Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Ilo, toivo ja onnistuminen ovat tunteita, joita voi vahvistaa. Positiivisen asenteen vaaliminen vaatii kuitenkin omien ajatusten tiedostamista sekä totuttujen tapojen muuttamista jokapäiväisessä arjessa.

Jokainen voi vaikuttaa omaan onnellisuuteensa. Kasvuympäristö, perimä ja muut lähtökohdat vaikuttavat onnellisuuteemme 50 prosenttia ja olosuhteet vain 10 prosenttia. Loppuihin 40 prosenttiin voimme vaikuttaa sillä, millaisia valintoja teemme, miten suhtaudumme haasteisiin ja miten käytämme mieltämme.

– Kun ajattelemme myönteisesti, näemme enemmän vaihtoehtoja ja maailmamme laajenee. Sen sijaan kielteisesti ajatellessamme näkemyksemme supistuu, tietokirjailija, muotoilija ja valmentaja Maaretta Tukiainen sanoo. Tukiainen on perehtynyt mielen taitoihin ja niiden kehittämiseen kirjassaan Hyvän mielen taidot.

Tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet, että myönteinen ajattelu edistää terveyttä ja hyvinvointia. Aivot muovautuvat tutkimusten mukaan koko eliniän ja mielen taitoja voi kehittää iästä riippumatta.

Keskeisiä hyvän mielen taitoja ovat myönteisyyden taidot, jotka pohjautuvat positiivisen psykologian tutkimuksiin. Näihin taitoihin kuuluvat kiitollisuus, merkityksen kokeminen, vahvuuksien tunnistaminen, hyvän tekeminen, iloitseminen, oman potentiaalin hyödyntäminen, toivon vaaliminen ja onnistumisen juhliminen.

Huomaa hyvät asiat

Kiitollisuus on tutkimusten mukaan yksi tehokkaimmista tavoista kohottaa mielialaa ja parantaa elämänlaatua. Kiitollisuudella on kiistattomia terveysvaikutuksia ja myönteisiä kerrannaisvaikutuksia elämäntyytyväisyyteen. Kiitollisuus vaikuttaa kykyyn hahmottaa mahdollisuuksia ja laajentaa perspektiiviä.

– Kiitollisuus on kykyä huomata asioita, jotka ovat omassa elämässä hyvin, ja pysähtyä iloitsemaan niistä. Myönteisistä asioista kannattaa nauttia ja vaalia niitä, sillä se lisää omaa hyvinvointia, Tukiainen muistuttaa.

Hyviä asioita voi oppia näkemään esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjaa pitämällä. Sen avulla ihminen alkaa löytää arjestaan ilonaiheita, joita ei ole aiemmin huomannut.

– Yksinkertaisin tapa on kirjata joka päivä – joko aamulla herättyään tai illalla ennen nukkumaanmenoa – kolme konkreettista asiaa, joista on juuri sillä hetkellä kiitollinen.

Elä arvojesi mukaisesti

Moni meistä haluaa elää merkityksellistä elämää ja tehdä itselleen tärkeitä asioita. Jos ei ole kirkastanut omia arvojaan, saattaa ajautua vaikkapa itselleen sopimattomaan työhön.

– Ihminen kukoistaa tehdessään itselleen merkityksellisiä asioita. Kun oma intohimo kohtaa maailman tarpeet, siitä yleensä seuraa menestys.

Merkityksellisyyden tunne on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja siihen liittyy omien kiinnostuksen kohteiden löytäminen, arvojen tunnistaminen ja niiden mukaan eläminen.

Jos arvot ovat hukassa eikä työ ei tunnu omalta, kannattaa merkityksellisyyden pohtimiseen käyttää aikaa.

– Kirjoita esimerkiksi viiden kohdan lista asioita, joiden tekeminen on tuottanut sinulle merkityksen tunteen. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja pohdi, miten voisit lisätä arkeesi kahta tärkeimmäksi listaamaasi asiaa, Tukiainen neuvoo.

