konsulttia eikä yrittäjää. Nyt hän toimii kolmatta vuotta toimitusjohtajana Filosofian Akatemiassa, jota hän on ollut perustamassa viiden muun innokkaan filosofin kanssa.

– Äitini Leenamaija Otala on työskennellyt osaamisen johtamisen konsulttina ja yrittäjänä koko ikänsä, ja olin toiminut 9-vuotiaasta asti hänen assistenttinaan. Vannoin, etten ikinä kulje hänen jalanjälkiään. Mutta toisin kävi, Karoliina Jarenko kertoo.

Koulu ei alun perin lainkaan kiinnostanut Jarenkoa, joka sai peruskoulusta alle kuutosen päättötodistuksen ja ehdot ranskasta.

– Pidin välivuoden, kunnes tajusin, että haluan sittenkin kirjoittaa ylioppilaaksi. Marssin Munkkiniemen yhteiskoulun rehtorin luokse ja kysyin häneltä, mitä minun pitää tehdä päästäkseni sinne.

Jarenko suoritti ehdot, korotti Käpylän iltaoppikoulussa keskiarvoaan ja pääsi lukioon. Lukiossa Jarenko sai ensi kosketuksen filosofiaan hyvän opettajan ansiosta.

– Minulla oli fantastinen filosofian opettaja, joka luotsasi minua viisaasti läpi lukion. Hän pisti minut lujille ja haastoi minua, mutta myös katsoi läpi sormien joitain poissaolojani.

Akateeminen maailma kutsuu

Jarenko kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1998, minkä jälkeen hän aloitti oppisopimuskoulutuksen kukkakaupassa tähtäimessään floristin ammatti.

– Rakastin työtäni kukkakaupassa ja tein sitä kuusi vuotta. Jouduin kuitenkin valinnan eteen, sillä kroppani ei enää kestänyt. Kärsin monista allergioista ja minulla todettiin reuma.

Edessä olivat viimeiset floristiopintojen tentit, mutta Jarenko alkoi pohtia, oliko enää järkeä panostaa opintoihin ja valmistua ammattiin, jota ei voisi koskaan tehdä.

– Jätin tentit väliin ja päätin pyrkiä yliopistoon filosofiaa opiskelemaan.

Ensimmäisellä yrittämällä Jarenko ei päässyt sisään, mutta käytti välivuoden suorittamalla Helsingin Evankelisen Opiston vuoden kestävän toimittajalinjan.

– Sen vuoden aikana opin kirjoittamisen taidon, josta on ollut paljon hyötyä. Vuonna 2003 pääsin valtiotieteelliseen.

Opiskelujen ohessa Jarenko auttoi äitiään tutkimustyössä, joka kuului silloisen Teknillisen korkeakoulun (nykyinen Aalto-yliopisto) yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen hankkeisiin.

– Tutkimme, mitä tulevaisuuden työ on. Kun hanke päättyi vuonna 2005, minua pyydettiin jatkamaan tutkimusapulaisena yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Sille tielle jäin moneksi vuodeksi.

Tutkijasta toimitusjohtajaksi

Viettäessään äitiyslomaa vuonna 2009 Jarenko sai soiton ystävältään Lauri Järvilehdolta, joka halusi välttämättä tavata hänet. Mitään aavistamatta Jarenko lähti kahville tämän kanssa viisi kuukautta vanha vauva kainalossaan ja koki elämänsä yllätyksen.

– Lauri ehdotti intoa täynnä, että perustaisimme firman, joka vie filosofiaa yritysmaailmaan. Otin pari askelta taaksepäin ja ajattelin, että hetkinen, nyt tämä haiskahtaa konsultti- ja valmennustoiminnalta, johon en ryhdy missään tapauksessa.

Firma kuitenkin perustettiin ja Järvilehto keräsi siihen vielä neljä muuta perustajajäsentä. Jarenko toimi aluksi hallituksen jäsenenä eikä jättänyt työpaikkaansa Aalto-yliopistossa.

– Himmailin asian kanssa ja ajattelin, että antaas ny kattoo, miten Filosofian Akatemialle käy.

Tutkijan työnsä ohessa Jarenko saattoi opintonsa loppuun ja valmistui valtiotieteen maisteriksi vuonna 2012. Pian sen jälkeen hän sai toisen lapsensa, kunnes elämä jälleen mullistui.

