Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Hyvistä työpaikoista kilpaillaan ja vanhoistakin pidetään kiinni kynsin hampain, sillä työelämän epävarmuus on lisääntynyt lähes joka alalla. Tästä huolimatta myös työn kohtuullistajien määrä on kasvanut ja moni kyseenalaistaa työelämän tolkuttomat vaatimukset ja jatkuvasti kiristyvän työtahdin.

Työn kohtuullistaminen kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän ja moni haluaa päättää itse, miten työtään tekee. Tarve kohtuullistamiseen syntyy yleensä elämäntilanteessa, jossa tavalliset työaikanormit eivät enää toimi.

– Yhä useampi haluaa joustoja ja yksilöllisyyttä työjärjestelyihin. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat haluavat tehdä lyhennettyä työaikaa ja burn outin kokenut haluaa osa-aikaeläkkeelle, sosiologi Antti Kasvio sanoo. Kasvio on yhdessä Susanna Lundellin kanssa tutkinut downshiftingiä ja kirjoittanut kohtuullistamisesta kirjan Ulos oravanpyörästä.

Vaikka työaikojen ja tehtävien järjestelyt, sijaisten hankkiminen ja heidän perehdyttämisensä aiheuttavat vaivaa esimiehille, kollegoille ja henkilöstöhallinnolle, ihmiset voivat järjestelyjen ansiosta saada uutta virtaa työntekoonsa tavoilla, jotka hyödyttävät koko työyhteisöä.

– Oleellista onkin löytää sellaisia työn kohtuullistamisen mahdollistavia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja joista on aidosti hyötyä kaikille osapuolille.

Esimiehestä asiantuntijaksi

Entistä useammat suomalaiset työskentelevät asiantuntijatehtävissä, joista yleensä edetään uralla esimiesasemaan. Esimiestehtävissä henkilö saa enemmän päätäntävaltaa, parempaa palkkaa ja usein mahdollisuuden edetä hierarkiassa ylöspäin.

– Esimiestyön kääntöpuolena on kuitenkin se, että henkilö joutuu ottamaan vastaan kritiikkiä sekä ylhäältä että alhaalta, tekemään pitkää päivää ja hoitamaan työyhteisönsä ristiriitoja ja konfliktitilanteita, Kasvio muistuttaa.

Tämän seurauksena monet eivät enää välttämättä halua siirtyä esimieheksi. Osa tutkimuksissa haastatelluista esimiehistä olivat kohtuullistaneet työtään palaamalla takaisin asiantuntijatehtäviin, sillä esimiestehtävät olivat aiheuttaneet heille turhautumista ja uupumisoireita.

– Esimiestyö ei ole kaikille oikea valinta. Vaikka paluu asiantuntijatehtäviin ei aina ollut mutkatonta, oli elämänlaatu tämän ratkaisun ansiosta parantunut valtaosalla haastatelluista.

Etäisyyttä työhön

Pitkäaikaisvapaa, siirtyminen osa-aikatyöhön tai vähemmän kuormittaviin tehtäviin ovat keinoja pitää yllä työkykyä ja ne voivat auttaa löytämään uudelleen innostuksen työhön. Vaikutukset eivät kuitenkaan aina ole näin yksiselitteiset.

– Ihminen on voinut tulla aikanaan innolla mukaan työelämään, mutta saattanut myöhemmin leipääntyä työhönsä. Tällöin esimerkiksi vuorotteluvapaan suoma hengähdystauko voi saada henkilön miettimään omia elämänvalintojaan ja työn mielekkyyttä uudesta näkökulmasta.

Vuorotteluvapaalta palaaja saattaakin löytää kiinnostavampia asioita työelämän ulkopuolelta ja omaksua etäisemmän asenteen työtään kohtaan.

– Rajojen asettaminen työnteolle voi olla yksi keino hallita liiallisen kuormittumisen riskejä, Kasvio huomauttaa.

Kilpailu työpaikoista on tänä päivänä kovaa eikä kukaan voi olla varma asemastaan. Työntekijä joutuu joka päivä kysymään itseltään, tekeekö työnsä riittävän hyvin ja pärjääkö työssään.

– Vaikka yksilöllistä joustoa ja huokoisuutta tarvittaisiin enemmän, kaikki eivät kuitenkaan ole tasavertaisessa asemassa. Vain sellaisella henkilöllä, joka on organisaatiolle jollain tapaa korvaamaton, on varaa pyytää joustoja.

Organisaation ongelmat

Vaikka työntekijöillä on mahdollisuudet erilaisiin vapaisiin, ei niiden järjestäminen ole organisaatiolle läpihuutojuttu. Nykypäivänä joustotoiveita esitetään paljon ja etenkin esimies on kovilla joutuessaan organisoimaan tiimejä, joissa tapahtuu kaiken aikaa jotain.

