Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kuulin jokin aika sitten uudesta tunneälyn ja tietoisen läsnäolon yhdistävästä menetelmästä, joka sopii kiireisille ja kärsimättömille businessihmisille. Aiheesta kiinnostuneena hankin menetelmän kehittäjän Chade-Meng Tanin kirjan, jonka oppeja päätin kokeilla omatoimisesti.

Kirjassaan Mietiskellen menestykseen Meng esittelee alun perin Googlen henkilökunnalle kehitetyn Search Inside Yourself -koulutusohjelman, joka yhdistää tietoisen läsnäolon ja tunneälyn. Kurssissa on yhtäläisyyksiä Jon Kabat-Zinnin kehittämään mindfulness-menetelmään. SIY-menetelmä eroaa mindfulnessista etenkin siinä, että sen harjoitukset ovat huomattavasti lyhyempiä ja sopivat siten kärsimättömämällekin henkilölle. Itselleni mindfullness on vanhastaan tuttua, sillä kävin vuosia sitten mindfulness-viikonloppukurssin. Tein kurssilla opittuja puolen tunnin harjoituksia vielä pitkään kurssin jälkeen, mutta lopulta niiden tekeminen jäi kiireen jalkoihin. Kun kuulin, että SIY-menetelmän harjoitukset saattoi suorittaa jopa reilussa kymmenessä minuutissa, ajattelin, että tämä voisi olla minun juttuni.

Alussa helpot harjoitukset

Kirjan alussa perehdytään tunneälyn ja tietoisen läsnäolon teoriaan insinöörimäisesti, onhan Meng Googlen insinööri. Ensimmäiseen käytännön harjoitukseen päästään toisessa luvussa, jossa kokeillaan tietoisen läsnäolon mietiskelyä. Se ei vaadi mitään muuta kuin paikallaan istumista ja hengitykseen keskittymistä rentoutuneena ja valppaana. Silmät suljettuina aika kulkee nopeasti ja huomaan käyttäneeni hetkeen lähes vaaditut kymmenen minuuttia. Ei hullumpaa, kun ensin luulin, etten kestäisi kuin pari minuuttia.

Kolmannessa luvussa tutustun toiseen hyvään harjoitukseen, kävelymietiskelyyn. Siinä tarkkaavaisuus suunnataan kehoon ja kävely suoritetaan tietoisesti kiinnittämällä huomiota joka askeleeseen ja esimerkiksi toistelemalla hiljaa mielessään ”liikun, liikun, liikun”. Harjoituksen voi tehdä aina, kun lähtee liikkeelle vaikkapa kahvihuoneeseen. Kävelymietiskely antaa mielelle lepohetken, jossa voi palautua luovaan tilaan, jos on vaikkapa jonkun vaativan ongelman kimpussa. Huomasin sen tehokkuuden tiiviin työskentelyn lomassa. Kun pidin lyhyenkin kävelytauon, sain ajatukseni katkaistuksi.

Tietoisesta kuuntelusta kehon skannaamiseen

Samaisessa luvussa paneudutaan toisiin kohdistuvaan tietoiseen läsnäoloon, joka on astetta haasteellisempaa. Harjoituksena on tietoinen kuuntelu, joka tarkoittaa sitä, että toista kuunnellaan tarkkaavaisesti ja keskeyttämättä kolme minuuttia. Harjoituksen voi tehdä muodollisesti parin kanssa tai vapaamuotoisesti jonkun keskustelun aikana. Itse kokeilin sitä vapaamuotoisesti muutaman keskustelun aikana, ja huomasin, että se on varsin vaativaa. Meng sanookin kirjassaan, että tarkkaavaisuutemme on arvokkain lahja, minkä voimme antaa muille.

Neljännessä luvussa perehdytään itsetuntemukseen, joka on tunneälyn keskeinen alue. Itsetuntemukseen liittyy myös tietoisuus omista tunteista. Koska tunne on fysiologinen kokemus, paras tapa luoda tunnetietoisuus on tietoisen läsnäolon soveltaminen kehoon. Tämä tarkoittaa ”kehon skannausta”, jonka on keskeinen harjoitus Jon Kabat-Zinnnin tietoiseen läsnäoloon perustuvassa stressinhallintaohjelmassa. Kehon skannaus tarkoittaa sitä, että tuomme tuomitsemattoman tarkkaavaisuuden järjestelmällisesti kehon eri osiin alkaen varpaista ja edeten päälakeen asti.