Näiden kahden asian kokeilemiselle varataan kalenterista aikaa, ja kun ne on suorittanut, tulee pohtia, haluaako asian tekemistä jatkaa. Ideana on jatkaa uusien asioiden kokeilemista niin kauan, kunnes aidosti merkitykselliseltä tuntuva asia löytyy.

Tunnista vahvuutesi

Jokaisella meistä on vahvuuksia, vaikka ne joskus voivat olla piilossa. Luonteenvahvuuksien käyttäminen tuottaa voimakasta mielihyvää ja niiden vaaliminen on ihmiselle tärkeää.

– Käyttäessämme vahvuuksiamme koemme tekevämme jotain sellaista, jossa olemme omimmillamme. Jokainen on ainutlaatuinen yhdistelmä kykyjä ja vahvuuksia.

Omien vahvuuksien hyväksymisen esteenä voi kuitenkin olla itseä rajoittavia uskomuksia eikä kaikista vahvuuksistaan ole aina edes tietoinen. Vahvuudet voivat myös vaihdella eri elämänvaiheissa.

– Luonteenvahvuuksien tunnistaminen auttaa menestymään, sillä siitä on hyötyä esimerkiksi työpaikan hakemisessa, uralla etenemisessä ja jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

Jos omia vahvuuksiaan ei tunnista, kannattaa miettiä, millaisia myönteisiä luonnehdintoja on elämänsä varrella kuullut itsestään.

– Voi muistella, mitä hyviä asioita ystävä on sanonut itsestä, missä taidossa opettaja mahdollisesti kannusti kouluaikoina tai oliko jollain sukulaistädillä tapana kehua ääneen jostain myönteisestä ominaisuudesta.

Laita hyvä kiertoon

Hyvän tekeminen kohottaa mielialaa – eikä pelkästään omaa, vaan myös teon kohteena olevan ihmisen ja myös mahdollisesti jonkun sivustakatsojan mielialaa. Yhdestä hyvästä teosta voi lähteä liikkeelle hyvän kierre, joka tuo iloa monen ihmisen elämään.

– Hyvien tekojen tekeminen toisille lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Se tuntuu fyysisestikin hyvältä, sillä meillä on rinnassamme erityinen vagus-hermo, joka aktivoituu tehdessämme hyvää.

Etenkin nimettömänä tehdyt, toiselle yllätykselliset hyvät teot tuottavat tekijälleen erityistä mielihyvää.

Omaa onnellisuuttaan voi tutkimusten mukaan lisätä merkittävästi tekemällä hyviä tekoja päivittäin. Teot voivat olla pieniä ja arkisia. Tärkeintä on, että ne ovat itselle luontaisia ja vapaaehtoisia.

– Voit lähettää vaikka kannustusviestin vaikeuksien keskellä kamppailevalle ystävällesi, tarjoutua koiravahdiksi tai ilmoittautua talkootyöhön tai tukihenkilöksi. Mitä suuremmalla sydämellä teet teon, sitä paremmalta se tuntuu.

Iloitse arjen pienistä asioista

Ilo tarttuu, tempaa mukaansa ja voimaannuttaa meitä. Iloa kokiessa näkökulma laajenee, olo kevenee ja aistit kokevat valot ja värit vahvemmin.

– Arki on täynnä pieniä ihmeitä, jotka vain odottavat, että ne huomataan. Itselleni ensilumen sataminen on aina ollut maaginen hetki, joka jaksaa lumota vuodesta toiseen.

Ilon kokemiseen tarvitaan vain se, että pysähtyy tarkastelemaan arkisia asioita ja antautuu elämän ihmeille.

– Lapsilla on kyky ihmetellä ja lumoutua kaikesta. Meidän aikuistenkin pitäisi opetella näkemään pienet ilot.

Ihmettelytaitojaan voi verestää esimerkiksi nousemalla bussiin, jonka reittiä ei tunne, ja jäämällä summamutikassa pois kyydistä paikkaan, jota ei tunne.

– Perille päästyä voi lähteä kävelylle tarkastellen, mitä ympärillä näkyy ja pysähdellä ihmettelemään kaikkea itselleen uutta, kuten teemme luontaisesti lomamatkoilla.

