Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kokemuksesta tiedämme, miten tärkeää on saada palautetta omasta toiminnastaan. Palaute kertoo, miten hyvin tai huonosti työssä on onnistuttu. Palaute edistää itsetuntemusta ja oppimista. Meillä on toivottavasti myös runsaasti kokemuksia siitä, miten asiallinen palaute ja kiitoksen lausuminen motivoivat ja luovat hyvää yhteishenkeä. Usein ihan pienikin huomion saaminen riittää.

Palautetaitojen valmennus työyhteisöille ja esimiehille ei tästä syystä koskaan kyllästytä minua valmentajana. On myös työyhteisöjä, joissa kannustuksen voima tunnetaan jo ennestään. Olen saanut viimeisen vuoden aikana tehdä yhteistyötä joidenkin tällaisten yhteisöjen kanssa. Näistä tapaamisista on jäänyt mieleen positiivinen kehittämisen ilmapiiri, johdon ja muiden työntekijöiden keskinäinen luottamus ja halu käsitellä vaikeitakin asioita yhdessä.

Palaute vapauttaa

Palautteen avulla työympäristön vaatimuksetkin kohtuullistuvat. Tästä olen saanut konkreettisia esimerkkejä ohjatessani esimiesten 360-palautekyselyn purkutilaisuuksia. Tapaan nimittäin kysyä esimiehiltä, jotka ovat juuri tuoreeltaan tutustuneet työtovereiltaan kerättyyn palautenivaskaan, mitä tuntemuksia palaute herätti ja mikä siinä erityisesti yllätti.

”Alaiset arvioivat, että annan heille riittävästi aikaa, vaikka luulin heidän moittivan minua kiireisyydestäni.” ”Huh helpotus, noin monet sanovat että minua on helppo lähestyä.” ”Joku kertoo saaneensa aina apua kun on pyytänyt, onpa rohkaisevaa.” Aito palaute vapauttaa virhetulkinnoista, joita mieli paineisessa työympäristössä muuten tuottaisi.

Aina ei tarvita kyselyitä eikä purkutilaisuuksia. Palautteen saa joskus helpommin kuin arvaakaan. Valmennusryhmässä yksi esimies kertoi haluavansa oppia kuuntelemaan alaisiaan paremmin, ilman ennalta lukittuja näkemyksiä asioista. Kun sitten kyselin, kuka voisi antaa hänelle vinkkejä kehittymisen tavoista, hän havahtui huomaamaan, että alaisista moni istui jo samassa huoneessa ja oli halukas liittymään sparrausrinkiin.

Välttämätön palaute

Henkilöstöjohdon aamutilaisuudessa kuulin palautteen hankkimista käsittelevistä tutkimuksista. Niiden mukaan työntekijät kokevat palautteen arvokkaaksi ja haluavat sitä enemmän. He myös hankkivat sen tavalla tai toisella joko suoraan pyytämällä tai epäsuorasti havainnoimalla ja tulkitsemalla. Muun muassa oppimishalu, tuloshakuisuus ja korkea minäpystyvyys lisäävät henkilön halua saada palautetta. Palaute myös vaikuttaa tehokkaammin, jos henkilö on sitä itse pyytänyt. Ratkaisevaa on myös saadun palautteen reflektointi oman työn kannalta.

Palaute on selvästi tärkeämpää nuoremmille ja vähemmän kokeneille työntekijöille. Mutta vaikka kokemus auttaakin selviämään vähemmällä, palautetyhjiö ei ole hyväksi kenellekään. Palaute on välttämätöntä terveen minäkuvan säilyttämiseksi ja oman toiminnan säätelemiseksi.

Onnekas työntekijä saa palautteen fiksulta, vuorovaikutteiselta esimieheltä, mutta entä jos tällainen mahdollisuus puuttuu? Miten toimii yksinäisyyttä kokeva työntekijä tai vaikkapa yrittäjä etsiessään kehittymiselleen välttämättömiä peilejä?

Pyydä niin saat

Tuttu kolmannen sektorin toiminnanjohtaja kertoi kysyneensä työnsä tukijoilta: Miksi päätit antaa rahaa meidän toimintaan? Tavallisin vastaus on kuulemma ”Siksi kun te pyysitte”. Minut tämä yksinkertainen havainto pysäytti: voiko se olla näin yksinkertaista?

Omasta käytöksestäni tiedän, miten vaikeaa on pyytää toiselta jotain, oli se sitten aikaa, rahaa tai muuta apua. Monenlainen epävarmuus estää pyyntöjen esittämisen ja monimutkaistaa asioita. Kuvittelen tai ainakin toivon, että toinen tajuaisi muutenkin – siis lukisi ajatuksiani. Minussa vaikuttaa myös tarpeettoman vahvana uskomus, että osaava ammattilainen pärjää ilman muiden apua.

Palautetta kannattaa kuitenkin pyytää. Vaikka kaikki vastaukset eivät sitten olisikaan mieluisia, ne auttavat hahmottamaan, miten toiset kokevat oman käytökseni.

Palautteet voivat myös yllättää iloisesti. Olen viime viikkojen aikana hieman arkana kysynyt joiltakin asiakkailtani lupaa saada liittää heidän yhteystietojaan tarjouksiin. ”Totta kai” ja ”mielihyvin” olivat tavallisimmat vastaukset. Jotkut ovat pienestä pyynnöstä kirjoittaneet odottamattoman rohkaisevia suositustekstejäkin. Pyytävä saa ja etsivä löytää – omista epäilyksistäni huolimatta.

Leena Rautiainen on coach, työnohjaaja ja valmentaja. Lisätietoja Rautiaisesta löydät osoitteesta https://www.valmennustaloviritys.fi/. Lue myös Rautiaisesta aiemmin julkaistu juttu Kanssakulkijaksi kasvanut.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.