– Kun yksi haluaa jäädä vuorotteluvapaalle, toinen osa-aikaeläkkeelle ja kolmas vanhempainvapaalle, esimiehen pitää pohtia, miten mahdolliset sijaisjärjestelyt hoidetaan, onko budjetissa rahaa ja miten jäljelle jäävät työt jaetaan uudelleen.

Esimieheltä vaaditaankin diplomaattisia taitoja vastuunjaossa, jotta kaikki tuntevat tulevansa oikeudenmukaisesti kohdelluksi. Lisäksi hänen pitää miettiä kuinka henkilökohtaiset asiakassuhteet hoidetaan, miten sijaiset perehdytetään, yksikön palvelun laatu säilytetään ja tulostavoitteet saavutetaan.

– Vaikka yhtälö on vaikea, se on mahdollinen. Suomessa on firmoja, joissa työaika- ja työurajärjestelyt pystytään räätälöimään yksilön tarpeiden mukaisesti ja samalla kustannustehokkaasti. Tämä vaatii suunnitelmallista henkilöstöjohtamista.

Ajallinen autonomia

Downshiftaaminen on iso muutos, joka vaatii rohkeutta. Silti lähes jokainen siihen ryhtynyt on tutkimuksen mukaan ollut tyytyväinen. Moni haastateltu kertoi huomanneensa, että lisääntynyt ajallinen autonomia korvasi moninkertaisesti menetetyt kulutusmahdollisuudet.

– Vähemmän on enemmän, oli haastateltavien viesti. Downshiftaajat oppivat kohtuullistamaan kulutustottumuksiaan ja jättämään turhat asiat pois pysyvämminkin.

Suhtautuminen työhön muuttui myös määräaikaisen vuorotteluvapaan aikana. Etäisyyden ottaminen auttoi muun muassa erottamaan turhan tarpeellisesta.

– Kohtuullistaminen on ratkaisu, jota kannattaa miettiä tarkkaan. Asiat eivät aina mene kuin amerikkalaisissa elämäntapaoppaissa, jotka väittävät, että kaikki onnistuu, kun vain uskoo itseensä tarpeeksi paljon, Kasvio muistuttaa.

Kasvio vertaa downshiftaamista yrittäjyyteen, sillä se vaatii epävarmuuden sietämistä.

– Downshiftaaja on oman elämänsä yrittäjä. Mutta pitää muistaa, että ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella.

• Analysoi työtilanteesi
  Haluatko isompaa muutosta työsi sisältöön tai työmäärääsi? Suoriudutko tehtävistäsi kohtuullisin ponnistuksin siten, että kykenet palautumaan niistä? Vai tunnetko tarvetta ottaa etäisyyttä työhösi?
• Analysoi yksityiselämäsi
  Onko terveydentilassasi tai yksityiselämässäsi tapahtunut muutoksia – kuten parisuhteen muutokset, vanhempien terveydentilan muutos, puolison tai lapsen sairastuminen – jotka vaativat tavallista enemmän aikaasi.
• Arvioi muutoksen laatu
  Kykenetkö muuttamaan olemassa olevia työaikajärjestelyjä vai tunnetko tarvetta siirtyä osa-aikatyöhön, tehdä etätöitä, jäädä pidemmälle vapaalle, vaihtaa työpaikkaa, ryhtyä yrittäjäksi tai hakeutua uudelle alalle?
• Mieti vielä kerran
  Onko työn kohtuullistaminen oikea ratkaisu vai onko taustalla jotain syvemmällä olevia ongelmia?
• Selvitä mahdollisuutesi
  Ota selvää lakisääteisistä tai sopimuspohjaisista mahdollisuuksista, jotka ovat käytettävissäsi muutosten toteuttamiseksi. Lisäksi eri firmoissa voi olla tarjolla esimerkiksi lähtöpaketteja tai exit-koulutusta.
• Arvioi taloutesi
  Tee arvio, miten suunnittelemasi kohtuullistamisratkaisu vaikuttaa talouteesi ja toimeentuloosi.
• Puhu läheistesi ja työyhteisösi kanssa
  Ota suunnitelmasi ajoissa puheeksi lähiyhteisössäsi ja tarvittaessa työyhteisösi ja esimiehesi kanssa. Selvitä oikeutesi ja etuutesi luottamushenkilöiden ja henkilöstöasiantuntijoiden kanssa.
• Jätä tilaa yllätyksille
  Suunnittele asiat etukäteen, mutta jätä aikaa myös improvisoinnille ja yllätyksille.

Lähde: Antti Kasvio ja Susanna Lundell, Ulos oravanpyörästä

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.