Ylitä omat rajasi

Meillä kaikilla on omat käsityksemme siitä, kuinka paljon voimme henkilökohtaisesti kasvaa. Usein myös rajoitamme omaa kasvuamme. Korkeimpaan potentiaaliin asti yltävät henkilöt, joilla rajoittavia uskomuksia ei juuri ole.

– Pysymme henkisesti elossa, kun uskallamme kasvaa ja ylittää rajamme. Usein se tapahtuu luopumisen kautta. Jos saa vaikkapa potkut töistä, on rohkeutta uskaltaa katsoa tilannetta mahdollisuutena.

Itsensä ylittäminen on epämukavuusalueelle menemistä ja oman todellisen itsen ymmärtämistä.

Rajojaan voi ravistella vaikkapa nostamalla tietoisuuteensa jonkin toteutumattoman unelman, jonka on pitänyt haudattuna mielessään.

– Kannattaa miettiä, mikä selitys itsellä on siihen, ettei unelmaansa ole edistänyt. Ensimmäinen pinnallinen selitys ei aina ole se todellinen, vaan kannattaa sitkeästi jäljittää perimmäistä syytä asiaan.

Useimmiten unelmat hautautuvat siksi, että niiden toteuttamisessa piilee epäonnistumisen riski ja haavoittumisen vaara.

– Silloin kannattaa miettiä, mitä tekisi, jos ei tarvitsisi pelätä mitään eikä epäonnistumisen mahdollisuutta olisi.

Vaali toivoa

Ilman toivoa ei ole elämää. Toivo on yhdistelmä optimismia ja tulevaisuudenuskoa. Kun ihmisellä on toivoa, hän uskoo siihen, että asiat voivat toteutua ja että niihin voi itse vaikuttaa.

– Toivon vaaliminen on kautta aikojen auttanut ihmisiä selviämään äärimmäisistäkin olosuhteista kuten sodista, kidutuksesta ja sorrosta. Tavallisessa arjessakin toivon vaaliminen tekee monista asioista mahdollisia.

Toivo on erityisen tärkeää silloin, kun asiat menevät todella huonosti. Toivo estää epätoivoon vajoamista, motivoi löytämään itsestä kykyjä ja voimia sekä inspiroi ja auttaa suunnittelemaan parempaa tulevaisuutta.

– Omaa toivovaan voi vaalia esimerkiksi kirjoittamalla itselleen kirjeen, johon kirjaa jonkin tärkeän tavoitteen. Tavoitteen toteutumisen ajankohdaksi voi määritellä vuodesta viiteen vuoteen.

Kirjeeseen voi kirjoittaa, miltä tuntuisi, jos haluamansa olisi saavuttanut, mitä olisi toisin tai keitä olisi mukana.

– Kirjeen idea on kirjoittaa se preesensissä, ikään kuin kaikki olisi jo totta. Kun kirje on valmis, allekirjoita ja päivää se, ja kirjoita siihen lisäksi tavoitepäivämäärä. Laita sen jälkeen kirje talteen sellaiseen paikkaan, josta löydät sen tavoitepäivämääränä.

Nauti omista ja toisten onnistumisista

Työelämän kiireen keskellä on välillä syytä pysähtyä juhlistamaan onnistumisia. Tämä auttaa kokemaan tyytyväisyyttä tehdystä työstä ja lisää positiivisten tunteiden määrää elämässä. Onnistumisista nauttiminen lisääntyy, kun ne jakaa muiden kanssa.

– Toisten aikaansaannoksista ja onnistumisista voi saada paljon iloa. Kateuden sijaan ystävien ja työkavereiden onnistumisten juhlistaminen tuo onnellisuutta myös omaan elämään.

Yksi tapa juhlistaa onnistumistaan on kiittää ihmisiä, jotka ovat olleet itselle merkityksellisiä tai auttaneet elämän varrella.

– Tällaiselle henkilölle voi kirjoittaa kiitoskirjeen, joka kannattaa lähettämisen sijaan lukea ääneen puhelimessa tai mennä henkilön luo ja lukea kirje hänelle paikan päällä. Tämä, jos mikä, on hyvän kierrättämistä.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.