Harjoitus on minulle tuttu aiemmalta mindfulness-kurssiltani, sillä erotuksella, että SIY-harjoitus on puolet lyhyempi, 15 minuuttia. Lyhyemmässäkin muodossa harjoitus vaatii keskittymistä ja ponnistuksia pysyä tarkkaavaisena.

Tämän luvun tärkein anti oli kuitenkin oivallus siitä, että me ja tunteemme eivät ole sama asia. Kun huomaa, että tunteet ovat jotakin, jonka kokee kehossa, on mahdollista vaikuttaa niihin tietoisella läsnäololla.

Itsehallintaa ja itsensä motivointia

Viidennessä luvussa perehdytään itsehallinnan kehittämiseen, jossa keskeisenä asiana on irti päästäminen. Luvussa harjoitellaan myös kielteisten tunteiden käsittelyä ja perehdytään eri tapoihin käsitellä laukaisevia ärsykkeitä. Mengin mukaan itsehallinta merkitsee loppujen lopuksi sitä, että ystävystymme tunteidemme kanssa, jolloin vapaudumme niistä.

Kuudes luku käsittelee itsensä motivointia. Kun tuntee itsensä syvällisellä tasolla, ymmärtää mikä itseä motivoi. Ja tietoinen läsnäolo on avain itsensä tuntemiseen. Luvussa käydään läpi kirjoitusharjoitus ihannetulevaisuuden löytämiseksi. Tämä harjoitus tekee näkyväksi omat villeimmätkin toiveet ja saa hyvälle tuulelle. Harjoituksen lisäksi Meng kehottaa puhumaan omasta ihannetulevaisuudestaan ääneen muille ihmisille. Mitä enemmän puhuu toiveistaan, sitä todellisemmiksi ne tulevat. Ja mitä enemmän puhuu ihannetulevaisuudestaan, sitä todennäköisemmin löytää ihmisiä, jotka auttavat näissä pyrkimyksissä.

Empatiaa ja myötätuntoa

Seitsemännessä luvussa keskitytään empatian kehittämiseen. Empatia lisääntyy ystävällisyydestä. Empatia kasvaa myös, kun ihmiset kokevat olevansa samanlaisia. Mitä enemmän koemme jonkun kaltaiseksemme, sitä enemmän tunnemme häntä kohtaan empatiaa. Yksi käänteentekevä harjoitus on nimeltään Aivan niin kuin minä/rakastava lempeys.  Tässä harjoituksessa muistutamme itsellemme, kuinka samanlaisia olemme kaikkien ihmisten kanssa ja luomme mielen tottumuksen nähdä kaikki tasaveroisina. Harjoituksen toisessa osiossa toivotamme toisille hyvää ja luomme siten itsellemme mielen tottumuksen osoittaa ystävyyttä. Tästä tuli minun suosikkiharjoitukseni. Kirjassa todetaan osallistujien kertoneen harjoituksen olleen heistä rauhoittava ja onnellinen kokemus, ja allekirjoitan väitteen täysin.

Kahdeksannessa luvussa pohditaan myötätuntoa ja hyvyyttä. Myötätunto ei ole pelkästään suuri hyve, vaan myös suurimman onnellisuuden aiheuttaja ja tehokkain tunnettu johtamistapa. Myötätunnon harjoittaminen tarkoittaa suuntautumista itsestä muihin. Myötätuntoa voi opetella luomalla mielen tottumuksia. Meng esittelee kirjassaan Hyvyyden moninkertaistamisharjoituksen, jossa mielelle opetetaan hyvyyttä. Tämä kaunis harjoitus kasvattaa mielen kykyä havaita ja lisätä hyvyyttä sekä itseämme että muita kohtaan.

Arvio

Kirjan käyminen läpi itseopiskelukurssina ei ollut aivan yksinkertaista. Kaikkia harjoituksia en pystynyt tekemään itse, vaan ne olisivat vaatineet ohjausta. Hyvää itseopiskelussa oli se, että kirjan sai suorittaa omaan tahtiin. Mengin kirja on ehdottoman valoisa ja kohottava – onhan hänen tavoitteenaan maailmanrauha. Kirjasta löytyi monta mietiskelyharjoitusta, joita aion jatkaa omin päin. Harjoitukset ovat tarpeeksi lyhyitä, joten kärsimätön mieleni jaksaa tehdä niitä. Mengin kehotus kuuluukin, että liitä mietiskely tavalliseen elämääsi, ja näin aion tehdä.