– Olimme maaliskuussa 2013 viettämässä Filosofian Akatemian strategiaviikonloppua, kun pojat tulivat saunasta ja kysyivät minulta, voisinko ryhtyä yrityksen toimitusjohtajaksi. Kakoilin ja pyysin kuukauden miettimisaikaa.

Epävarmuus painoi Jarengon mieltä, sillä hänellä ei ollut kokemusta johtamisesta eikä yrityksen pyörittämisestä. Toisaalta Jarenkoa innosti halu kokeilla siipiään ja puskea rajojaan.

– Olisi ollut sulaa hulluutta jättää tilaisuus käyttämättä. Aloitin toimitusjohtajana lokakuussa 2013. Olin talon viides työntekijä.

Johtaminen haastaa joka päivä

Filosofian Akatemia on vuosi vuodelta kasvanut ja nykyään talossa on jo 18 työntekijää. Runsaat kaksi vuotta yritystä johtanut Jarenko harmittelee vain sitä, että aika ei tahdo millään riittää kaikkeen.

– Tehtäviä on loputtomasti. Suunnittelen, kehitän toimintatapoja, teen strategiatyötä, organisoin asioita ja johdan ihmisiä.

Sen lisäksi aikaa menee asiakkaiden tapaamiseen, valmentamiseen, kehitysprojektien konseptointiin ja numeroiden pyörittelyyn.

– Yritän koko ajan karsia tehtäviäni, jotta pystyisin keskittymään oleelliseen. Meillä tehdään asiat hyvin pitkälti yhdessä ja ihmisiltä odotetaan itseohjautuvuutta ja vastuun kantoa.

Jarengon työpäivä alkaa yhdeksän jälkeen, kun hän on ensin vienyt lapset hoitoon ja esikouluun. Normipäivä hurahtaa usein asiakastapaamisten, sisäisten palaverien ja ihmisten sparraamisen merkeissä.

– Kotiin lähden joustavasti, sillä mies hakee lapset hoidosta. Työnjakomme toimii loistavasti. Kotona lapset menevät nukkumaan kahdeksalta, ja itse teen töitä vielä yhdeksästä kahteentoista.

Johtajana Jarenko nauttii etenkin siitä, että saa tukea ihmisten kasvua tehtävissään.

– Minun vahvuuteni on se, että näen, millainen timantti ihmisen sisällä on. On mahtava todistaa, kun ihminen puhkeaa kukkaan.

Vaikeimpana ja samalla ihanimpana työssään Jarenko pitää ihmisten johtamista.

– Se pistää polvilleen ihan joka päivä.

Maalla riittää tehtävää

Jarenko asuu kahden lapsensa ja miehensä kanssa tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

– Asumme satavuotiaassa hirsitalossa, jossa riittää jatkuvasti kunnostettavaa. Meillä on mieheni kanssa diili, että hän hoitaa rakenteet ja minä teen pinnat ja suunnittelen.

Jarengon lempiharrastus on puutarhanhoito. Hän rakentaa puutarhaa 50-luvun tyyliin, sillä hirsitalo on aikanaan remontoitu ajan tyyliin. Tuhannen neliön puutarhasta löytyy viinimarjapensaita, raparperia, perennoja sekä salaattia, tomaatteja ja yrttejä.

– Kasvatan perennat siemenestä. Käytän perinnelajikkeita ja joskus saatan metsästää jotain tiettyä lajia parikin vuotta netistä. Kun sitten törmään vaikkapa messuilla johonkin vanhaan 50-luvun hittilajikkeeseen, olen aivan riemuissani.

Omaa hyvinvointiaan Jarenko hoitaa flow-joogalla ja juoksemalla. Joogaa Jarenko on harrastanut jo vuosia, mutta juokseminen on tuore harrastus.

– Hurahdin juoksemiseen vajaa vuosi sitten. Rasitusvammojakin on tullut, sillä aloitin temperamenttini mukaisesti heti kymmenen kilometrin lenkeillä. Aikomukseni on juosta puolimaratonin kesällä.

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu keskeneräisen väitöskirjan loppuunsaattaminen.

– Se on ikuisuusprojekti, jonka haluan lähiaikoina pistää pakettiin.

Oltuaan vuosia ammatillisesti eksyksissä Jarenko iloitsee siitä, että Filosofian Akatemiassa kaikki palaset ovat loksahtaneet paikalleen.

– Nyt teen sitä, mikä on ominta minua ja tiedän olevani juuri oikeassa paikassa. Mikä voisi olla elämässä paremmin?

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.